Mikä ihmeen saavutus se luomusynnytys on? Millä perusteella ihminen kieltäytyy mahdollisuudesta kivun lievitykseen jos sellainen on keksitty?

Mä oon synnyttäny kahdeksan ilman lääkkeellistä kivunlievitystä. Eka oli imukuppiavusteinen, ei siis luomu-. Ja synnytksen jälkeen laitettiin supistavia lääkkeitä ihan reilusti vuodon takia, tikit laitettiin paikallispuudutuksessa.

Toisessa synnytyksessä myös pari tikkiä paikallispuudutuksessa, kun kätilö leikkas arpikudosta. Ja oksitosiinitippa synnytyksen jälkeen + cytotecit. Ja jälkisupistuksiin kipulääkkeet.

Kolmannessa ja viidennessä vain supistavat synnytyksen jälkeen, jälkisupistuksiin kaikki mahdollinen lääkitys.

Neljäs oli, samoin kuin 6.-8. käynnistettyjä kalvojen puhkaisulla+oksitosiinilla, 6. myös cytotec suun kautta käynnistykseen ja kypsyttelyyn. Ei siis luomuja nekään ja kaikissa on menny oksitosiini pienellä tipalla, että on käynnistyny ja maksimiannostuksella vauvan syntymän jälkeen. Ja kaikki saatavilla oleva lievitys jälkisupistuksiin.

Mutta synnytyksessä en ole tarvinnut kipuun mitään. Mulla pysyny paremmin kontrolli niin. Ja onhan ne ollu kaikki nopeita.. ja mä kammoan niitä piikkejä selkään. Mielummin siedän kipua. En ymmärrä, miksi niin kovasti häiritsee, jos mä en halua puudutuksia ja joku muu saa ne sit ehkä nopeammin. Ja aina oon kaikille sanonu, että vain synnyttäkä tietää kipunsa ja siihen tarvitsemansa lievitykset. Ei kivunlievityksestä kieltäytyminen tarkoita automaattisesti luomua tai sietämätöntä kipua.

jotkut tuntuvat ihailevan aikaa, jolloin synnytettiin kännissä saunassa ja niin vauvoja kuin äitejäkin kuoli ! 

en näe mitään järkeä siinä, että  killottaa kruunuaan  kieltäytymällä epiduraalista ym.  j

mummoni, joka synnytti viisi lasta saunassa, yhden kuolleena, ja jolla viimeisen synnytyksen jälkeen  hajosi  jotain niin ,että  virtsaa valui housuun olisi varmasti riemusta kiljuen vaihtanut osia teidän kanssanne, jotka saatte synnyttää sairaalassa epiduraalin , ilokaasun ja aquarakkuloiden kanssa ja jälkeenpäin lääkäri ompelee repeämät !

yleensä nämä luomusynnyttäjät ovat niitä , jotka muuttavat jonnekin korpeen omavaraistalouteen kasvattamaan kanoja, nimeävät lapsensa Usva-Aamuksi, ovat rokotusvastaisia ja  pelkäävät hysteerisesti myrkyllisiä muovileluja ja myrkyllisiä lastenvaatteita ! dödöäkään ei voi käyttää kun siitä tulee syöpä, mielummin haistaan hieltä. 

Minulle laitettiin epiduraali, koska aloin pelätä, miten kovaksi kipu oikein tulee menemään. En pitänyt sitä hyvänä juttuna, koska ne aineet menee lapsenkin ja onhan siinä pieni halvaantumisriski itsellekin, mikä nyt ei ole mikään pikkujuttu.

Nyt harmittaa, koska en saanut tietää, olisinko kestänyt sen kumminkin.

Epiduraali myös selvästi pysäytti synnytyksen etenemisen, ja jouduin oksitosiinitippaan. Kokonaisvaikutelma epiduraalista oli sen takia vähän plus miinus nolla.

Tulee vaikutelma, että aloittaja itsekin vähän ihannoi sitä luomusynnytystä salaa, ja se vaivaa.

Vierailija kirjoitti:

jotkut tuntuvat ihailevan aikaa, jolloin synnytettiin kännissä saunassa ja niin vauvoja kuin äitejäkin kuoli ! 

en näe mitään järkeä siinä, että  killottaa kruunuaan  kieltäytymällä epiduraalista ym.  j

Mitä kruunun kiillottamista siinä muka on, ettei halua puudutusta, jos pärjää ilmankin? 

Mun mieheni ei halua ottaa hammaslääkärissä puudutusta, koska inhoaa sitä tunnotonta oloa jälkeenpäin. Kai te haukutte hänetkin lyttyyn hienhajuiseksi luomuhihhuliksi?

Mulla eka tuli kiireen vuoksi luomuna ja varmaan mun endon vuoksi mulla on oikeasti aika hyvin synnytyskivun kovuutta vastaavat kuukautiset, eli toinen syntyi myös luomuna, kun mulle se kivun aste ei juurikaan poikennut kovimmista kuukautisista.

Ette voisi ainakaan ulkonäköni, lasteni nimien, koulutukseni, työnkuvani, asuinpaikkani tai taloni perusteella päätellä että olen synnyttänyt ns. luomuna kolmesta lapsestani kaksi.

Joskus se lääkkeetön synnytys on valinta ja joskus ei. Minä koin ensin synnytyksen epiduraalin kanssa, sitten vahingossa ilman mitään apuja (ei ilokaasua, ei edes lämpöpussia) ja kolmannen kerran kun synnytin, pyrin lääkkeettömyyteen. Ja onnistuin. Se ei tee minusta minkään valtakunnan hörhöä, enkä ihaile entisaikoja tässä ketjussa kuvatulla tavalla. Koittakaa te kestää muiden erilaisuus vähän paremmin ja yrittäkää pönkittää itsetuntoanne vaikka kehittymällä jossain muussa kuin muiden haukkumisessa.

En ole synnyttänyt,joten sinänsä ihan sama ovatko muut käyttäneet kipulääkettä vai ei.

Mutta kolme hyvää ystävääni ovat synnyttäneet, kaksi niistä kahdesti. Olen kuunnellut heidän vertailujaan synnytyksistä ja kylläpä siinä aika tavalla yksi hakee kruunua päähänsä luomusynnytyksellä. Toista taas asia ei kiinnosta, otti kaiken lääkityksen minkä sai ja silti ei ehkä aio enää hankkia lapsia. Ja se kolmas, sitä ei kiinnosta asia ollenkaan.

Kaikki ei luomusynnytyksellä kehuskele. Joku joutuu synnyttämään ilman lääkitystä kun ei enää ehditä antaa mitään, joku taas haluaa luomusynnytyksen ja pitää sitä itselleen normaalina, eikä kauheasti asiaa mainosta.

Jokainen tekee kovan työn kun synnyttää,sillä ei todellakaan ole väliä onko annettu lääkitystä vai ei. Se ei siitä äidistä tee yhtään parempaa henkilöä eikä äitiä.