Korkeakoulujen ensikertalaiskiintiö

Miksi miettisit tuota asiaa? Haet, teet parhaasi ja joko pääset tai et pääse.

Niin No, mietipä sitä, että että niillä ensikertalaisilla ei välttämättä ole mitään ammattitutkintoa jos hakee esim lukion jälkeen. Eikö se ole enemmän oikein, että heille suodaan se opiskelupaikka?

No ymmärrän sen kyllä. Mutta minusta kaikki tuommoinen sääntely on haitallista. Uudelleenkouluttautuminen pitäisi olla helppoa modernissa yhteiskunnassa. Itse opiskelin yliopistossa kieliä, ja siinä on muutenkin huonompi työllisyys kuin monilla muilla tutkinnoilla, paitsi jos haluaa opettajaksi. Opettajan pätevyyttä minulla ei ole.

Milloin Suomesta ylipäänsä on tullut näin tasapäistävä yhteiskunta että ei saa edes monta tutkintoa suorittaa?

Itsekin kävisin töissä suorittamisen ohella enkä edes vaatisi opintotukea, kunhan saisin sen tutkinnon ja pätevyyden suorittaa. Tutkinnon suorittamisen jälkeen pystyisin maksamaan veroja enemmän kuin tällä hetkellä ja uskon että pystyisin olemaan työelämässä pitkään, ellei nyt mitään odottamatonta sattuisi.

Vastustan ensikertalaisuuskiintiöitä ja pääsykokeen korvaamista yo-tutkinnolla.

Molemmat luovat kohtuuttomia paineita nuorella iällä.

Tällä hetkellä en ole koulutusta vastaavassa työssä, ja koulutusta vastaavaa työtä on vaikeaa löytää etenkin täällä Suomessa. Olen silti koko ajan tehnyt töitä ja maksanut veroja.

Hyvä se on että pääsykokeet poistuu koska monet lukee vuosia pääsykokeisiin (lääkis, oikkis) ilmeisesti 2019. Huomioidaan miten kirjoittaa ylppärit. Täytyy panostaa jo lukiossa eikä sitten vasta kun alkaa olla h hetki käsillä. 

Minusta tästä ensikertalaiskiintiöstä pitäisi herättää keskustelua yhteiskunnassa, juuri että se luo kohtuuttomia paineita nuorille lukion päättäville ja vaikeuttaa työllistymistä jos on suorittanut tutkinnon jolla ei kuitenkaan työllisty. Ja ennen kaikkea ihmisillä olisi oltava mahdollisuus opiskella uusi tutkinto myöhemmin ja parantaa siten työllistymistä. Turhaa byrokratiaa voisi myös poistaa, esim. Aikuisille enemmän lisäkoulutuksia millä toisen tutkinnon jälkeen voisi suorittaa toisen tutkinnon pätevyyden. Tuntuu että näistä kiintiöistä on nyt vaiettu kokonaan.

Miten sitten pääsykokeiden poistuttua käy vanhemmille henkilöille, joilla ei ole kaikki arvosanat L?

Yliopistoissa ja korkeakouluissa olisi paljon enemmän tilaa, eikä välttämättä edes tarvittaisi mitään ensikertalaiskiintiöitä, jos alettaisiin laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, ja heittämään ulos sellaiset, jotka eivät tosissaan opiskele. Näitä ovat:

1) Bilehileet, joiden ykkösprioriteetti on vain biletys, biletys ja biletys. Ajatukset ja keskittyminen pyörii koko ajan vain enemmän biletyksen kuin opiskelun ympärillä. Tullaan mm. luennoille tai muihin opiskelutapahtumiin kännissä, rahat syydetään alkoholiin jne.

2) Notkujat, jotka opiskelevat erittäin hitaasti tai eivät ollenkaan ja notkuvat 10-20 vuotta yliopistolla. Käyttävät aikaansa enimmäkseen aivan muuhun, kuin opiskeluun. Osa on pelkästään kirjoilla opiskelematta ollenkaan ja käyttää mm. opiskelijaetuuksia kaikkeen.

3) Alanvaihtohaahuilijat, joilla se opiskeleminen on vain päämäärätöntä haahuilemista ja jatkuvaa alanvaihtoa. Valmistuminen kestää yleensä kauan.

4) Sikiäjät. Opiskeluaikaa ei ole tarkoitettu sikiämiseen. Nämäkin ovat niitä, jotka vain panttaavat opiskelupaikkaa opiskelematta itse ollenkaan, kun pantatutn paikan tilalle olisi varmasti tulossa motivoituneita opiskelijoita. Samalla nostavat kalliita yhteiskunnan perhe-etuuksia + opiskelijaetuuksia siihen vielä päälle. Jos haluaa lisääntyä, niin nopeasti opinnot silloin kasaan ja lisääntyy sitten opintojen jälkeen.

Opiskelen erityisopettajaksi ekaa vuotta ja pääsin sisään syksyllä kiintiön ulkopuolelta. Minulla on siis jo korkeakoulututkinto ennestään. Ensikertalaiskiintiö oli 80% ja koska opiskelijoita otettiin vain 20 niin kyllä vähän jännitti, että mitenköhän käy, mutta onneksi hyvin! Ja kyllä tunnen paljonkin ihmisiä, jotka pääsivät kiintiön ulkopuolelta, mutta toisaalta joillekin kävi niin, että heillä oli korkeammat pisteet kuin sisäänpäässeellä, mutta kiintiö esti sisäänpääsyn. Kannattaa rohkeasti vain hakea!

Kaikki kiintiöt pois ja pääsykokeet ainoana seulojana. Tää on mun mielipiteeni. Ei tule kohtuuttomat paineet yo-todistukseen ja on mahdollisuus vaihtaa alaa. Eli ei ole kohtuuton paine valita heti oikein.

11miltä alalta oli eka tutkintosi?

Vierailija kirjoitti:

Hyvä se on että pääsykokeet poistuu koska monet lukee vuosia pääsykokeisiin (lääkis, oikkis) ilmeisesti 2019. Huomioidaan miten kirjoittaa ylppärit. Täytyy panostaa jo lukiossa eikä sitten vasta kun alkaa olla h hetki käsillä. 

Höpöjä. Yo-kirjoituksissa hyvin menestyneitä löytyy kuitenkin niin paljon ettei kaikille kuitenkaan riitä opiskelupaikkaa. Pääsykoe, johon valmistautuminen on mahdotonta, olisi paras ratkaisu. Eli täysin soveltuvuus- tai aineistokoe. Yhtenä vuonnahan lääketieteellisen pääsykoe oli kovin aineistopohjainen ja hirveät itkupotkuraivarithan siitä nämä ulkoapänttääjähiket saivat. Äkkiä palasivat kokeen laatijat vanhaan malliin, jossa ulkoaopettelijat pärjäävät...

Jos on valmistunut jo ammattiin, mutta ei ota papereita ulos. Katsotaanko ensikertalaiseksi. Voiko näin keinotella. 

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoissa ja korkeakouluissa olisi paljon enemmän tilaa, eikä välttämättä edes tarvittaisi mitään ensikertalaiskiintiöitä, jos alettaisiin laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, ja heittämään ulos sellaiset, jotka eivät tosissaan opiskele. Näitä ovat:

1) Bilehileet, joiden ykkösprioriteetti on vain biletys, biletys ja biletys. Ajatukset ja keskittyminen pyörii koko ajan vain enemmän biletyksen kuin opiskelun ympärillä. Tullaan mm. luennoille tai muihin opiskelutapahtumiin kännissä, rahat syydetään alkoholiin jne.

2) Notkujat, jotka opiskelevat erittäin hitaasti tai eivät ollenkaan ja notkuvat 10-20 vuotta yliopistolla. Käyttävät aikaansa enimmäkseen aivan muuhun, kuin opiskeluun. Osa on pelkästään kirjoilla opiskelematta ollenkaan ja käyttää mm. opiskelijaetuuksia kaikkeen.

3) Alanvaihtohaahuilijat, joilla se opiskeleminen on vain päämäärätöntä haahuilemista ja jatkuvaa alanvaihtoa. Valmistuminen kestää yleensä kauan.

4) Sikiäjät. Opiskeluaikaa ei ole tarkoitettu sikiämiseen. Nämäkin ovat niitä, jotka vain panttaavat opiskelupaikkaa opiskelematta itse ollenkaan, kun pantatutn paikan tilalle olisi varmasti tulossa motivoituneita opiskelijoita. Samalla nostavat kalliita yhteiskunnan perhe-etuuksia + opiskelijaetuuksia siihen vielä päälle. Jos haluaa lisääntyä, niin nopeasti opinnot silloin kasaan ja lisääntyy sitten opintojen jälkeen.

😅😅 Se, että joku tekee lapsen/lapsia opiskeluaikana ei ole keltään toiselta pois. Siihen hänen tilalleen ei ketään muuta voitaisi ottaa. Ihmisillä on oikeus ELÄÄ elämäänsä, esim. juhlia opiskeluaikana.

Lukion voi suorittaa myös neljässä vuodessa ja hajauttaa yo kirjoitukset. Ottaa varman päälle pitkän matematiikan, kaikki kurssit fykebi, kaikki kurssit historia, yhteiskuntaoppi, 4-5 kieltä, psykologia ja mitä vielä. 

Minulla ei ollut valmista tutkintoa alla, vaan amk tutkinto kesken. Pääsin kuitenkin ei-ensikertalaisena opiskelemaan sosiaalityötä. Älä pelkää tuota kiintiötä liikaa, tee vaan kovasti töitä :)

Vierailija kirjoitti:

Jos on valmistunut jo ammattiin, mutta ei ota papereita ulos. Katsotaanko ensikertalaiseksi. Voiko näin keinotella. 

Kyllä, jos papereita ei ole ottanut ulos on ensikertalainen, jos opintonsa on aloittanut ennen vuotta 2014. Jos on ottanut korkeakoulupaikan vastaan vuoden 2014 jälkeen, niin ei ole enää ensikertalainen riippumatta siitä, vaikka opinnot olisi keskeytyneet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yliopistoissa ja korkeakouluissa olisi paljon enemmän tilaa, eikä välttämättä edes tarvittaisi mitään ensikertalaiskiintiöitä, jos alettaisiin laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, ja heittämään ulos sellaiset, jotka eivät tosissaan opiskele. Näitä ovat:

1) Bilehileet, joiden ykkösprioriteetti on vain biletys, biletys ja biletys. Ajatukset ja keskittyminen pyörii koko ajan vain enemmän biletyksen kuin opiskelun ympärillä. Tullaan mm. luennoille tai muihin opiskelutapahtumiin kännissä, rahat syydetään alkoholiin jne.

2) Notkujat, jotka opiskelevat erittäin hitaasti tai eivät ollenkaan ja notkuvat 10-20 vuotta yliopistolla. Käyttävät aikaansa enimmäkseen aivan muuhun, kuin opiskeluun. Osa on pelkästään kirjoilla opiskelematta ollenkaan ja käyttää mm. opiskelijaetuuksia kaikkeen.

3) Alanvaihtohaahuilijat, joilla se opiskeleminen on vain päämäärätöntä haahuilemista ja jatkuvaa alanvaihtoa. Valmistuminen kestää yleensä kauan.

4) Sikiäjät. Opiskeluaikaa ei ole tarkoitettu sikiämiseen. Nämäkin ovat niitä, jotka vain panttaavat opiskelupaikkaa opiskelematta itse ollenkaan, kun pantatutn paikan tilalle olisi varmasti tulossa motivoituneita opiskelijoita. Samalla nostavat kalliita yhteiskunnan perhe-etuuksia + opiskelijaetuuksia siihen vielä päälle. Jos haluaa lisääntyä, niin nopeasti opinnot silloin kasaan ja lisääntyy sitten opintojen jälkeen.

😅😅 Se, että joku tekee lapsen/lapsia opiskeluaikana ei ole keltään toiselta pois. Siihen hänen tilalleen ei ketään muuta voitaisi ottaa. Ihmisillä on oikeus ELÄÄ elämäänsä, esim. juhlia opiskeluaikana.

Helppo se on käyttää oikeuttansa elää elämäänsä verorahoilla. 10k lukukausimaksu ja katotaan paljo tekee mieli bilettää.