Mitä tekevät lukion alkaessa ne vanhemmat, jotka olivat tiukkana kaikesta peruskoulun ilmaisuudesta?

Se on kumma kun ei varaa ole toisilla mihinkään. Paljon saa jopa ilmaisena. Omat lapset ovat saaneet kaiken tarvittavan pienistä tuloista huolimatta. Kaiken ei tarvitse olla uutta tai kalleinta. Enemmän luulen että asenne vika vanhemmilla kun varaa ei ole mihinkään. Eivät pidä tärkeänä että heidän lapsensa osallistuu esim. luisteluun vaan antavat mieluummin lusmuilla kentän laidalla.

Tuskin näitä lapsia mihinkään lukioon edes kannustetaan. Tyhjäntoimittamiseen vaan.

Vierailija kirjoitti:

Onkoblukiossa käytwtyt opintotukikuukaudet yliopiaton opintotukikuukausista pois?

Eivät ole. Toisen asteen opintotukea ei ole mitenkään rajoitettu, eikä se ole sidoksissa korkeampien koulutusten opintotukikuukausiin.

OT:

Fakta on se, että koulutustaso periytyy. Niiden perheiden lapset eivät yksinkertaisesti yleensä mene lukioon, joissa koulutusta ei nähdä investointina nuoren tulevaisuuteen. Tällöin nuori yleensä joutuu valitsemaan jonkun toisen vaihtoehdon, eikä hän välttämättä itsekään pidä omaa kouluttautumista merkityksellisenä. Ammatillinen koulutus on yhtä hyvä vaihtoehto! Tiedän köyhiä perheitä, joissa lasten koulutus maksettu yhteiskunnan avustamana ja tinkien sitten jostain muusta. Tottahan se on, että koulutus on usein ainoa reitti ulos köyhyydestä. Tiedän myös perheitä, joissa lasten koulutusta on pidetty turhana ylimääräisenä kuluna, eikä lapsi välttämättä ole lainkaan hakeutunut peruskoulun jälkeiseen jatkokoulutukseen. 

TÄRKEINTÄ kuitenkin on, että lapsi suorittaa JONKUN toisen asteen tutkinnon. Mieluiten tietenkin sellaisen, joka häntä itseään kiinnostaa - oli se sitten ammatillinen tai lukion. Toiselta asteelta valmistuessaan yleensä nuorella alkaa olla jo jonkinlaista itsenäistä näkemystä elämästään ja päättötodistus kädessä tulevaisuus on auki - voi siis valita, että käykö uuden toisen asteen tutkinnon, hakeutuuko kolmannelle ammattikorkeakouluun tai jopa yliopistoon, tai meneekö töihin - ja jälleen, jos ei työllisty niin toisen asteen tutkinnolla ovet edelleen ovat auki moneen suuntaan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saa peruskoulu olla ilmainen, mutta ihmettelen, kun joillain vanhemmilla ei ole varaa ostaa yhtään mitään koulua varten. Miten voivat lukiosta selviytyä.

Täälläkin on ollut keskusteluja, ettei ole varaa laittaa lastaan pienellekään luokkaretkelle. Ei ole varaa ostaa luistimia jne.

Ap

Aika pullossa kasvanut olet. Jos euroja ei ole, niitä ei ole. Mun pojan luistimet maksaa yli satasen, se on viikon ruuat. Ollaanko sit viikko syömättä, että hän käy kaksi kertaa jäällä?

Minä ainakin sain lukiota käydessä jotain tukea ja helpotuksia, sosiaalisin perustein.

Ero on siinä että peruskoulu on pakko käydä, lukio on valinta.

Eli sun poika tarvitsee jotkut supererikoisluistimet, joita ei saa mistään käytettynäkään?

Just kävin urheiluliikkeessä, näköjään oli ihan hyvätasoiset hokkarit 39,30, ihmiset niitä kovasti siinä ostivat. Ostin viime vuonna käytetyt hokkarit pojalle, maksoi 20 € ja menee vielä tänä talvenakin. Nääkin oli ihan hyvät CCM -merkkiset ja vähän käytetyn oloiset.

Kaksi tyttöämme taitoluistelee ja heillä on ulkojäilläkin taitoluistimet. Sellaiset aika loppuunkäytetyt, käytettynä hankitut. Ikinä en oo näistä maksanut yli 50 €, vaikka noiden hinta uutena on sellaista 130 -> vain taivas rajana, harrastukseen käytettävät luistimet maksoivat 600 € ja näitä samoja myydään sitten käytettynä reilusti alle 100 € - kyseessä siis todella huippuluokan erikoisluistimet ja ns. hyppyterät.

Välillä tuntuu, ettei ns. vähävaraisilla ole yhtään sellaista kekseliäisyyttä, viitseliäisyyttä ja vaivannäköä etsiä halpaa ja käytettyä. Toki jos tässä poika esim. vamman takia tarvitsisi jotkut räätölöidyt superluistimet, on tilanne eri ja 100 € on minustakin tosi iso raha laittaa kahteen luistelukertaan, jos kerran ei intoa muuten ole luistella yhtään.

Vierailija kirjoitti:

Meidön lastemme koulusta tehdään luokkaretki joka vuosi ja hinta on noin sata euroa. Jokainen maksaa itse retkensä. Keräyksiä ei ole. (Varmaan sitten jäisi koululle, jis ei halua maksaa.)

Meillä kaikki lähtee mukaan, maksoi tai ei. Koska luokkaretki on kouluaikana. Ja koska perusopetuslaki. Eikä tarvitse mitenkään perustella sitä, että ei maksa. Vuosisuunnitelmaan kirjattu luokkaretki kuuluu kaikille ja jos sellaista ei ole suunnitelmassa, niin kouluaikana ei lähde kukaan.

Kuulun ap:n mainitsemaan ryhmään. Pyrin siihen, ettei kouluun tarvitsisi ostaa paljon ylimääräistä. Sukset, luistimet hankin, kun niillä on käyttöä muutenkin. Sitten taas esim. kun kokeilevat erilaisia liikuntamuotoja, niin en hanki sekä sulkapallomailaa, tennismailaa, squash-mailaa vain yhtä kertaa varten. En ole ostanut pulkkaa yhden kerran pulkkailua varten, kun lapsi vapaa-ajallaan haluaa laskea vain Stigalla. Muutenkin on sama pihistely: pyrin ostamaan lähes kaiken minkä vain voi alemyynneistä tai kierrätyksestä.

Miksikö? no juuri siksi, että pienituloisena on pakko säästää, jotta lapsi saisi hyvän koulutuksen. En voi  peruskoulun jälkeen laittaa lasta lukioon tai edes ammattikouluun, jos ei ole rahaa ostaa kirjoja tai niitä ammattivälineitä.  Olen myös pyrkinyt ottamaan huomioon, että kun lapsi on siellä toisella asteella, niin lapsilisä loppuu, ja opintotuki on pienempi. tuossa vaiheessa on varmaan myös mahdotonta ostaa lapselle yhtä paljon esim. kenkiä kirppiksiltä, kun niissä ei miesten kengät oikein ole hyvässä kunnossa. Eli säästän ensinnäkin niihin opiskelukustannuksiin, lapsen harrastuksiin, lapsen vaatteisiin, ja lapsen ravintokuluihin tuossa nuoruusiässä. Lisäksi säästän siihen että lapsi halutessaan päästä kielikurssille kerran jos haluaa yms.

Amk:ssa pitää myös olla oma läppäri

Minkä takia ei voi periaatteesta maksaa mitään ylimääräistä peruskoulussa, miksi joku ylipäätään on niin periaatteen ihminen? Onko kyseessä saituus vai mikä? Kuitenkin se raha menee sen lapsen koulutuksen hyväksi. Ymmärrän ap:n aloituksen tätä vasten vallan hyvin. Yhtäkkiä kun lapsi menee lukioon, niin ollaankin valmiina maksamaan kaikesta. Munkin mielestä hyvin ristiriitaista käytöstä.

Vierailija kirjoitti:

Kuulun ap:n mainitsemaan ryhmään. Pyrin siihen, ettei kouluun tarvitsisi ostaa paljon ylimääräistä. Sukset, luistimet hankin, kun niillä on käyttöä muutenkin. Sitten taas esim. kun kokeilevat erilaisia liikuntamuotoja, niin en hanki sekä sulkapallomailaa, tennismailaa, squash-mailaa vain yhtä kertaa varten. En ole ostanut pulkkaa yhden kerran pulkkailua varten, kun lapsi vapaa-ajallaan haluaa laskea vain Stigalla. Muutenkin on sama pihistely: pyrin ostamaan lähes kaiken minkä vain voi alemyynneistä tai kierrätyksestä.

Miksikö? no juuri siksi, että pienituloisena on pakko säästää, jotta lapsi saisi hyvän koulutuksen. En voi  peruskoulun jälkeen laittaa lasta lukioon tai edes ammattikouluun, jos ei ole rahaa ostaa kirjoja tai niitä ammattivälineitä.  Olen myös pyrkinyt ottamaan huomioon, että kun lapsi on siellä toisella asteella, niin lapsilisä loppuu, ja opintotuki on pienempi. tuossa vaiheessa on varmaan myös mahdotonta ostaa lapselle yhtä paljon esim. kenkiä kirppiksiltä, kun niissä ei miesten kengät oikein ole hyvässä kunnossa. Eli säästän ensinnäkin niihin opiskelukustannuksiin, lapsen harrastuksiin, lapsen vaatteisiin, ja lapsen ravintokuluihin tuossa nuoruusiässä. Lisäksi säästän siihen että lapsi halutessaan päästä kielikurssille kerran jos haluaa yms.

Missään koulussa ei varmasti oleteta kenenkään ostavan jotain squash- mailaa! Ne saa lainaan kyllä sieltä hallilta. Pulkkkiakin on yleensä kouluilla ja eiköhän voi mennä vaikka kaverin kanssa samalla. Ethän sinä edes muuten kuulu tuohon ap:n tarkoittamaan ryhmään, kun kuitenkin olet ostanut ne luistimet ym. ja sinulla on ihan syykin, eli pienituloisuus. Ap puhui ihmisistä, joilla oikeasti on varaa, mutta eivät periaatteesta voi maksaa mitään ylimääräistä.

Toisin kuin luokkaretkiin yms ei-välttämättömyyksiin, lukion ja amiksen kuluihin kirjoista kokinveitsiin saa tukea vaikka sosiaalitoimistosta. Silloinkaan ei kustanneta mitään retkiä, ellei niiden (kuten äikän teatterikäynnit) maksu ole välttämätöntä kurssien suorittamiseen. Lisäksi 15-vuotiaana voi jo käydä kesätöissä tai jakaa lehtiä ja saada opintotukea lainoineen. 

t: yksi jonka lapsuudessa ei ollut rahaa maksaa edes 5 euron retkirahaa koska vanhemmat työkyvyttömiä, mutta käy nyt lukion viimeistä vuotta

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia ei voi periaatteesta maksaa mitään ylimääräistä peruskoulussa, miksi joku ylipäätään on niin periaatteen ihminen? Onko kyseessä saituus vai mikä? Kuitenkin se raha menee sen lapsen koulutuksen hyväksi. Ymmärrän ap:n aloituksen tätä vasten vallan hyvin. Yhtäkkiä kun lapsi menee lukioon, niin ollaankin valmiina maksamaan kaikesta. Munkin mielestä hyvin ristiriitaista käytöstä.

Koska peruskoulussa ei tarvita mitään ylimääräistä! Se opetussuunnitelma on tehty siten, että kaikki opiskeluvälineet, tilat ja jopa koulumatkat kustantaa yhteiskunta. Ei ole tarvetta maksaa euroakaan mistään opetukseen kuuluvasta. Ei tarvitse maksaa ruokaa, ei kyniä eikä edes erityisopetusta. Näin on lainsäätäjä päättänyt.

Kaikki peruskoulussa maksullinen on sellaista, että sitä ei tarvita. Siksi en maksa siitä. Meillä opettaja ehdotti, että jokainen lapsi tuo kouluun 50e/kk 9 kk aikana ja sillä rahalla saadaan kuukausittain kaikenlaista mukavaa, nukketeatteriesitys tai museokäynti, rikkinäisten kirjojen tilalle ehjiä, käsityötunnille uusia koneita ja tarvikkeita jne. Keväällä tehtäisiin luokkaretki johonkin mukavaan paikkaan.

Outo juttu, että ne luokkaretkestä vaahtoavat vanhemmat pitivät tätä huonona asiana.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia ei voi periaatteesta maksaa mitään ylimääräistä peruskoulussa, miksi joku ylipäätään on niin periaatteen ihminen? Onko kyseessä saituus vai mikä? Kuitenkin se raha menee sen lapsen koulutuksen hyväksi. Ymmärrän ap:n aloituksen tätä vasten vallan hyvin. Yhtäkkiä kun lapsi menee lukioon, niin ollaankin valmiina maksamaan kaikesta. Munkin mielestä hyvin ristiriitaista käytöstä.

Koska peruskoulussa ei tarvita mitään ylimääräistä! Se opetussuunnitelma on tehty siten, että kaikki opiskeluvälineet, tilat ja jopa koulumatkat kustantaa yhteiskunta. Ei ole tarvetta maksaa euroakaan mistään opetukseen kuuluvasta. Ei tarvitse maksaa ruokaa, ei kyniä eikä edes erityisopetusta. Näin on lainsäätäjä päättänyt.

Kaikki peruskoulussa maksullinen on sellaista, että sitä ei tarvita. Siksi en maksa siitä. Meillä opettaja ehdotti, että jokainen lapsi tuo kouluun 50e/kk 9 kk aikana ja sillä rahalla saadaan kuukausittain kaikenlaista mukavaa, nukketeatteriesitys tai museokäynti, rikkinäisten kirjojen tilalle ehjiä, käsityötunnille uusia koneita ja tarvikkeita jne. Keväällä tehtäisiin luokkaretki johonkin mukavaan paikkaan.

Outo juttu, että ne luokkaretkestä vaahtoavat vanhemmat pitivät tätä huonona asiana.

No jopas on omituista. Ei vanhempien pidä mielestäni peruskoulussa kirjoja, ompelukoneita yms tarvikkeita maksaa... Onko joku pieni kyläkoulu?

Joskus kun itse olin peruskoulussa, oli pieni koulu ja niin varaton, että jokaiselta vanhemmalta pyydettiin oppilaiden mukana tuomaan vessa paperia ::::D Jotkut toi yhden rullan ja toiset koko paketin.

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia ei voi periaatteesta maksaa mitään ylimääräistä peruskoulussa, miksi joku ylipäätään on niin periaatteen ihminen? Onko kyseessä saituus vai mikä? Kuitenkin se raha menee sen lapsen koulutuksen hyväksi. Ymmärrän ap:n aloituksen tätä vasten vallan hyvin. Yhtäkkiä kun lapsi menee lukioon, niin ollaankin valmiina maksamaan kaikesta. Munkin mielestä hyvin ristiriitaista käytöstä.

Itse ajattelen tätä siltä kannalta, että se raja on kovin häilyvä mihin kaikkeen koulusta lopulta voidaan pyytää  kodeilta rahallista osallistumista. Kyllähän vanhemmat toki maksavat kun lapsissa on tulevaisuus ja kuntatasollakin voidaan pienentää peruskoulutuksen budjettia kun vanhemmat maksavat mitä pyydetään.  Omien lasteni alakoulussa mm. oletetaan, että suurimmalla osalla oppilaista on oma älylaite käytettävissä ja koulussa on vain jokunen tabletti, joita ei riitä edes kaikille yhden luokan oppilaille. Kyseenalaistan myös koulusta usein tehtävät konserttiretket ym. jotka kodin pitää kustantaa. Vanhemmilta pyydettiin joulun alla kirjalahjotuksia koulun kirjastoon ja kirjojen piti olla uusia, ei esim. omia vanhoja tai kirppareilta hankittuja hyväkuntoisia.

Laissa on määritelty, että perusopetus on maksutonta, jolloin oletan asian niin myöskin olevan. Ei meillä rahasta ole pulaa vaan kyse on puhtaasti periaatteesta. Sukset ja luistimet on lapsille hankittu kun niitä muutenkin käytetään. Kynät on kotoa viety kouluun kun koulusta jaettavat on olleet luokattoman huonoja (aiempina vuosina vanhempainyhdistys on hankkinut paremmat lyijykynät). On myös viety kansioita sun muita tarvikkeita, joiden voisi kuvitella tulevan koulun puolelta. Myös käsityö- ja askartelutarvikkeita on viety välillä pyydettäessä jos kotoa on löytynyt tarpeettomina.

Lasteni koulusta käydään jossain toisessa kaupungissa luokkaretkellä vuosittain ihan koulupäivän aikana. Kohteina ovat olleet: Jyväskylä, Turku ja Helsinki. Jokainen on itse maksanut oman matkansa. Mitään ei ole esim myyjäisillä kerätty.

Jos ei ole ollut varaa maksaa matkaa, on ollut mahdollisuus jäädä koululle toisen luokan tunneille.

Ei ole mikään pakko ottaa sellaista mukaan, joka ei itse kustanna omaa matkaansa. Kurjaa tietysti sille, joka joutuu rahasyistä toisen luokan tunneille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia ei voi periaatteesta maksaa mitään ylimääräistä peruskoulussa, miksi joku ylipäätään on niin periaatteen ihminen? Onko kyseessä saituus vai mikä? Kuitenkin se raha menee sen lapsen koulutuksen hyväksi. Ymmärrän ap:n aloituksen tätä vasten vallan hyvin. Yhtäkkiä kun lapsi menee lukioon, niin ollaankin valmiina maksamaan kaikesta. Munkin mielestä hyvin ristiriitaista käytöstä.

Koska peruskoulussa ei tarvita mitään ylimääräistä! Se opetussuunnitelma on tehty siten, että kaikki opiskeluvälineet, tilat ja jopa koulumatkat kustantaa yhteiskunta. Ei ole tarvetta maksaa euroakaan mistään opetukseen kuuluvasta. Ei tarvitse maksaa ruokaa, ei kyniä eikä edes erityisopetusta. Näin on lainsäätäjä päättänyt.

Kaikki peruskoulussa maksullinen on sellaista, että sitä ei tarvita. Siksi en maksa siitä. Meillä opettaja ehdotti, että jokainen lapsi tuo kouluun 50e/kk 9 kk aikana ja sillä rahalla saadaan kuukausittain kaikenlaista mukavaa, nukketeatteriesitys tai museokäynti, rikkinäisten kirjojen tilalle ehjiä, käsityötunnille uusia koneita ja tarvikkeita jne. Keväällä tehtäisiin luokkaretki johonkin mukavaan paikkaan.

Outo juttu, että ne luokkaretkestä vaahtoavat vanhemmat pitivät tätä huonona asiana.

No jopas on omituista. Ei vanhempien pidä mielestäni peruskoulussa kirjoja, ompelukoneita yms tarvikkeita maksaa... Onko joku pieni kyläkoulu?

Joskus kun itse olin peruskoulussa, oli pieni koulu ja niin varaton, että jokaiselta vanhemmalta pyydettiin oppilaiden mukana tuomaan vessa paperia ::::D Jotkut toi yhden rullan ja toiset koko paketin.

En ole aiempi vastannut, mutta tämä on yllättävän yleistä, että pyydetään/velvoitetaan vanhempia auttamaan isoissakin hankinnoissa Suomen suurimmissa (top 10) kaupungeissa.

Vierailija kirjoitti:

Toisin kuin luokkaretkiin yms ei-välttämättömyyksiin, lukion ja amiksen kuluihin kirjoista kokinveitsiin saa tukea vaikka sosiaalitoimistosta. Silloinkaan ei kustanneta mitään retkiä, ellei niiden (kuten äikän teatterikäynnit) maksu ole välttämätöntä kurssien suorittamiseen. Lisäksi 15-vuotiaana voi jo käydä kesätöissä tai jakaa lehtiä ja saada opintotukea lainoineen. 

t: yksi jonka lapsuudessa ei ollut rahaa maksaa edes 5 euron retkirahaa koska vanhemmat työkyvyttömiä, mutta käy nyt lukion viimeistä vuotta

Eikö opintotukea saa 16 vuotiaana vasta ja lainaa 18 vuotiaana?

Itse en antaisi 15-17 vuotiaan lapsen rahoittaa koulutustansa tekemällä töitä. Kyllä ne kuuluu vanhemman harteille. Totta kai on hienoa, että tommoisessa tilanteensa lapsi pitää päänsä ja hankkii rahansa sitten itse. Mutta mielestäni se on väärin. Opintotuki on toki tarkoitettu kuluihin, mutta eihän se ole juuri mitään :/

Vierailija kirjoitti:

Lasteni koulusta käydään jossain toisessa kaupungissa luokkaretkellä vuosittain ihan koulupäivän aikana. Kohteina ovat olleet: Jyväskylä, Turku ja Helsinki. Jokainen on itse maksanut oman matkansa. Mitään ei ole esim myyjäisillä kerätty.

Jos ei ole ollut varaa maksaa matkaa, on ollut mahdollisuus jäädä koululle toisen luokan tunneille.

Ei ole mikään pakko ottaa sellaista mukaan, joka ei itse kustanna omaa matkaansa. Kurjaa tietysti sille, joka joutuu rahasyistä toisen luokan tunneille.

Kun nimenomaan on pakko ottaa mukaan, jos tuo on koulun vuosisuunnitelmassa ja oman luokan opettaja lähtee sinne mukaan. Näin on linjannut OPH, koska perusopetus on oppilaille maksutonta ja luokkaretken ollessa koulupäivän aikana sinne lähtee jokainen, maksoi tai ei. Vai jos oppilas ei halua lähteä retkelle, jää hän koululle jonkun muun ryhmän kanssa.

Tästä oli meidän koulussa viime vuonna iso kiista, vanhempainillassa suorastaan tapeltiin, että jos ei maksa niin ei lähde. Rehtori totesi, että maksamisella ja koulupäivän aikana tapahtuvalla tekemisellä ei ole yhteyttä toisiinsa, kaikki lähtevät, jos haluavat.

Vastauksena ap:n kysymykseen miten on varaa: töitä tekemällä. Lukio-opintoihin on aika vaikea saada opintotukea. En ollut oikeutettu siihen vaikka olen pienipalkkaisen yh:n lapsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minkä takia ei voi periaatteesta maksaa mitään ylimääräistä peruskoulussa, miksi joku ylipäätään on niin periaatteen ihminen? Onko kyseessä saituus vai mikä? Kuitenkin se raha menee sen lapsen koulutuksen hyväksi. Ymmärrän ap:n aloituksen tätä vasten vallan hyvin. Yhtäkkiä kun lapsi menee lukioon, niin ollaankin valmiina maksamaan kaikesta. Munkin mielestä hyvin ristiriitaista käytöstä.

Koska peruskoulussa ei tarvita mitään ylimääräistä! Se opetussuunnitelma on tehty siten, että kaikki opiskeluvälineet, tilat ja jopa koulumatkat kustantaa yhteiskunta. Ei ole tarvetta maksaa euroakaan mistään opetukseen kuuluvasta. Ei tarvitse maksaa ruokaa, ei kyniä eikä edes erityisopetusta. Näin on lainsäätäjä päättänyt.

Kaikki peruskoulussa maksullinen on sellaista, että sitä ei tarvita. Siksi en maksa siitä. Meillä opettaja ehdotti, että jokainen lapsi tuo kouluun 50e/kk 9 kk aikana ja sillä rahalla saadaan kuukausittain kaikenlaista mukavaa, nukketeatteriesitys tai museokäynti, rikkinäisten kirjojen tilalle ehjiä, käsityötunnille uusia koneita ja tarvikkeita jne. Keväällä tehtäisiin luokkaretki johonkin mukavaan paikkaan.

Outo juttu, että ne luokkaretkestä vaahtoavat vanhemmat pitivät tätä huonona asiana.

No jopas on omituista. Ei vanhempien pidä mielestäni peruskoulussa kirjoja, ompelukoneita yms tarvikkeita maksaa... Onko joku pieni kyläkoulu?

Joskus kun itse olin peruskoulussa, oli pieni koulu ja niin varaton, että jokaiselta vanhemmalta pyydettiin oppilaiden mukana tuomaan vessa paperia ::::D Jotkut toi yhden rullan ja toiset koko paketin.

Ei ole pieni kyläkoulu, oppilaita on noin 450. Opettaja halusi havainnollistaa, että perusopetuksessa on aidosti pulaa välineistä ja tarvikkeista, joten se 3-päiväinen luokkaretki (kustannukset lasta kohti noin 250 e) tuntuu äärettömän turhalta suhteessa siihen, että sama raha tai vähän enemmän käytettäisiin arjen parantamiseen. Jos vanhemmat kerran haluavat, että rahalla maksetaan osa kouluaja opetuksesta, niin miksi supistaa se vain luokkaretkeen, miksi ei muuhunkin?

Vierailija kirjoitti:

En oo pullossa, vaan ihmettelen, miten selviävät lukiosta ja sen maksuista nämä parat, joilla ei raha riitä mihinkään ylimääräiseen.

Niin tai ehkä ne vätän ylimääräiset eurot menevät niihin lukio tai ammattikoulu opintoihin ja niiden maksuihin? ja rahat eivät enää riitä täysin ylimääräisiin luokkaretkiin..? Ja perheessä, jossa on vaikka kaksi peruskoululaista ja vaikka yksi lukiolainen se luokkaretki voi oikeasti olla liikaa. 2x(ehdotettu) 50euroa  tai 100 euroa kuten joku kirjoitti... on jo aika paljon jos rahat ovat oikeasti tiukoilla.

Ei lasta välttämättä "ole hankittu köyhiin olosuhteisiin", mutta joskus elämä yllättää... eli voi tulla sairautta, työttömyyttä yms vaikeuksia joiita ei suunniteltu.