Mikä ihmeen saavutus se luomusynnytys on? Millä perusteella ihminen kieltäytyy mahdollisuudesta kivun lievitykseen jos sellainen on keksitty?

En lukenut muita kommentteja, joten tämä on varmaan jo sanottu.

Ei se mikään saavutus ole. Mutta jos on kaltaiseni syöksysynnyttäjä, niin ei siinä ehdi mitään saamaan kun sairaalan eteisestä synnytyssaliin juuri ja juuri ehtii ja sitten jo ponnistetaan. Minuutti ja vauva on ulkona. Onneksi en enää joudu synnyttämään, kun sipilöintien seurauksena sairaalamatka olis meillä nykyään 160km. Ei ehdittäis kuin puoleen väliin matkaa niin miehen pitäis toimia kätilönä.

t: 2x luomuna synnyttäny

Älkää vaa luomumammat syökö buranaa myöskään kuukautiskipuihin tai muihin. Ihan luonnollisia kipuja, jotka kannattaa kyllä kokea!

Vierailija kirjoitti:

Lääketieteellisten tutkimusten mukaan kivunsieto ja sen tunteminen liittyy älykkyyteen. Mitä alhaisempi älykkyys, niin sitä vähemmän kykenee tuntemaan kipua.  Hienosäätö puuttuu.

Näin se varmasti on ja toiset ihmiset ovat ikäänkuin krouvimpia/karuja ja toiset taas ovat monipuolisempia sekä  luovempia yksilöinä. Ehkä voisi verrata muurahaispesän työläisiin ja kuningattareen. Kaikille on kuitenkin tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

En ymmärrä minäkään. Kipu ei ole mitenkään sen "luonnollisempaa" kuin kivun lääkitseminenkään. Eikä siitä kenellekään mitaleja myönnetä.

Ei myönnetä ei. Mutta kyllä luomusynnytys on sulka minun hatussani. En leuhki sillä ympäriinsä, enkä mainitse kuin kysyttäessä. Minulle itselleni on tärkeää, että olen kokenut molempia synnytyksiä.

Toimenpiteet ovat ikävämpiä kuin itse synnytys. Joten miksi ottaisin niitä.

Repeämiä ei tullut koska tunsin koska ponnistaa enkä mennyt ohjauksen mukaan.

Olisin toki ottanut jos synnytys olisi kestänyt yli 12 tuntia, jossain vaiheessa olisin kyllästynyt.

Seuraavan kanssa en sitten ehtinyt sairaalaan eikä kotona oikein kummoista kivunlievitystä ole jaossa.

Kun olen tutkinut asiaa, niin olen tullut siihen lopputulokseen, että ensisijaisesti pyrin synnyttämään ilman lääkitystä. En siksi, että saisin sädekehän pääni päälle, vaan siksi, että koen luomusynnytyksen olevan ensisijaisesti paras ratkaisu kokonaisuudessan. Silti en ole poissulkenut lääkitystä. Voihan jopa olla, että lapsi joudutaan leikkaamaan ulos.

Se tikattava avohaava taas ei kokonaisuudessan kärsi, vaikka ottaisinkin siihen puudutuksen. Sieltä haavasta kun ei tarvitse synnyttää kolme kiloista mötikkää pihalle.

Se tässä synnyttämisessä on hienoa, että sen voi tehdä monin eri tavoin. Lääkkeitä saa jos haluaa (ja ehtii), mutta ne ei ole välttämättä välttämättömiä prosessin etenemisen kannalta. Jokainen tehkööt oman ratkaisunsa asian suhteen, niinkuin imetys, vaipat ja mistä kaikesta sitä voikaan tapella.

Minua ihmetyttää, miksi niin monia tuntuu kaivelevan se, millä tavalla muut synnytyksensä hoitavat? Eihän se ole keneltäkään pois, jos joku toinen äiti (haluaa) synnyttää ilman kivunlievitystä, tai vyötäröstä alaspäin puudutettuna, tai jotain tältä väliltä. Eikä myöskään siitä omasta valinnasta/tavasta kertominen tarkoita sitä, että jonkun toisen vaihtoehdon valinnut/kokenut olisi yhtään sen huonompi tai parempi.

Loukkaantuuko aloittaja siitäkin, jos joku kertoo juovansa kahvinsa mustana, vaikka ap laittaa omaansa maitoa ja sokeria?

Mulla ei ole vielä lapsia, mutta jos joskus pääsen synnyttämään, niin haluan synnyttää luomuna. Haluan nimittäin ihan mielenkiinnosta kokea kuinka kovaa kipua synnytys aiheuttaa ja onko se pahempaa kuin esim. migreenikipu.

Haha, mä kun synnytin niin otin kaikki tarjotut kivunlievitykset ja sitten kun piti alkaa ponnistamaan niin hoitaja joutui repimään ilokaasumaskin multa, tykkäsin siitä niin :D

Vierailija kirjoitti:

Meikäläinen veti polkupyörällä turvalleen ja joutui tikattavaksi, mutta ei kyllä tullut mieleenkään pyytää "luomutikkausta". Ihan kiitollisena otin puudutuksen. Ei tämä meidän elämä vuonna 2017 ole kovin luomua muutenkaan.

Minusta aloittajan vertaus on todella tyhmä. Toki varmaan lähes kaikki ottavat puudutuksen onnettomuuden yhteydessä. Synnytys on AIVAN eri asia.

- puudutteet ym lääkkeet vaikuttavat myös siihen synnytettävään vauvaan ( jota ei tarvi huomioida onnettomuushaavan tikkauksessa)

- puudutteet saattavat haitata synnytystä, itsellä epiduraali lopetti supistukset joten tarvittiin lisää lääkkeitä jne ja eka synnytys menikin lääkehoireissa ja oli pitkä ja kipeä

- jos tulee toimeen kohtuudella ilman puudutteita synnytyksessä niin miksi ottaa? Itse synnytin kaksi seuraavaa luomuna ja viimeinen oli todella rankka syöksysynnytys mutta silti parempi kuin eka lääkehuuru kokemus.

- minua ei juurikaan kiinnosta haavan tikkaus mutta synnytys oli kiva kokea ilman piudutteiden ym aiheuttamaa sekavuutta koska se oli niin erityistä.

Ja minulle on ihan sama miten muut synnyttävät siis ottavatko puudutteita vai luomuna. Mutta ymmärrän hyvin että osa haluaa synnyttää luomuna. Siinäkin on puolensa.

Tunnen monia ilman kivunlievitystä synnyttänyttä mutta en yhtään joka sitä olisi tuonut esille tai korostanut itseään puhumalla luomusynnytyksestä.

Kukin tavallaan! Mun kroppa synnytyksessä toimii parhaiten ilman lääkkeitä: kaksi luomusynnytystä oli mulle parempia, kuin se yksi jossa sain epiduraalin. Epiduraalin jälkeen menikin sit melko monta asiaa ihan päin helvettiä.

Olen ollut esim. kolmessa jalkaleikkauksessa ja kyllä mä niihin tietty halusin puudutukset. Jalkaleikkauksissa mun tehtävä oli maata paikallaan, synnytyksissä oli vähän aktiivisempi rooli;)

Alun perin halusin luomusynnytyksen, koska kaverini kertoi synnyttäneensä niin. Ajattelin, että jos "Sirpa" pystyi siihen, niin ei se voi olla täysin mahdotonta. Eikä synnytyksen aikana sitten koskaan tullut niin kivuliasta hetkeä, että olisin tarvinnut puudutuksen. En mitenkään vastusta toisten puudutuksia. Se on jokaisen oma asia mitä haluaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Synnytys on luonnollinen tapahtuma mistä naisen keho on luotu selviytymään.

Kysytään niin päin, että mikä oikeuttaa tämänpäivän naiset kivunlievitykseen kun naiset on synnyttäneet kautta aikojen jonnekin saatanan saunaan? Eivät ole tienneet lapsen kunnosta mitään ja saattaneet itsekin kuolla.

Juu, ei ole nykypäivää todellakaan mutta nämä ainaiset selvitykset siitä kuinka naisilla on oikeus epiduraalin jne. Varmasti on oikeus, mutta älkää demonisoiko niitä jotka pärjäävät ilman!

Ei, ei siitä kirkkaampaa kruunua saa, mutta kyllä se itselle ainakin oli hieno asia josta olen ylpeä.

Siis mitä h*lvettiä mä just luin? Maailma on kehittynyt ja puudutteet keksitty, totta vtussa niitä silloin myös käytetään! Miksi naisten pitäisi aina kärsiä, miksi kärsiä jos puudutus on keksitty? Olet käsittämätön idiootti!

Hei sinä idiootti, tämähän oli täysin vertauskuvallinen vastaus aloitukseen jossa jälleen lääkkeellinen synnytys nostetaan paremmaksi vaihtoehdoksi.

Jokainen tekee tyylillään, mutta kuten joku aiempi listasi oikeita lääketieteellisiä syitä MIKSI joku haluaa synnyttää luomuna, minä koin sen paremmaksi vaihtoehdoksi.

Ihme hommaa, tähänkin ketjuun tulevat kommentit menevät moderoinnin kautta :). Joko luomusynnytyskin lasketaan vvihapuheeksi

Vierailija kirjoitti:

Ekassa synnytyksessä olin niin pöllyssä ja puudutettu, etten enää ollut perillä mistään. Ponnistuksetkin meni miten sattuu, kun en tuntenut niitä ollenkaan. Sen takia synnytys vaan kesti ja kesti ja lapsella olikin sitten jo hätä. Itsellä myös hengitys lamaantui, kun epiduraali nousi keuhkoihin... kaikkea muuta juttua.

Joten seuraaviin vaadin luomua, että olis joku käsitys synnytyksen etenemisestä. Sattuhan se, muttei niin hirveesti kuin esim jalan murtuminen. En katunut. Lisäksi mulla on korkea kipukynnys ja osaan paljon rentouttamalla ja hengittelemällä lievittää kipua.

Asiasta puhun nyt ekaa kertaa ääneen. Neljähän noita on maailmaan tupsahtanut, muttei ole ollut erityistä tarvetta asiasta julistaa. Vain ekan synnytyksestä ihmiset ovat kyselleetkin enemmän, jälkimmäisistä vain se pakollinen. "miten meni?" Hyvin meni. Ok.

Veikkaan, että joillakin vaan on oikeasti kivuttomattomammat synnytykset niin on helpompi vetää luomuna. On mulla jalka murtunut myös, mutta ei se kipu ollu mitään synnytykseen verrattuna.

Vierailija kirjoitti:

Synnytys on luonnollinen tapahtuma mistä naisen keho on luotu selviytymään.

Kysytään niin päin, että mikä oikeuttaa tämänpäivän naiset kivunlievitykseen kun naiset on synnyttäneet kautta aikojen jonnekin saatanan saunaan? Eivät ole tienneet lapsen kunnosta mitään ja saattaneet itsekin kuolla.

Juu, ei ole nykypäivää todellakaan mutta nämä ainaiset selvitykset siitä kuinka naisilla on oikeus epiduraalin jne. Varmasti on oikeus, mutta älkää demonisoiko niitä jotka pärjäävät ilman!

Ei, ei siitä kirkkaampaa kruunua saa, mutta kyllä se itselle ainakin oli hieno asia josta olen ylpeä.

Muista sitten, että sinulla ei ole oikeutta puudutukseen vaikkapa hampaan poiston yhteydessä, koska ei ennen ihmiset mitään puudutuksia saanut! Kannattaa myös jättää antibiootit syömättä, jos niitä joskus lääkäri määrää!

Mun paras kivunlievitys oli pätevä, kokenut ja kannustava kätilö.

Olen jutellut satojen ellei tuhansien synnyttäjien kanssa työssäni äitiysneuvolassa. Minusta luomusynnyttäjiä on erilaisia. Osa ajautuu siihen olosuhteiden pakosta, synnytys on niin nopea tai anestesialääkäri on kiinni jossakin jne jne, sillehän ei mitään voi. tämä voi olla kivun osalta traumaattistakin, syöksysynnytys on usein raju, hallitsematon, pelottavakin.  Osalle on tärkeää hoitaa synnytys, kuten muukin vauvaan liittyvä, mahdollisimman luonnonmukaisesti. Parhaimmillaan se on voimaannuttava kokemus, ja voimauttavan kokemuksen jälkeen ihmisillä on tarve jakaa sitä, ja tämä on varmaan se, joka kaikenmaailman perhekerhoissa tulkitaan luomusynnytyksellä pröystäilyksi. Suurin osa on näitä, jotka etenee ns. tilanteen ehdoilla. Eivät "huuda heti ovelta epiduraalia", vaan menevät hetki kerrallaan ja toteavat, että tässähän tämä menee. 

Minusta on tosi hyvä, että kivunlievitystä on saatavilla, mutta erityisesti terveen naisen luonnollisessa tapahtumassa on myös tärkeää, että nainen saa kuunnella itseään ja omia toiveitaan, eikä synnytystä hoideta rutiinimaisella "kaikki samalla mallilla"-tavalla. 

Oman lapseni olen synnyttänyt sektiolla. Olin alunperin ajatellut että synnyttäisin mahdollisimman luonnonmukaisesti, mutta synnytyksen edetessä todella hitaasti tuli uskonpuute, tällaista kipua en tuntitolkulla jaksaisi. Siispä puudutettiin ja siitä johtuen tai siitä riippumatta asiat alkoi mennä pieleen ja päädyttiin sektioon. 

Vierailija kirjoitti:

Koska joillekin kaikki elämässä on kilpailua, valitettavasti.

Jos synnyttäminen on kilpailu, niin eikö kivunlievitys ole sitten dopingia?

Tästä aiheesta oli vähän aikaa sitten keskustelu ja päädyttiin siihen, ettei mikään synnytystapa ole toista hienompi saavutus. Siellä oli myös kokemuksia siitä kuinka kivunlievitys onkin ollut kivuliaampi (näin käynyt myös omalla kohdalla) eli ei se ole ihan niin yksinkertaista.