Koiranpentu tuli taloon -> en jaksa enää

Vierailija kirjoitti:

Olen 23-vuotias työssäkäyvä nuori nainen. Olin haaveillut omasta koirasta ihan pienestä pitäen, mutta vanhempieni allergian vuoksi siihen ei ole aikaisemmin ollut mahdollisuutta. Kuukausi sitten suurin unelmani täyttyi, ja luokseni kotiutui kleinspitzin pentu.

Koiranpentu on ollut minulla nyt kuukauden ajan. Olen aivan rättiväsynyt joka päivä. Rakastan tietysti pientä pentuani, mutta väsymys vaikuttaa elämääni liikaa. Pentu on ollut ongelmallinen tapaus, joka haukkuu öisin (ja muutenkin koko ajan), sillä on eroahdistusta ja se ei ole oppinut tekemään asioitaan edes sanomalehdelle vaan kämppä on aina täynnä pissaa ja ulostetta. Käytän koiraa ulkona parin tunnin välein ja yöllä herään yleensä 3-4 aikaan viemään koiraa ulos. Töissä olen univajeen seurauksena väsynyt, ärtynyt ja päätä särkee. En tiedä, mitä tehdä. :( Koen itseni epäonnistuneeksi ihmiseksi ja tuntuu pahalta edes ajatella, että ajattelen tällaisia asioita. En oikeasti jaksa enää. Haaveilin tästä niin monta vuotta, mutta en osannut kuvitella pennun omistamisen olevan ihan näin rankkaa.

anna pentu parempaan kotiin, missä se osatan kouluttaa

Ootko tehnyt perusjutun? Dippaa puhdas sanomalehti pissaan, koira voi tajuta paremmin tehdä siihen seuraavalla kerralla. Ja yöllä ei kannata heräillä käyttämään.  Koiria on mulla ja lapsuudenperheessä ollut jo 40 vuotta. 

Buahahahaha.... tämä ketju on tasan samanlainen kuin jos joku kertoisi vastasyntyneestä vauvastaan ja siitä, että vauva valvottaa. Katsokaa vaikka, kuvitelkaa koiran sijaan sana vauva!

Enkä nyt halua siis irvailla sinulle ap. Ymmärrän uupumuksesi täysin. Meillä oli vajaan viikon ajan hoidossa kaverin kaksi koiraa, koska halusimme testata, saanko vielä oireita (minulla on koira-allergia ollut teininä, nyt ei enää tullut oireita). Vaikka koirat olivat oikein kivoja, niin kyllä se tuntui äkkiseltään raskaalta rampata niiden kanssa pissalenkillä. Ja varsinkin se rassasi, että koirat haukkuivat aika lailla, mikä kerrostalossa ei kyllä ole suotavaa. 

Joten lopputulema testistä oli, että en saa allergiaoireita, mutta emme hanki koiraa. 

Olisi ehkä tehnyt ap:llekin hyvää tällainen testaus. Joo, pennusta on aina enemmän vaivaa kuin aikuisesta koirasta, mutta silti testaamisesta olisi monellekin hyötyä, näkisi mitä se koiranomistajan arki on.

Eiköhän sinun kohdallasi aika auta. Koira kasvaa ja oppii tekemään tarpeensa paperille. Haukkupanta kannattaa myös ehkä hankkia jo nyt, ettei mene suhteet naapureihin.

Ap, missä päin asut? Asun itse Tampereella ja voin auttaa jos satut asumaan lähellä. Koiria minulla ollut koko ikäni, tällä hetkellä kaksi omaa. Kokemusta on vajaa n. 8 v rescuekoirien kotihoitajana toimimisesta. Nyt ollut pentuja viime aikaiset hoitokoirat, joten ymmärrän sinua täysin.

Meillä oli jokin aika sitten 2-vuotias koira hoidossa. Sekarotuinen, ehkä 70 cm korkea koira, jossa monia eri rotuja. Se ei ollut sisäsiisti. Kyllä laimeni koiranhankkimishalu hetkeksi. Aiemmin meillä on ollut vanhuuteen asti elänyt koira, joka oli aina sisäsiisti. Siis pentuajan jälkeen.

Olenko väärässä, kun minulla on käsitys, että kleinsplitz on rotu, jonka edustajat saattavat pissailla sisälle aikuisenakin?

Sellaisen käsityksen olen saanut eräältä tuttavaltani ja olin melko pöyristynyt, kun hän piti normaalina, että hänen aikuiset kaksi koiraansa saattavat pissiä joskus esim sänkyyn.

Tsemppiä ap! Kaikilla ei ole noin vaikea alku!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

tämä on nyt vähän jälkiviisautta, mutta jos itse ottaisin koiran, niin sijoittaisin kesälomani (ja mahdollisesti myös talvilomani) niin, että meillä kummallakin olisi mahdollisuus tutustua toisiimme ja totutella uuteen elämäntilanteeseen.

Tämä nyt on ihan turhaa saivartelua.

Omien kokemusten perusteella näistä "kuukauden loma kun pentu saapuu taloon" -koirista on ollut omistajilleen huomattavasti enemmän vaivaa kuin niistä pennuista, jotka joutuvat opettelemaan yksinolot heti uuteen kotiin saavuttuaan.

Nämäkin kyllä niin yksilö- ja omistajakohtaisia juttuja. Meillä ei ole yksikään neljästä koirasta tullut silloin kun ollaan lomalla ja hyvin ovat sopeutuneet ja tutustuneet meihin ja lauman muihin koiriin.

Totesit, että teillä ei yksikään neljästä koirasta tullut silloin, kun olitte lomalla ja hyvin ovat sopeutuneet teihin ja lauman muihin koiriin. Niinpä, koiranne ei silloin olekaan tarvinnut olla yksin jos talossa on jo muita koiria. Et myöskään kertonut, mitä rotua koiranne ovat. Basenji-rotuako? Olen edelleen sitä mieltä, että sisäsiisteyden ja yksinolon opettelu sujuu helpommin lomalla. Koiran eroahdistusta voidaan lieventää ja helpottaa asteittain. Poistutaan asunnosta hetkeksi ja palataan sitten koiran luo. Vähitellen eroaikaa pidennetään ja koira oppii huomaamaan, että omistaja palaa kyllä aina. Kun töihinlähdön aika koittaa, kummankin päivästä tulee miellyttävämpi, kun omistaja tietää, ettei koira ulvo/hauku ikäväänsä yksinollessaan ja koira puolestaan  tietää, että omistaja palaa sen luo.

Ota huomioon, että en missään vaiheessa tekstissäni ole tuonut ilmi, että meillä olisi kaikki neljä koiraa ollut samaan aikaan. Myös meillä on ollut se ihan ensimmäinen koira. Lisäksi osa on joutunut olemaan alusta saakka myös ihan yksin ilman koirakaveria kahdeksan tunnin työpäivät plus ajomatkat siihen päälle. Roduista sen verran, että on vinttikoira, laumanvartija ja kaksi pystykorvaa. Mutta se siitä, niillä tuskin on tämän enempää merkitystä tämän jutun puolesta.

Haukkumiseen, jos ei muu auta, niin haukkupanta. Kannattaa opettaa se koira jo nuorena siihen, ettei turhia räkytetä, niin saattaa olla että haukkupannan voi jossain vaiheessa jättää kokonaan pois. Tämä ohje voi kyllä tulla jo myöhässä, koska pentu on jo oppinut räkyttämään tyhjää, ohje toimisi vain, jos pantaa käyttäisi alustapitäen niin, ettei koira oppisi haukkumaan.

Eroahdistus on monimutkaisempi juttu. Tärkeintä on tehdä lähtemisestä ja tulemisesta neutraalia: Älä käytä koiraa ulkona juuri ennen lähtöä (pentusi ei ole muutenkaan sisäsiisti, niin se on aivan sama jos se on puolituntia pidempään lenkittä), kotiin tullessa älä huomioi koiraa aluksi lainkaan, tule kotiin ja istahda vaikka koneelle kaikessa rauhassa, älä kiirehdi ulos heti ensimmäisenä äläkä juttele koiralle älä koske, älä edes katso sitä kun se on kiihdyksissä, tee itsestäsi tässä tilanteessa tylsä. Kun koira on rauhoittunut, niin koira hihnaan ja pihalle, ei vieläkään mitään lepertelyä ja kiihdyttämisiä, pissaamisten jälkeen sisälle ja sitten voi olla koiran kanssa normaalisti.

Opeta pennulle yksinoloa arjessakin: Pistä ovi kiinni kun menet vessaan, käy viemässä roskat ilman pentua/hakemassa posti jne. autoonkin (häkkiin) on hyvä pentu opettaa jos sinulla on auto.

Pentua ei minusta tarvitse edes erikseen hirveästi aktivoida kun arkiasioiden opettelukin on sille uutta: Opeta pentu istumaan, makaamaan, olemaan paikallaan, odottamaan lupaa ennen syömistä jne. Anna aamuruoka juuri ennenkuin lähdet töihin (pentu jää syömään) jne. liitä ruoka tilanteisiin joissa lähdet pois = koira ehdollistuu ajanmyötä siihen, että on kiva kun lähdet ja oppii pitämään lähdön merkkejä positiivisina. Oma eroahdistuskoirani  ei enää ahdistu kun näkee että teen lähtöä, päinvastoin, odottaa rauhassa jos saisi jotain pureksittavaa (aina ei ole, mutta yleensä on vähintäänkin purutikku, nahkaluu tai sitten vaikka raaka hevosenluu).

Mä en kyllä ikinä juossut koirien kanssa yöllä ulkona pentuvaihheessa kun siistiksi opetus oli meneillään. Aamulla heti suoraan sängystä kyllä ja illalla juuri ennen sänkyyn menemistä.

Vierailija kirjoitti:

Haukkupanta kannattaa myös ehkä hankkia jo nyt, ettei mene suhteet naapureihin.

Jos ette tiedä pentukoiran kasvattamisesta ja kouluttamisesta mitään niin älkää neuvoko. Ei missään nimessä noin pienelle pennulle mitään haukkupantaa! Ei se ymmärrä mitä sillä haetaan takaa. Ei ole oikotietä onneen. 

Ja haukkumisesta sen verran, että siitä ei saa seurata mitään hyvää! Ethän vain ole vienyt koiraa heti ulos, kun se on esim. yöllä haukkunut? Tai alkanut silittämään sitä kun se haukkuu? Jos olet, niin onnea matkaan vain, olet jo vahvistanut ei-toivottavaa käytöstä ja siitä poispääseminen on nyt huomattavasti vaikeampaa: Koira saattaa räkyttää pitkäänkin ja yrittää sillä saada sitä mitä se on aina ennenkin saanut eli huomiota/tekemistä.

Pentu on vielä pieni ja sisäsiisteys vaatii aikaa. Älä käytä ulkona öisin vaan opeta rytmi mitä itse elät. Älä anna huomiota öisin. Jos pentu on kovin levoton voisit rajata tilaa yö aikaan, jotta rauhoittuu aloilleen. Hommaa oma peti johon koiran yöksi opetat. Kakkaja ja pissoja voi joutua siivoamaan kuukausia. Oletko koittanut esim. Sitruunapantaa "haukunestoksi". Huomioi koiraasi päivisin. Lainaa kirjoja koiran koulutuksesta ja tarvittaessa hakeudu koirankouluttajalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haukkupanta kannattaa myös ehkä hankkia jo nyt, ettei mene suhteet naapureihin.

Jos ette tiedä pentukoiran kasvattamisesta ja kouluttamisesta mitään niin älkää neuvoko. Ei missään nimessä noin pienelle pennulle mitään haukkupantaa! Ei se ymmärrä mitä sillä haetaan takaa. Ei ole oikotietä onneen. 

Eihän se pentu ymmärrä mitään mistään muustakaan koulutuksesta että mitä sillä haetaan takaa? Hyvin nopeasti se ymmärtää, että haukahduksesta suhahtaa.

En minä tuota ehdottaisi muuten, mutta jos haukkuminen on jo nyt noin suuri ongelma, niin ei siitä kyllä helpotakkaan, koira on jo oppinut huonoille tavoille. Mutta joo, myönnän, että haukkupanta voisi olla liioiteltua, mietin vain, että mahtaisi toimia aika hyvin jos sitä käyttäisi jo pennulla.

Vierailija kirjoitti:

Kokemukseni on, että vaikka pentua pitää viedä monta kertaa päivässä ulos, niin se ei opi sisäsiistiksi nopeammin, käyttääkö sitä ulkona 8 vai 15 kertaa.

Eli järkeä mukaan eikä yöulkoilutusta. Ap.n väsymystä pahentaa huomattavasti tuo aamuyön varta vasten hoidettava ulkoilu.

Olen ihan samaa mieltä.

Meillä pentua ei käytetty koskaan ulkona öisin, vaan opetettiin että öisin nukutaan. Tottakai pentu teki tarpeensa sitten paperille sisälle yöllä, kun ei pystynyt pidättämään kauaa. Nykyään tuo 7 kk ikäinen nukkuu tyytyväisenä yöt läpeensä, eikä yritä päästä ulos tai tarpeilleen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haukkupanta kannattaa myös ehkä hankkia jo nyt, ettei mene suhteet naapureihin.

Jos ette tiedä pentukoiran kasvattamisesta ja kouluttamisesta mitään niin älkää neuvoko. Ei missään nimessä noin pienelle pennulle mitään haukkupantaa! Ei se ymmärrä mitä sillä haetaan takaa. Ei ole oikotietä onneen. 

Eihän se pentu ymmärrä mitään mistään muustakaan koulutuksesta että mitä sillä haetaan takaa? Hyvin nopeasti se ymmärtää, että haukahduksesta suhahtaa.

En minä tuota ehdottaisi muuten, mutta jos haukkuminen on jo nyt noin suuri ongelma, niin ei siitä kyllä helpotakkaan, koira on jo oppinut huonoille tavoille. Mutta joo, myönnän, että haukkupanta voisi olla liioiteltua, mietin vain, että mahtaisi toimia aika hyvin jos sitä käyttäisi jo pennulla.

No on todella liioiteltua. Nyt järki käteen ja koirakouluttajaan yhteyttä jos omat taidot loppuu kesken. Ymmärrän haukkupannan vasta sitten, kun kaikki muut keinot on käytetty ilman merkittävää apua. Mutta ei herranen aika millekään lähes luovutusikäiselle pennulle haukkupantaa. Vie sitten ennemmin kasvattajalle takaisin koko koiran.

Ei tuo erityisen vaikealta pennulta kuulosta :P Normaali pentu, jolle ei ole vielä oppi mennyt perille. Oletko jaksanut kouluttaa pentua tarpeeksi johdonmukaisesti ja kehua sitä siitä, kun tekee tarpeensa oikeaan paikkaan? Kehujen pitäisi olla oikein innostavia ja tyyliin kehut sinä niin kuin se olisi juuri pelastanut koko maapallon tuholta :D Jos kämppä on aina täynnä ulosteita/pissejä, niin ehkä voisit yrittää rajata koiran tilaa pienemmäksi, kunnes se on oppinut tekemään tarpeensa oikeaan paikkaan. Ei tarvitse siivota niin paljon.

Oma koirani (sakemanni) oli tuosta vielä paljon pahempi silloin kun tuli 6kk ikäisenä, koska sen entinen omistaja oli "kouluttanut" sitä nyrkillä ja jättänyt sosiaalistamisen välistä kokonaan. Tosin tällä tapauksella oli myös eroahdistuksen ja sisäsiisteysongelmien lisäksi pahempia ongelmia (yritti käydä melkein kaiken liikkuvan päälle ja pelkäsi kaikkea (ja kaikkia), ei suostunut syömään, kynsien leikkuu oli jotain aivan kamalaa yms.)...  

Vuosia sen kouluttamiseen meni ja vieläkin saa vähän hioa, mutta mahtava koira siitä tuli :) Koira on niin rakas, että en voisi edes harkita siitä luopumista (joka kävi kyllä mielessä vaikeimpina aikoina kun olin hyvin väsynyt).

Koitat vaan jaksaa jotenkin,tuo vaihe menee ohi ahkeralla ja johdonmukaisella koulutuksella ja aktivoinnilla. Muistat vaan viedä pennun ulos aina kun se on leikkinyt, nukkunut, syönnyt tai näyttää siltä, että etsii paikkaa. Sitten kehut sitä kunnolla. Eroahdistukseen auttaa myös ahkera harjoittelu :) 

Eläinkaupasta voi ostaa koiralle pentualusia joihin opetella tarpeille. Imevät hyvin parempia käytössä kun sanomalehti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oisit tehnyt vauvan, olisit päässyt helpommalla.

T. 4 lapsen ja 2 koiralapsen äiti.

Hanki sille häkki yöksi, tai laita johonkin pienempään tilaan. Ei sen tarvi vapaana aina olla. Pientä tilaa eivät sotke. Tai sitten luovutat eteenpäin. Ei lemmikkien takia tarvi kärsiä, ne on vain eläimiä ja lisä, ei välttämättömyys.

Hyi sinua koiranhäkittäjä! Häpeä! 

Koiria ei häkitetä siksi ettet sinä osaa niitä kasvattaa. Koira laitetaan häkkiin väliaikaisesti esim. automatkan tai eläinlääkärikäynnin vuoksi, sitä ei häkitetä kotona!Piste. Anna koirasi pois.

Jaa niin ja se on parempi kun omistaja on loppu? Meillä koira sen verran kookas, että viettää yönsä eteisessä portin takana. Yläkertaan ei tule, koska tietää ettei sillä ole sinne mitään asiaa. Ihan tyytyväinen koira. Oppi kummasti sen, ettei mihinkään pissata, kun ei ole koskaan päässyt koko kämppää ottamaan reviirikseen. Nyt sitä voi päästää muuallekin. Samoin on tehty muidenkin pentujen kanssa. Ensin se pentu opettelee pitämään siistinä sen pienen alueen, tai joutuu nukkumaan pissassa ja kakassa, ja sitähän ne eivät tee.

Jos ei mahkuja tälläiseen, voi laittaa häkkiin. Ei sitä siellä ikuisesti tarvi pitää.

Häkittäminen ja tilan rajaaminen ovat kaksi eri asiaa. Ei minunkaan koiralla ole yksiössä asiaa eteiseen ja vessaan, vaan se saa olla päivisin oleskelutilassa, on ihan järkevää ettei koiralla ole pääsyä kaikkiin asuintiloihin. Koiranpentu häkissä yön yli on sen sijaan jo aika brutaali ratkaisu, kun harva pentu jaksaa kehitysasteensa vuoksi vielä pidättää kahdeksaa-yhdeksää tuntia. Tämähän tarkoittaisi, että oikeasti häkissä yöt viettävä pentu joutuisi nukkumaan omissa tuotoksissaan.

Ei se tuota, jos ei sitä syötä ja ruoki illalla. Pakko sitä on oppia. Jotkut ei opi ikinä juurikin siksi, että niitä paskoja siivotaan ja siivotaan.

Koiralla on laaja reviiri ja se voi ulostaa aina uuteen paikkaan.

Maailma on täynnä perheitä, joissa koirat ulostaa 12 vuotta sisään...

Vierailija kirjoitti:

Mun on vaikea ymmärtää näitä "ei häkkiin" kommentoijia. Meillä on aina pennut eläneet ensimmäiset kuukautensa tällaisessa pentuhäkissä:

https://www.koiravaruste.fi/brava-pentuaitaus.html

Rajatussa tilassa pentu oppii pian rauhoittumaan sanasta, tämän voi myöhemmin yhdistää kodin ulkopuolelle jolloin pentu osaa rauhallisesti odottaa esim. autossa tai harrastuksissa. Aitauksessa on tilaa sekä pedille että vessalle. Ei tarvi pelätä, että pentu syö johtoja tai huonekaluja yksin ollessaan.

Sinä linkitit pentuaitauksen. Nyt puhuttiin häkeistä. Tilan rajaaminen esimerkiksi verkolla tai aidalla on ihan hyväksyttävä tapa pentukoiran tullessa taloon. Mutta häkittäminen, siis esimerkiksi metalliseen näyttelyhäkkiin on ihan aina väärin, oli sitten kyseessä pentu tai aikuinen koira. Häkittäminen on hyväksyttävää ainoastaan silloin, kun eläimen terveydentila väliaikaisesti niin vaatii. Ikinä, missään tilanteessa terveen koiran häkittäminen esim. työpäivän ajaksi ei ole sallittua! Se ei ole hyväksyttävä tapa tehdä loppu esimerkiksi koiran tuhoamiselle.

Opettelisitte sa*tana kouluttamaan ne koiranne, niin ei tarvitsisi mitään häkkejä tai haukunestolaitteita ajatella!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun on vaikea ymmärtää näitä "ei häkkiin" kommentoijia. Meillä on aina pennut eläneet ensimmäiset kuukautensa tällaisessa pentuhäkissä:

https://www.koiravaruste.fi/brava-pentuaitaus.html

Rajatussa tilassa pentu oppii pian rauhoittumaan sanasta, tämän voi myöhemmin yhdistää kodin ulkopuolelle jolloin pentu osaa rauhallisesti odottaa esim. autossa tai harrastuksissa. Aitauksessa on tilaa sekä pedille että vessalle. Ei tarvi pelätä, että pentu syö johtoja tai huonekaluja yksin ollessaan.

Sinä linkitit pentuaitauksen. Nyt puhuttiin häkeistä. Tilan rajaaminen esimerkiksi verkolla tai aidalla on ihan hyväksyttävä tapa pentukoiran tullessa taloon. Mutta häkittäminen, siis esimerkiksi metalliseen näyttelyhäkkiin on ihan aina väärin, oli sitten kyseessä pentu tai aikuinen koira. Häkittäminen on hyväksyttävää ainoastaan silloin, kun eläimen terveydentila väliaikaisesti niin vaatii. Ikinä, missään tilanteessa terveen koiran häkittäminen esim. työpäivän ajaksi ei ole sallittua! Se ei ole hyväksyttävä tapa tehdä loppu esimerkiksi koiran tuhoamiselle.

Opettelisitte sa*tana kouluttamaan ne koiranne, niin ei tarvitsisi mitään häkkejä tai haukunestolaitteita ajatella!

Ei ole häkittäminen aina väärin. Riippuu koiran ja häkin koosta, että onko väärin vai ei. Jossakin koira, jonka häkki on samankokoinen suhteessa koiran kokoon, kuin jollakin toisella oleva koti. Chihu tarvitsee aivan eri tavalla tilaa kuin tanskandoggi. Tanskandogille yksiö on sopiva "häkinkoko", chihulle riittää pelkkä vessa ja sielläkin on sille ruhtinaallisesti tilaa elää ja olla.

Koiranpennun kanssa on ihan sama tilanne kuin vauvan kanssa.

Kaikki kyllä TIETÄÄ että vauvan kanssa voi olla raskasta ja univelat painaa päälle, mutta silti se vauva-arki voi yllättää rankkuudellaan.

Helppohan se on olla jälkiviisas ja haukkua ap.ta miten ei ole harkinnut koiran hankintaa loppuun asti. Totuus on kuitenkin se, että vaikka se koira tai vauva olisi kuinka harkittu ja haluttu, niin väsymys ja uupumus voi yllättää.

Toki pennut ovat myös erilaisia, ei esim. anoppini joutunut valvomaan pennun kanssa kuin pari ensimmäistä yötä kun itse taas jouduin heräilemään parin tunnin välein monta kuukautta. Väsymyksellä on iso voima ja kaikki tuntuu niin paljon pahemmalta ja rankemmalta väsyneenä.

Ap, koita saada koira vaikka hoitoon jonnekkin päiväksi tms. että saisit itse nukuttua. Kun on saanut levättyä, on taas eri tavalla voimia paneutua koiran koulutukseen. Ole myös armollinen itsellesi, vaikka meilläkin koiraa koulutettiin pienestä pitäen, tuntui välillä ettei mikään mene perille ja on pilattu koko koira. Vaikka kaikki ei mennytkään kuin oppikirjoissa, koira oppi silti kaikki tärkeät taidot. 

Se aika kun koira ei ole sisäsiisti, voi olla todella rankkaa. Usko pois, sekin loppuu aikanaan! Koirat oppivat sisäsiisteiksikin eri ikäisinä ja vaikka meillä koiraa roudattiin kokoajan ulos ja koira kyllä teki tarpeet aina ulos viedessä, koira oppi sisäsiistiksi vasta 6kk iässä.