Oletko koskaan epäillyt jonkun olleen ihastunut sinuun ja osunut oikeaan? Itsellä tosi omituinen tilanne töissä.
Tiedättekö sen tunteen, kun joskus tulee, että onko tuo ihminen kiinnostunut vai mitä tässä on meneillään?! Onko teillä osoittautunut oikeaksi nämä epäilyt?
Mulla on todella outo tilanne "päällä", enkä tiedä mitä ajatella. Työpaikallani on mies, jonka käytös on tosi omituista minua kohtaan. Hän on eräässä projektissa päällikkönä ja teemme (tai meidän pitäisi tehdä) yhteistyötä. Minun on kuitenkin melkein mahdotonta tavoittaa häntä - jos olemme samassa tilassa, hän välttelee minua, saattaa jutella kollegoillemme muina miehinä, mutta ei edes vilkaise minuun. Ei siis edes vilkaise! Jos pyydän häntä luokseni, hän on vaivautunut ja "kiemurtelee", välttelee katsekontaktia. Hän ei myöskään aina välttämättä sano mitään, kun lähden töistä ja huudan moimoit kaikille. Olin todella ärsyytynyt hänen käytöksestään ja puhuin siitä kollegalle, joka tokaisi "onkohan Miika ihastunut sinuun?". Ei ollut edes käynyt mielessä! No, nyt aavistelen sitten tätä, koska hän on niin outo seurassani. Mutta mahdanko olla vainoharhainen ja todellisuudessa syy on joku aivan toinen?!
Ei oikein voi suoraankaan kysyä...
Kommentit (40)
Mistä te sen tiedätte varmuudella että kyseessä ei missään nimessä ole ihastus? En minäkään väitä että olisi kun en ole mikään selvännäkijä mutta huvittaa kun täällä jotkut ovat niin varmoja ettei kyseessä ole ihastus.
M32 kirjoitti:
Itse toimin tuolla lailla yliseksuaalisten ja flirttien naisten seurassa - en anna heille yhtään huomiota.
Takaan ja alleviivaan, etten ole yliseksuaalinen saati flirtti - en osaa flirttailla, vaikka haluaisin.
Olen hiukan ujo, tyttömäisen näköinen (kuulemma), pukeudun toimistossa yleensä housuihin ja paitapuseroon tai tunikamalliseen mekkoon ja sukkahousuihin. Perjantaisin, kun meillä on casual fri. pukeudun yleensä farkkuihin ja neuleeseen. Eli todella klassinen pukeutuja olen.
Vierailija kirjoitti:
Taisit kirjoittaa tästä samasta aiheesta vähän aikaa sitten. Vastasin silloinkin, että itse päädyin välttelijän kanssa naimisiin. Hän ei tosin ollut mitenkään erityisen tyly, vältteli vain. Jälkeenpäin sanoi, ettei ollut helppoa puhua minulle.
En ole aloitusta tehnyt aiheesta, mutta johonkin kylläkin kommentoin (vastaavaan ketjuun).
Ei tässäkään mistään tylyydestä varsinaisesti ole kyse, vaan juurikin tuosta välttelystä. outoa, että jos olen niin vastenmielinen tai vähäpätöinen kollegani mielestä, niin miksi minua täytyy tieten vältellä :D En toki mene julistamaan, että ihastumisesta on kyse, mutta on se toki vaihtoehto.
Vierailija kirjoitti:
Osa ihmisistä käyttäytyy juuri noin ihastuttuaan. Pää tyhjenee täysin ihastuksen seurassa, ja iskee valtava epävarmuus. Jos tunne on epätoivottu, sitä enempi.
Se on todella outo reaktio ja ihmettelen suuresti jos tässä on siitä kyse. En itse oikein ymmärrä ko. käytöstä ihastuessa. Kollegani on hyvinkin itsevarma mies, komea ja supliikkikin. Silti huomasin juurikin epävarmuutta(??) hänen käytöksessään jo ihan ensi metreiltä tavatessamme aikoinaan. Ja tiedän myös, että hän on sillä tapaa kunnianhimoinen, että haluaa kyllä tehdä esimiestyön mahdollisimman hyvin. Miten se silloin toteutuu, jos yhdelle alaisista ollaan vältteleviä?
Vierailija kirjoitti:
Oletko hyvännäköinen? Todennäköisesti hän on ihastunut. Jos taas et ole, hän voi siltikin olla ihastunut, mutta pienemmällä todennäköisyydellä.
Olen klassisen kaunis, en mikään trendikäs hottis tai kuuma fitnesskissa. Näytän huomattavasti ikäistäni nuoremmalta, olen kuulemma tyttömäinen (ikäni on 36v).
Oletteko tunteneet kauan vai vasta nyt? Jos Miika on ujohko niin ehkä hänellä menee pitemmän aikaa tutustua sinuun ja helpompi jutella vanhojen kollegoiden kanssa. Voi ollakin ihastunut ja jännittää sinua
On 100% varmasti ihastunut. Yrittää vältellä ettet sinä ja kollegat huomaa että on jotain meneillään.
t. projektipäällikkö ja itsekin ihastunut.
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tunteneet kauan vai vasta nyt? Jos Miika on ujohko niin ehkä hänellä menee pitemmän aikaa tutustua sinuun ja helpompi jutella vanhojen kollegoiden kanssa. Voi ollakin ihastunut ja jännittää sinua
Ollaan tehty yhdessä töitä jo kolmisen vuotta.
Entä sitten vaikka olisikin? Kyllä sinun pitää ammattimielessä nostaa asia esille, jos työt ei tule tehtyä. Ei ongelama ratkea kollegalle tai palstalaisille hämmästelemällä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tunteneet kauan vai vasta nyt? Jos Miika on ujohko niin ehkä hänellä menee pitemmän aikaa tutustua sinuun ja helpompi jutella vanhojen kollegoiden kanssa. Voi ollakin ihastunut ja jännittää sinua
Ollaan tehty yhdessä töitä jo kolmisen vuotta.
Ja nyt yhtäkkiä hän heräsi huomaamaan, että on ihastunut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Oletteko tunteneet kauan vai vasta nyt? Jos Miika on ujohko niin ehkä hänellä menee pitemmän aikaa tutustua sinuun ja helpompi jutella vanhojen kollegoiden kanssa. Voi ollakin ihastunut ja jännittää sinua
Ollaan tehty yhdessä töitä jo kolmisen vuotta.
Ja nyt yhtäkkiä hän heräsi huomaamaan, että on ihastunut?
On ollut outo minua kohtaan ihan alusta alkaen. Mutta nyt se on jotenkin eskaloitunut siitä alun tilanteesta vielä. Alussa oli ehkä ujon oloinen, nyt ei enää mene se selitys läpi.
Ja sitä paitsi; kyllähän se ihastus joskus voi herätäkin, vaikka ei en nyt väitä että tässä olisi siitä kyse.
Yliflirteistä ja tyrkyistä naisista saa huo***tavan kuvan..mua ei kiinnosta sellaiset pätkääkään.Jollei jotain muutamien kertojen huvia hae.
M32 kirjoitti:
Itse toimin tuolla lailla yliseksuaalisten ja flirttien naisten seurassa - en anna heille yhtään huomiota.
Samoin! Itse toimin naisena samoin, jos joku mies on päällekäyvä tai ylikiinnostuneen oloinen. Miksi muuten joidenkin on niin hel**tin vaikea uskoa tai ottaa huomioon se melko todennäköinen mahdollisuus, että toinen yrittää vain selvitä silmät kiiluen huohottavan vastapuolen tutkailevien katseiden ja selän takana supattelun kanssa?
Yleensä melko pienistäkin asioista huomaa, jos henkilö, johon ei itse ole ihastunut, on alkanut katsella "sillä silmällä". Se saa aikaan hankalan olon, jos kyse ei ole vain pienistä yksittäisistä tilanteista. Saatika, että on viitteitä siitä, että selän takana puhutaan/naureskellaan/kikatellaan tuontyyppisiä asioita joita ap mainitsi. Voi olla ikävä tilanne, kun työpaikan juoruakat on alkaneet vahdata.
Ja ap, juuri sitä mistä kerroit aloituksessasi voi kuvata vaanimiseksi. Seuraat hänen käytöstään alleviivaten ja vieläpä kyselet toisiltakin mielipidettä miksi hän käyttäytyy siten kuin käyttäytyy. Ällöttävää, sanon minä. Jätä mies rauhaan ja keskity siihen miksi sinut on kai palkattu työpaikallesi: TEKEMÄÄN TYÖSI.
Vierailija kirjoitti:
M32 kirjoitti:
Itse toimin tuolla lailla yliseksuaalisten ja flirttien naisten seurassa - en anna heille yhtään huomiota.
Samoin! Itse toimin naisena samoin, jos joku mies on päällekäyvä tai ylikiinnostuneen oloinen. Miksi muuten joidenkin on niin hel**tin vaikea uskoa tai ottaa huomioon se melko todennäköinen mahdollisuus, että toinen yrittää vain selvitä silmät kiiluen huohottavan vastapuolen tutkailevien katseiden ja selän takana supattelun kanssa?
Yleensä melko pienistäkin asioista huomaa, jos henkilö, johon ei itse ole ihastunut, on alkanut katsella "sillä silmällä". Se saa aikaan hankalan olon, jos kyse ei ole vain pienistä yksittäisistä tilanteista. Saatika, että on viitteitä siitä, että selän takana puhutaan/naureskellaan/kikatellaan tuontyyppisiä asioita joita ap mainitsi. Voi olla ikävä tilanne, kun työpaikan juoruakat on alkaneet vahdata.
Ja ap, juuri sitä mistä kerroit aloituksessasi voi kuvata vaanimiseksi. Seuraat hänen käytöstään alleviivaten ja vieläpä kyselet toisiltakin mielipidettä miksi hän käyttäytyy siten kuin käyttäytyy. Ällöttävää, sanon minä. Jätä mies rauhaan ja keskity siihen miksi sinut on kai palkattu työpaikallesi: TEKEMÄÄN TYÖSI.
Hauskasti käännetty koko homma päälaelleen :D Kerroin miten joku käyttäytyy omituisesti minua kohtaan ja yhtäkkiä se olenkin minä joka käyttäytyy omituisesti :'D Aplodit, oot tosi taitava.
Jääkö nyt jotain töitä tekemättä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M32 kirjoitti:
Itse toimin tuolla lailla yliseksuaalisten ja flirttien naisten seurassa - en anna heille yhtään huomiota.
Samoin! Itse toimin naisena samoin, jos joku mies on päällekäyvä tai ylikiinnostuneen oloinen. Miksi muuten joidenkin on niin hel**tin vaikea uskoa tai ottaa huomioon se melko todennäköinen mahdollisuus, että toinen yrittää vain selvitä silmät kiiluen huohottavan vastapuolen tutkailevien katseiden ja selän takana supattelun kanssa?
Yleensä melko pienistäkin asioista huomaa, jos henkilö, johon ei itse ole ihastunut, on alkanut katsella "sillä silmällä". Se saa aikaan hankalan olon, jos kyse ei ole vain pienistä yksittäisistä tilanteista. Saatika, että on viitteitä siitä, että selän takana puhutaan/naureskellaan/kikatellaan tuontyyppisiä asioita joita ap mainitsi. Voi olla ikävä tilanne, kun työpaikan juoruakat on alkaneet vahdata.
Ja ap, juuri sitä mistä kerroit aloituksessasi voi kuvata vaanimiseksi. Seuraat hänen käytöstään alleviivaten ja vieläpä kyselet toisiltakin mielipidettä miksi hän käyttäytyy siten kuin käyttäytyy. Ällöttävää, sanon minä. Jätä mies rauhaan ja keskity siihen miksi sinut on kai palkattu työpaikallesi: TEKEMÄÄN TYÖSI.
Hauskasti käännetty koko homma päälaelleen :D Kerroin miten joku käyttäytyy omituisesti minua kohtaan ja yhtäkkiä se olenkin minä joka käyttäytyy omituisesti :'D Aplodit, oot tosi taitava.
Sinulle ei heru aplodeja tästä "omituisen" henkilön tarkkailusta ja päähänpinttymästä työkaveria kohtaan. Ahdistuu pelkästään kun lukee intohimoisesta suhtautumisestasi miehen tarkkailuun. Miespolo.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
M32 kirjoitti:
Itse toimin tuolla lailla yliseksuaalisten ja flirttien naisten seurassa - en anna heille yhtään huomiota.
Samoin! Itse toimin naisena samoin, jos joku mies on päällekäyvä tai ylikiinnostuneen oloinen. Miksi muuten joidenkin on niin hel**tin vaikea uskoa tai ottaa huomioon se melko todennäköinen mahdollisuus, että toinen yrittää vain selvitä silmät kiiluen huohottavan vastapuolen tutkailevien katseiden ja selän takana supattelun kanssa?
Yleensä melko pienistäkin asioista huomaa, jos henkilö, johon ei itse ole ihastunut, on alkanut katsella "sillä silmällä". Se saa aikaan hankalan olon, jos kyse ei ole vain pienistä yksittäisistä tilanteista. Saatika, että on viitteitä siitä, että selän takana puhutaan/naureskellaan/kikatellaan tuontyyppisiä asioita joita ap mainitsi. Voi olla ikävä tilanne, kun työpaikan juoruakat on alkaneet vahdata.
Ja ap, juuri sitä mistä kerroit aloituksessasi voi kuvata vaanimiseksi. Seuraat hänen käytöstään alleviivaten ja vieläpä kyselet toisiltakin mielipidettä miksi hän käyttäytyy siten kuin käyttäytyy. Ällöttävää, sanon minä. Jätä mies rauhaan ja keskity siihen miksi sinut on kai palkattu työpaikallesi: TEKEMÄÄN TYÖSI.
Hauskasti käännetty koko homma päälaelleen :D Kerroin miten joku käyttäytyy omituisesti minua kohtaan ja yhtäkkiä se olenkin minä joka käyttäytyy omituisesti :'D Aplodit, oot tosi taitava.
Jokin idea tuossa lainauksessa on.
...jos olemme samassa tilassa, hän välttelee minua, saattaa jutella kollegoillemme muina miehinä, mutta ei edes vilkaise minuun. Ei siis edes vilkaise...
Miten sinä sitten liityt noihin tilanteisiin, että sinuun pitäisi vilkaista tai kiinnittää huomiota?
Etkö itse ole koskaan niin paneutunut työhösi, että et huomaa mitä ympärilläsi tapahtuu? Viitaten tuohon työpaikalta poistumiseen.
Jos kuitenkin tulee luoksesi ja työasiat tulee hoidettua miksi asiasta pitää tehdä joku numero?
Jospa hän on ihastunut niin mitä sitten? Anna olla. Sinulla ap on perheesi ja oma elämäsi, keskity niihin. Tee työsi ja suhtaudu kaikkiin työpaikalla tasapuolisesti. Miksi märehtisit jotain ihastumisasiaa.
Saattaa hyvinkin olla ihastunut. Tai sitten ei, mutta en teilaisi täysin ihastumisen mahdollisuutta niinkuin täällä USEIN tehdään. Muistan jonkun aiemman keskustelun samasta aiheesta ja heti tuli kärkevää kommenttia miten ap itse käyttäytyy oudosti ja ei mies MISSÄÄN NIMESSÄ voi olla ihastunut. :D En ymmärrä tässäkään keskustelussa joidenkin asennetta että itse olet stalkannut (wtf?) miestä ja syy outouteen on tottakai siinä että sinä olet käyttäytynyt oudosti.
Taisit kirjoittaa tästä samasta aiheesta vähän aikaa sitten. Vastasin silloinkin, että itse päädyin välttelijän kanssa naimisiin. Hän ei tosin ollut mitenkään erityisen tyly, vältteli vain. Jälkeenpäin sanoi, ettei ollut helppoa puhua minulle.