Lue keskustelun säännöt.
Korkeakoulujen ensikertalaiskiintiö
Epätoivoinen
14.01.2017 |
Hei,
Haluaisin päästä sisälle unelmakoulutukseen mutta olen suorittanut jo yhden korkeakoulututkinnon. Lukion jälkeen en vielä tiennyt mikä on oikea ala minulle ja lähden opiskelemaan tyhmänä heti.
Nyt haluan hakea unelmakoulutukseen, Olen ymmärtänyt vasta äsken mitä oikeasti haluan. Onko kukaan päässyt sisään korkeakouluun ensikertalaiskiintiöstä huolimatta vaikka on suorittanut jo korkeakoulututkinnon eli ei ole siis ensikertalainen? Miten vaikeaa oli? Mihin koulutukseen pääsit?
Kaikki tieto ja kokemukset on kullanarvoista. Mietin onko minulla nimittäin mitään mahdollisuuksia päästä ja kuinka mahdotonta se on.
Mitä mieltä olette muuten ensikertalaiskiintiöistä? Minua melkein masentaa jo niiden takia. Minusta olisi myös hyvä jos mietittäisiin onko ne ollenkaan järkevä ratkaisu.
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoissa ja korkeakouluissa olisi paljon enemmän tilaa, eikä välttämättä edes tarvittaisi mitään ensikertalaiskiintiöitä, jos alettaisiin laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, ja heittämään ulos sellaiset, jotka eivät tosissaan opiskele. Näitä ovat:
1) Bilehileet, joiden ykkösprioriteetti on vain biletys, biletys ja biletys. Ajatukset ja keskittyminen pyörii koko ajan vain enemmän biletyksen kuin opiskelun ympärillä. Tullaan mm. luennoille tai muihin opiskelutapahtumiin kännissä, rahat syydetään alkoholiin jne.
2) Notkujat, jotka opiskelevat erittäin hitaasti tai eivät ollenkaan ja notkuvat 10-20 vuotta yliopistolla. Käyttävät aikaansa enimmäkseen aivan muuhun, kuin opiskeluun. Osa on pelkästään kirjoilla opiskelematta ollenkaan ja käyttää mm. opiskelijaetuuksia kaikkeen.
3) Alanvaihtohaahuilijat, joilla se opiskeleminen on vain päämäärätöntä haahuilemista ja jatkuvaa alanvaihtoa. Valmistuminen kestää yleensä kauan.
4) Sikiäjät. Opiskeluaikaa ei ole tarkoitettu sikiämiseen. Nämäkin ovat niitä, jotka vain panttaavat opiskelupaikkaa opiskelematta itse ollenkaan, kun pantatutn paikan tilalle olisi varmasti tulossa motivoituneita opiskelijoita. Samalla nostavat kalliita yhteiskunnan perhe-etuuksia + opiskelijaetuuksia siihen vielä päälle. Jos haluaa lisääntyä, niin nopeasti opinnot silloin kasaan ja lisääntyy sitten opintojen jälkeen.
Miten sekasin täytyy olla jos järjenkäyttö on tätä luokkaa?
1) Ajattelit elämäntyylin takia potkia ihmiset pihalle? Entäs jos saa hyviä numeroita biletyksestä huolimatta?
2) Ei ole mahdollista olla opiskelematta, vaan pelkästään kirjoilla ja silti saada opiskelijaetuuksia. Kirjoilla oleminen tarkoittanee tässä että on ilmoittautunut lukukaudelle/-vuodelle poissaolevaksi. Tällöin ei saa opiskelijastatusta, eikä siis myöskään opintotukea, opiskelijakorttia ja sen mukana tulevia etuuksia. Myös opintotuet loppuvat jossain vaiheessa. Siinä kohtaa mennään joko töihin tai toimeentulotuelle. Jotta voi saada toimeentulotukea opintoihin, täytyy opiskella päätoimisesti, eli myös sossu, nykyään kai Kela, vahtii myös toimeentulotuella opiskelevan edistymistä.
3) Kouluttaisitko ihmiset mieluummin alalle, jossa he eivät viihdy, mistä seuraa pahimmillaan vaan työttömyyttä, sairaslomia, mielenterveysongelmia ja kappas, lisää kouluttautumista!
4) Niin ajattelitko pakkokeskeyttää kaikki opiskelijoiden raskaudet? Opiskelupaikkaa ei myöskään sinällään voi pantata. Jos ilmoittautuu poissaolevaksi/siirtää aloitusta sinä vuonna kun opiskelu alkaa, tilalle otetaan käsittääkseni toinen. Jos taas jää äitiyslomalle kesken opintojen, niin ei vie paikkaa keneltäkään uudelta. Enemmän ollaan mielestäni oltu suomalaisten äitien kohonneesta keski-iästä, ja opiskelua ja perhe-elämään pyritään käsittääkseni kansallisella tasolla helpottamaan jotta se ensisynnyttäjien ikä saataisiin pysymään matalampana. Ja edelleenkään ei ole mahdollista nostaa opintotukia opiskelematta.
Ylipäänsä missään ehdotuksessasi ei ole mitään järkeä, ihan pelkästään siitäkin syystä, että on paljon järkevämpää kouluttaa ihmiset ammattiin, kuin potkia pois koulusta nostelemaan työttömyysetuuksia ilman tutkintoa. Jossain vaiheessahan ne ihmiset joutuisivat sinne kouluun uudestaan, koska ilman tutkintoa asema työmarkkinoilla on merkittävästi huonompi kuin niiden, joilla on edes jokin koulutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä se on että pääsykokeet poistuu koska monet lukee vuosia pääsykokeisiin (lääkis, oikkis) ilmeisesti 2019. Huomioidaan miten kirjoittaa ylppärit. Täytyy panostaa jo lukiossa eikä sitten vasta kun alkaa olla h hetki käsillä.
Höpöjä. Yo-kirjoituksissa hyvin menestyneitä löytyy kuitenkin niin paljon ettei kaikille kuitenkaan riitä opiskelupaikkaa. Pääsykoe, johon valmistautuminen on mahdotonta, olisi paras ratkaisu. Eli täysin soveltuvuus- tai aineistokoe. Yhtenä vuonnahan lääketieteellisen pääsykoe oli kovin aineistopohjainen ja hirveät itkupotkuraivarithan siitä nämä ulkoapänttääjähiket saivat. Äkkiä palasivat kokeen laatijat vanhaan malliin, jossa ulkoaopettelijat pärjäävät...
huom. fyke, täytyy osata myös laskea
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yliopistoissa ja korkeakouluissa olisi paljon enemmän tilaa, eikä välttämättä edes tarvittaisi mitään ensikertalaiskiintiöitä, jos alettaisiin laittaa asiat tärkeysjärjestykseen, ja heittämään ulos sellaiset, jotka eivät tosissaan opiskele. Näitä ovat:
1) Bilehileet, joiden ykkösprioriteetti on vain biletys, biletys ja biletys. Ajatukset ja keskittyminen pyörii koko ajan vain enemmän biletyksen kuin opiskelun ympärillä. Tullaan mm. luennoille tai muihin opiskelutapahtumiin kännissä, rahat syydetään alkoholiin jne.
2) Notkujat, jotka opiskelevat erittäin hitaasti tai eivät ollenkaan ja notkuvat 10-20 vuotta yliopistolla. Käyttävät aikaansa enimmäkseen aivan muuhun, kuin opiskeluun. Osa on pelkästään kirjoilla opiskelematta ollenkaan ja käyttää mm. opiskelijaetuuksia kaikkeen.
3) Alanvaihtohaahuilijat, joilla se opiskeleminen on vain päämäärätöntä haahuilemista ja jatkuvaa alanvaihtoa. Valmistuminen kestää yleensä kauan.
4) Sikiäjät. Opiskeluaikaa ei ole tarkoitettu sikiämiseen. Nämäkin ovat niitä, jotka vain panttaavat opiskelupaikkaa opiskelematta itse ollenkaan, kun pantatutn paikan tilalle olisi varmasti tulossa motivoituneita opiskelijoita. Samalla nostavat kalliita yhteiskunnan perhe-etuuksia + opiskelijaetuuksia siihen vielä päälle. Jos haluaa lisääntyä, niin nopeasti opinnot silloin kasaan ja lisääntyy sitten opintojen jälkeen.😅😅 Se, että joku tekee lapsen/lapsia opiskeluaikana ei ole keltään toiselta pois. Siihen hänen tilalleen ei ketään muuta voitaisi ottaa. Ihmisillä on oikeus ELÄÄ elämäänsä, esim. juhlia opiskeluaikana.
Helppo se on käyttää oikeuttansa elää elämäänsä verorahoilla. 10k lukukausimaksu ja katotaan paljo tekee mieli bilettää.
Opiskelija elää, etenkin uusimpien opintotukeen kohdistettujen leikkausten jälkeen, pääasiassa lainalla ellei sitten onnistu saamaan työpaikkaa ja jaksa vielä täysipäiväisen opiskelun päälle tehdä niin paljon töitä, että pystyy itsensä elättämään. Sinulla ei myöskään ilmeisesti ole lainkaan käsitystä siitä, millainen etu koko tällä maalle on ja on ollut ilmainen opiskelu. Ihmisten kouluttaminen on investointi tulevaisuuteen ja maksaa itsensä moninkertaisesti takainen. Lainalla + opintotuella ei myöskään ole käytännössä mahdollista bilettää vaan jatkuvasti, koska rahat eivät yksinkertaisesti riitä. Jos taas käy töissä bilettämisensä kustantamiseksi, niin itsehän sen on kustantanut. Ei myöskään edelleenkään ole mahdollista vaan nostaa opintotukia ja bilettää, vaan opintotuen saamiseksi on suoritettava joka vuosi tietty määrä opintoja. Jos suorituksia ei tule, tuet lähtee.
Hae pieneen kouluun, jonne vähemmän hakioita.
AP, mikä on sun unelma-ala? Esim. viime keväänä Helsingin lääkikseen ensikertalaisten kiintiössä oli itse asiassa korkeampi pisteraja kuin ei-ensikertalaisilla! Eli ei ensikertalaiskiintiö automaattisesti tarkoita sitä, että muiden olisi vaikeampi päästä sisään.
Itse pääsin viime kesänä unelmakohteeseeni myös ei-ensikertalaisena (ei ollut tuo lääkis!) eli kyllä se on mahdollista, ei kannata turhaan lannistua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pääsin. Ekalla yrittämällä. Sisään otettiin kuusi ei-ensikertalaista.
Minne olette päässeet ei ensikertalaisena? Haluan terveydenhoitajaksi. Sisään otetaan vain vähän opiskelijoita :(
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
AP, mikä on sun unelma-ala? Esim. viime keväänä Helsingin lääkikseen ensikertalaisten kiintiössä oli itse asiassa korkeampi pisteraja kuin ei-ensikertalaisilla! Eli ei ensikertalaiskiintiö automaattisesti tarkoita sitä, että muiden olisi vaikeampi päästä sisään.
Itse pääsin viime kesänä unelmakohteeseeni myös ei-ensikertalaisena (ei ollut tuo lääkis!) eli kyllä se on mahdollista, ei kannata turhaan lannistua.
Miten tämä on mahdollista, sittenhän ei-ensikertalaisille pitäisi olla oma kiintiönsä myös? Luulin, että ensikertalaiskiintiö tarkoittaa sitä, että tietty määrä valituista on ainakin ensikertalaisia ja kiintiön ulkopuolella ensikertalaiset ja ei-ensikertalaiset kilpailevat keskenään ja näistä parhaat valitaan pääsykokeen (ja mahdollisesti todistuksen) mukaan.
Jos se kiintiö on 30% niin on se aivan mahdollista, mutta pitää tehdä vain kovasti töitä. Ainahan siihen prosenttiin on tähänkin asti kuulunut porukkaa. En silti ole sitä mieltä, että tämäkään uudistus olisi hyvä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki kiintiöt pois ja pääsykokeet ainoana seulojana. Tää on mun mielipiteeni. Ei tule kohtuuttomat paineet yo-todistukseen ja on mahdollisuus vaihtaa alaa. Eli ei ole kohtuuton paine valita heti oikein.
Pääsykokeissa menestyminen sitä paitsi korreloi paljon enemmän opiskelumenestyksen kanssa kuin kirjoitukset.
Jeps. Kakkostutkintoa luen sosiaalityöstä. Eipä juuri suoraan lukiosta tänne kukaan päässyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
AP, mikä on sun unelma-ala? Esim. viime keväänä Helsingin lääkikseen ensikertalaisten kiintiössä oli itse asiassa korkeampi pisteraja kuin ei-ensikertalaisilla! Eli ei ensikertalaiskiintiö automaattisesti tarkoita sitä, että muiden olisi vaikeampi päästä sisään.
Itse pääsin viime kesänä unelmakohteeseeni myös ei-ensikertalaisena (ei ollut tuo lääkis!) eli kyllä se on mahdollista, ei kannata turhaan lannistua.
Miten tämä on mahdollista, sittenhän ei-ensikertalaisille pitäisi olla oma kiintiönsä myös? Luulin, että ensikertalaiskiintiö tarkoittaa sitä, että tietty määrä valituista on ainakin ensikertalaisia ja kiintiön ulkopuolella ensikertalaiset ja ei-ensikertalaiset kilpailevat keskenään ja näistä parhaat valitaan pääsykokeen (ja mahdollisesti todistuksen) mukaan.
Tää on mahdollista niin, että ensin otetaan ne ensikertalaiset sovitun kiintiön mukaan, eli vaikka 50 ensikertalaista. Pisteraja ensikertalaisille on silloin se pistemäärä, joka tuolla 50.:lla eli viimeiseksi valitulla tulleella ensikertalaisella on. Tämän jälkeen valitaan loput opiskelijat kaikista muista (eli ei-ensikertalaiset sekä ne ensikertalaiset, joita ei valittu kiintiössä), vaikka taas 50 kpl tai mikä onkaan sovittu määrä. Tässä loppujen kiintiössä pisteraja on se, joka tässä kiintiössä viimeisellä hyväksytyllä tulleella on. Viime keväänä ainakin Helsingin lääkikseen oli tuo ensikertalaisten kiintiön pisteraja korkeampi kuin ei-ensikertalaisten kiintiössä hyväksytyillä. Luulen että näitä tapauksia oli paljon muitakin, eli tässä tapauksessa se kiintiö ei mitenkään auttanut ensikertalaisia (joskaan ei muitakaan).
Vierailija kirjoitti:
Jos on valmistunut jo ammattiin, mutta ei ota papereita ulos. Katsotaanko ensikertalaiseksi. Voiko näin keinotella.
olet ottanut paikan vastaan niin et ole enään ensikertalainen. Yrittäkää päästä toisen ja kolmannenkin kerran ja sitten se toiseksi mieleisin paikka. Ensi vuonna ilmeisesti muuttuu ja yo kirjoituksilla on suuri rooli niinkuin pitääkin olla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyvä se on että pääsykokeet poistuu koska monet lukee vuosia pääsykokeisiin (lääkis, oikkis) ilmeisesti 2019. Huomioidaan miten kirjoittaa ylppärit. Täytyy panostaa jo lukiossa eikä sitten vasta kun alkaa olla h hetki käsillä.
Höpöjä. Yo-kirjoituksissa hyvin menestyneitä löytyy kuitenkin niin paljon ettei kaikille kuitenkaan riitä opiskelupaikkaa. Pääsykoe, johon valmistautuminen on mahdotonta, olisi paras ratkaisu. Eli täysin soveltuvuus- tai aineistokoe. Yhtenä vuonnahan lääketieteellisen pääsykoe oli kovin aineistopohjainen ja hirveät itkupotkuraivarithan siitä nämä ulkoapänttääjähiket saivat. Äkkiä palasivat kokeen laatijat vanhaan malliin, jossa ulkoaopettelijat pärjäävät...
fysiikka ja kemia, täytyy osata myös laskea,
Opintopolku:
Olet ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakeva eli ensikertalainen, jos
*et ole suorittanut Suomen koulutusjärjestelmän mukaista ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoa
*et ole vastaanottanut ammattikorkeakoulu- tai yliopistotutkintoon johtavaa opiskelupaikkaa koulutuksesta, joka on alkanut syksyllä 2014 tai sen jälkeen.
...
Sitten itse asiaan. Pääsin ei-ensikertalaisena alalle, jolle oli paljon hakijoita. Pääsykoe ei edes mennyt kovin hyvin, mutta hyvä yo-todistus pelasti. 80 otettiin sisään, näistä 80 % (eli 64 kpl) oli ensikertalaisia ja loput 20 % (eli 16 kpl) olivat mitä tahansa, ensikertalaisia tai ei-ensikertalaisia. 668 hakijaa, joista 209 ensisijaisia. Paljon parempi tilanne on siis tuolla alalla kuin monella muulla, mutta kyllä ei-ensikertalaisena jännitti ihan hirveästi.
Eniten hämmästytti se, että pelkällä pääsykokeella sisään päässeistä huonoiten oli menestynyt henkilö, joka sai pääsykokeesta 39 pistettä maksimista, joka oli 40. Huhhuh. 39 pistettä oli siis alin pistemäärä, jolla oli otettu suoraan opiskelemaan ilman yo-todistuksen vaikutusta.