Tykkäättekö korianterista?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selittäkää tuo uskomuksenne geeneistä!!!!!

Minulla on vaan lihavuus geeni tyyppinen argumentointi ei ole kovin tieteellistä.

Voisit guukkeloida ihan itse.

'When we compared the DNA of the cilantro haters to the DNA of the cilantro lovers, we found a SNP, or genetic variation, called rs72921001 to be associated with the trait in a subset of about 25,000 people with European ancestry.

'It shouldn't be surprising that this SNP is located near eight genes that code for olfactory receptors, biological sensors that detect chemicals in the air and in food.

'Although this finding provides evidence that genetic variation in olfactory receptors is involved in cilantro taste perception, common genetic variants explain only a very small part of the difference — a half percent — between 23andMe customers for this trait.'

Around half of Europeans have two copies of Or6A2 on their chromosomes, but only 15 per cent of these say coriander tastes like soap.

Aika aukollinen "tieteellinen" sepustus. Mitä on korianterin maku ja mistä se syntyy missä sitä esiintyy luonnossa ja mitä erilaisia yhdisteitä se sisältää olisi tieteellinen tutkimus. Yleensä oma usko alkaa helposti vääristämään tutkimuksia joten ilman todellista esillä olevaa tutkimusta, ei vain selittämällä että tämän me totesimme korianterin vihaajien geeneistä, ole kovinkaan paljoa tieteellistä painoarvoa. En tyrmää tutkimusta mutta tuolla tasolla se ei ansaitse tulla vielä noteeratuksi faktana, mitä monet täällä jo kurkku suorana huutaa. Sama oli lihavuusgeeni selityksessä aiemmin. Samanlaisia selittelyjä tulee jatkossakin eikä niitä kannata ihan suoraan sellaisenaan niellä. Makuaistin ja hajuaistin tarkoitus on kertoa aivoillemme viestejä mitä voimme turvallisesti syödä. En kuitenkaan usko suoraan siihen että syömme mukisematta kaiken mitä emme pidä vaarallisena vaan alamme valikoiviksi suggeroininkin kautta. En halua syödä tuota voi olla myös päätös. Sitten siihen toiseen kysymykseen mistä ihmeestä se saippuan haju ja maku tulee jostain avaruudesta vai. Ei vaan saippuoita hajustetaan aromaattisilla öljyillä joita tismalleen samoja löytyy eri kasveista esim korianterista. Yhdistäviä öljyjä ihan samoina karaofylleeneinä ja linoliineina beta pineneinä on monissa kasveissa. 

Mielenkiintoinen kuitenkin aiheena että geeni voisi vaikuttaa makuaistiin tai vahvemmin hajuaistiin olettaisin tässä tapauksessa. Voin olla väärässä mutta tuo ei vielä avaa aihetta alkuunkaan niin että voisi väittää geenin olevan merkityksellinen tekijä siinä ettei tykätä korianterista.

Makuaisti ja hajuaisti ovat kylläkin alkukantaisia aisteja joiden tarkoitus on antaa aivoillemme informaatiota siitä mitä syömme. Mitä korianterin hajussa sitten on. Lukemattomia öljyjä jotka ovat erilaisissa muodoissa joita käytetään erilaisissa kosmetologia ja ruokateollisuudessa tekemään tuotteista houkuttelevampia ja aromaattisempia. Monet hajut ja maut yksinään ovat monissa kasveissa eri makuisia/hajuisia kuin mitä oletat alkuperäisessä kasvissa olevan ja synteettiset hajut antavat vielä jopa vääriä mielleyhtymiä makuihin joilla ei enää ole tekemistä oikean alkuperäisen hajun kanssa. Niistä on syntynyt juuri käsitteitä haisee lateksille tai vastaavalle koska lateksissa on voimakas haju ja vastaava haju on sinne päin voimakas. Kuitenkaan kaikki eivät sano tuota esimerkki hajua samaksi vaan joku voi sanoa sitä kynsilakanpoistoaineen hajuiseksi ja joku joksikin aivan muuksi. 

Tuossakin esimerkissä osa sanoi tai ei sanonut saippuan hajuiseksi vaikka ei ollut geeniä jolla asiaa selitettiin jo se kertoo ettei asia ole vielä tutkittu vaan tehty olettamuksia jotka ovat vielä aukollisia. Itse pystyn väittämään hajua joita muut eivät ole huomanneet jossain juomassa ja saada ihmiset toistamaan että nyt kun sanoit saan minäkin tämän hajun maun. Tosin olen tutkinut niitä hajuja ja makuja pitkään ja olen luonut käsityksen kyseisitä hajuista maistelemalla ja haistelemalla systemaatisesti tuotetta.

Sanon vaan ettei tuo tutkimus kovin tarkkaan vielä kerro että juuri tuo geeni olisi jotenkin syyllinen siihen ettei korianterista osa tykkää. Saa olla tykkäämättä.

Viimeinen asia jota opin syömään. Ennen maistui saippualla, nykyisin himo siihen. Ajan myötä tottuu, sitten rakastuu.

Ennen en voinut sietää, mutta vähän aikaa sitten heitin sitä itsetehtyyn guacamoleen ja rakastuin siihen, rupesin jopa himoitsemaan...........

Kamalin mauste, minkä tiedän. Pilaa täysin ruuan maun, en koske ruokaan, jossa sitä on!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Selittäkää tuo uskomuksenne geeneistä!!!!!

Minulla on vaan lihavuus geeni tyyppinen argumentointi ei ole kovin tieteellistä.

Voisit guukkeloida ihan itse.

'When we compared the DNA of the cilantro haters to the DNA of the cilantro lovers, we found a SNP, or genetic variation, called rs72921001 to be associated with the trait in a subset of about 25,000 people with European ancestry.

'It shouldn't be surprising that this SNP is located near eight genes that code for olfactory receptors, biological sensors that detect chemicals in the air and in food.

'Although this finding provides evidence that genetic variation in olfactory receptors is involved in cilantro taste perception, common genetic variants explain only a very small part of the difference — a half percent — between 23andMe customers for this trait.'

Around half of Europeans have two copies of Or6A2 on their chromosomes, but only 15 per cent of these say coriander tastes like soap.

Aika aukollinen "tieteellinen" sepustus. Mitä on korianterin maku ja mistä se syntyy missä sitä esiintyy luonnossa ja mitä erilaisia yhdisteitä se sisältää olisi tieteellinen tutkimus. Yleensä oma usko alkaa helposti vääristämään tutkimuksia joten ilman todellista esillä olevaa tutkimusta, ei vain selittämällä että tämän me totesimme korianterin vihaajien geeneistä, ole kovinkaan paljoa tieteellistä painoarvoa. En tyrmää tutkimusta mutta tuolla tasolla se ei ansaitse tulla vielä noteeratuksi faktana, mitä monet täällä jo kurkku suorana huutaa. Sama oli lihavuusgeeni selityksessä aiemmin. Samanlaisia selittelyjä tulee jatkossakin eikä niitä kannata ihan suoraan sellaisenaan niellä. Makuaistin ja hajuaistin tarkoitus on kertoa aivoillemme viestejä mitä voimme turvallisesti syödä. En kuitenkaan usko suoraan siihen että syömme mukisematta kaiken mitä emme pidä vaarallisena vaan alamme valikoiviksi suggeroininkin kautta. En halua syödä tuota voi olla myös päätös. Sitten siihen toiseen kysymykseen mistä ihmeestä se saippuan haju ja maku tulee jostain avaruudesta vai. Ei vaan saippuoita hajustetaan aromaattisilla öljyillä joita tismalleen samoja löytyy eri kasveista esim korianterista. Yhdistäviä öljyjä ihan samoina karaofylleeneinä ja linoliineina beta pineneinä on monissa kasveissa. 

Mielenkiintoinen kuitenkin aiheena että geeni voisi vaikuttaa makuaistiin tai vahvemmin hajuaistiin olettaisin tässä tapauksessa. Voin olla väärässä mutta tuo ei vielä avaa aihetta alkuunkaan niin että voisi väittää geenin olevan merkityksellinen tekijä siinä ettei tykätä korianterista.

Makuaisti ja hajuaisti ovat kylläkin alkukantaisia aisteja joiden tarkoitus on antaa aivoillemme informaatiota siitä mitä syömme. Mitä korianterin hajussa sitten on. Lukemattomia öljyjä jotka ovat erilaisissa muodoissa joita käytetään erilaisissa kosmetologia ja ruokateollisuudessa tekemään tuotteista houkuttelevampia ja aromaattisempia. Monet hajut ja maut yksinään ovat monissa kasveissa eri makuisia/hajuisia kuin mitä oletat alkuperäisessä kasvissa olevan ja synteettiset hajut antavat vielä jopa vääriä mielleyhtymiä makuihin joilla ei enää ole tekemistä oikean alkuperäisen hajun kanssa. Niistä on syntynyt juuri käsitteitä haisee lateksille tai vastaavalle koska lateksissa on voimakas haju ja vastaava haju on sinne päin voimakas. Kuitenkaan kaikki eivät sano tuota esimerkki hajua samaksi vaan joku voi sanoa sitä kynsilakanpoistoaineen hajuiseksi ja joku joksikin aivan muuksi. 

Tuossakin esimerkissä osa sanoi tai ei sanonut saippuan hajuiseksi vaikka ei ollut geeniä jolla asiaa selitettiin jo se kertoo ettei asia ole vielä tutkittu vaan tehty olettamuksia jotka ovat vielä aukollisia. Itse pystyn väittämään hajua joita muut eivät ole huomanneet jossain juomassa ja saada ihmiset toistamaan että nyt kun sanoit saan minäkin tämän hajun maun. Tosin olen tutkinut niitä hajuja ja makuja pitkään ja olen luonut käsityksen kyseisitä hajuista maistelemalla ja haistelemalla systemaatisesti tuotetta.

Sanon vaan ettei tuo tutkimus kovin tarkkaan vielä kerro että juuri tuo geeni olisi jotenkin syyllinen siihen ettei korianterista osa tykkää. Saa olla tykkäämättä.

TLDR

Lisäksi olet väärässä.

Tykkään todella paljon. Myllyssä lime-korianteri -sekoitus, tuoreena kuitenkin paras. Helppo ja nopea kasvatettava.

Kyllä, tuoreena ruoan kanssa.

Mies haki äsken Thai Woodista kevätkääryleitä ja ikiväärikanaa.

Auts, kuinka paha maku tuli jostain niissä olleesta aineksesta.

Erottelin lautaselle eri aineksia kasoihin ja maku tuli vihreistä, ohuista, ruohosipulisilpun näköisistä paloista.

Olisiko olleet korianterin vartta pilkottuna?

Maku oli juurikin joku saippuan, luteen ja fairyn sekoitus.

Josko oli korianteria, meillä on sitten tuo geenivirhe molemmilla.

Saatiin kuitenkin syötyä, kun siilattiin nämä "ruohosipulit" pois.

Itse olen geneettisesti sen kanssa yhteensopimaton.

Kyseessä on siis perinnöllinen kyky maistaa tiettyjä yhdisteitä, jotka ovat yleisiä hyönteisten pilaamassa ruoassa. Korianteri tuottaa noita samoja yhdisteitä itsensä suojaksi, tai muuten lehmä tms. syö sen.

Suurin osa tuoreista yrteistä maistuu pahalle. Kuivatettuina kaikki menee.

PIdän mausta, mutta se haisee metsäluteelle.

Minä taas olen nirso ruuan suhteen, mutta korianterista tykkään. Viimeksi tänään tein suuren kulhollisen tuoresalsaa, johon silppusin ruukullisen korianteria.

Se on niin pahaa että liekö se on terveellistäkään.

Vierailija kirjoitti:

Itse olen geneettisesti sen kanssa yhteensopimaton.

Kyseessä on siis perinnöllinen kyky maistaa tiettyjä yhdisteitä, jotka ovat yleisiä hyönteisten pilaamassa ruoassa. Korianteri tuottaa noita samoja yhdisteitä itsensä suojaksi, tai muuten lehmä tms. syö sen.

No ei varmasti tuota just lehmän takia. :D

Ihan sattumaa se on.

Vierailija kirjoitti:

PIdän mausta, mutta se haisee metsäluteelle.

Miten sä tiedät miltä metsälude haisee?

Luteelta maistuu edelleen suussani (penskana olen syönyt metsässä mustikoita, joissa on ollu vakiovarusteena myös se lude). Pilaa ruuan. Pidän monista muista yrteistä ja basilika on suorastaan himoittavaa. Mutta korianteri. Yök.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

PIdän mausta, mutta se haisee metsäluteelle.

Miten sä tiedät miltä metsälude haisee?

Marjastajat tietävät, sillä niitä salamatkustaa joskus marjojen mukana keittiöön.

RAKASTAN korianteria.

Meksikolainen salaatti, jossa papuja, kanaa, avokadoa, tomaattia, sipulia, maissia, chilikastiketta ja hillitön määrä korianteria... Ai että. Tai kookos-chili-keitto ja päälle sitä silputtuna.

Mun mielestä tuoreen korianterin maku on raikas, piristävä, suorastaan sykähdyttävä :).

Siskoni mielestä taasen maistuu hajuvedeltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse olen geneettisesti sen kanssa yhteensopimaton.

Kyseessä on siis perinnöllinen kyky maistaa tiettyjä yhdisteitä, jotka ovat yleisiä hyönteisten pilaamassa ruoassa. Korianteri tuottaa noita samoja yhdisteitä itsensä suojaksi, tai muuten lehmä tms. syö sen.

No ei varmasti tuota just lehmän takia. :D

Ihan sattumaa se on.

Pahanmakuisuus on kasveilla yleinen suojaominaisuus.

Ihan järkyttävän makuista. Mielenkiintoinen tuo, että kyse on geneettisestä piirteestä.