Lue keskustelun säännöt.
Vapaan kasvatuksen lapsena saanut puoliso
14.01.2017 |
Ärsyttää katsoa vierestä ,kun puoliso ei jaksa nähdä mitään vaivaa minkään asian suhteen ,mikä ei tuota välitöntä mielihyvää ja mikä ei kiinnosta.
Tietokoneella jaksaisi istua vaikka aamusta iltaan, niinkuin on lapsenakin saanut istua.
Salaatit ,marjat ja hedelmät eivät kuulu ruokavalioon ,kun ei niitä ole lapsenakaan tarvinnut syödä.
Kotitöistä saa nalkuttaa joka välissä, kun ei itse tajua tehdä mitään muuta kuin tiskit.
Riitatilanteessa ei saa sanaa suustaan ja heittäytyy marttyyriksi "vi'''u mitä pa'''a" asenteella ja pitää mykkäkoulua. Ei ilmeisesti ole paljoa erimielisyyksiä ollut lapsuuden kodissa kun kaiken on saanut periksi.
Ei ole harrastanut lapsena mitään. Sisaruksensa ovat täysin samanlaisia.
Tuleeko tuo ikinä muuttumaan vai oliko tämä tässä? En jaksaisi tehdä itsestäni enää pelleä nalkuttamalla aikuiselle ihmiselle , tai sitten teen vaan kaiken itse. Meillä on lapsia, ja olen muutenkin jo uupunut.
Töissä mies käy, mutta siihen se sitten jääkin.
minut itseni on kasvatettu niin, että kotitöitä piti tehdä, omat sotkut siivota ja koulu hoitaa hyvin.
Vapaa kasvatus ei ole mitään muuta kuin vanhempien laiskuutta. Voihan sitä yrittää puolustaa millä tekosyillä haluaa.
Lisäksi , appivanhempani pitävät minua suorastaan hirviönä, kun kiellän lapsiltani "kivoja" asioita. Ja mukamas piilovit"""""t aina välillä. Tuntuu, että saan jatkuvasti olla puolustamassa sääntöjäni ja kieltojani MINUN lapsilleni. Puolisoni kyllä kieltää ja huutaa lapsille ,mutta ei mitenkään johdonmukaisella tavalla.
Muita samanlaisia?
Kommentit (32)
Tässähän voisi antaa rankentavaakin palautetta ongelmaasi, mutta mielummin kysyn että miksi noin alunperin aloititte yhteiselämän jos maailmankatsomus noin eri? Tuliko miehestäsi vätys vasta myöhemmin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisiko näin jälkijunassa hyvä istua alas puolisosi kanssa ja keskustella yhteisestä kasvatuslinjasta josta molemmat pitää kiinni?
Parempi myöhään kun ei milloinkaan
Miksi olet puolison kanssa, joka ei vastaa haluamaasi?
Miksi rupesit olemaan tuollaisen kanssa? Et varmasti saa häntä muutettua.
Mistä löysitte toisenne?😄 Jos olet itse täysin vastakohta (urheilet,harrastat,syöt terveellisesti, kasvatat rajoilla ja rakkaudella jne.) niin oliko paras ratkaisu lisääntyä henkilön kanssa joka ei jaa samoja intressejä?🤔
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitäs lisäännyit tuollaisen kanssa :D oma moka
Vierailija kirjoitti:
Mistä löysitte toisenne?😄 Jos olet itse täysin vastakohta (urheilet,harrastat,syöt terveellisesti, kasvatat rajoilla ja rakkaudella jne.) niin oliko paras ratkaisu lisääntyä henkilön kanssa joka ei jaa samoja intressejä?🤔
Vai oletko itse samanlainen kuin puolisosi, mutta olet sokea omalle käytökselle? Helppo morkata puolison käytöstä jos ei katso itse peiliin...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun mies oli tuollainen.. onneks ei ehditty hankkia lapsia. Ja mies jätti kun olin liian vaativa, kun halusin vaan aikuisen kumppanin. Tuollainen ihminen ei kasva niin kauan kun ei menetä mitään passiivisuutensa seurauksena. Sinä ap et onnistu häntä kasvattamaan.
Ihan ohiksena, että vapaa kasvatus ja kasvattamatta jättäminen on eri asioita. Miestäsi ei ole kasvatettu ollenkaan, ei vapaalla kasvatuksella tai millään muullakaan.
Vapaa kasvatus on ihan toimiva menetelmä, kun sen tekee oikein.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap: vapaa kasvatus EI ole sama asia kuin kasvattamattomuus.
Sinun miehesin on kasvattamaton...
Miten ihmeessä et huomannut jo seurusteluaikana noita piirteitä?
Tai silloin kun muutitte yhteen????
No ei toisuhteena varmaan onnistu, mutta ongelma ei johdu vapaasta kasvatuksesta, vaan luonteesta. Minä olen myös saanut vapaan kasvatuksen, ja kannan koko ajan vastuuta sellaisistakin asioista, jotka ei ole minun vallssa kontrolloida, ja suunnittelen asioita todella pitkällä tähtäimellä. Mutta en tee sellaisia kotitöitä, joiden katson olevan toisen vastuulla, ja saatan pitkäntähtäimen suunnitelmassa pitää tärkeämpänä jonkun projektin loppuun saattamista kuin kotitöitä. Niinä viikkoina kun firma tekee isoja tarjouksia tai hoitaa projektien viimeistelyä viikkosiivoukset kotona saattaa hyvinkin siirtyä seuraaville viikoille. Ei se ketään tapa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No kyllä siinä kävi ihan niin, että aika paljon nuorempia olimme kun tapasimme ,ja elämä oli paljon vapaampaa ja helpompaa, eikä tiettyihin asioihin kiinnittänyt huomiota.
Sitten kun elämästä tuli lapsien myötä raskaampaa, niin tavallaan alkoi huomata sen toisen itsekkyyden ja saamattomuuden.
Rakastuminen on jännä juttu.
Mutta olisi pitänyt arvata, että palstalla on lynkkausmieliala heti kun joku ei ole yhtä täydellinen kuin itse on. :-)
Täällä on aika mustavalkoisia henkilöitä välillä.
Ap
Itsepä olet ristisi valinnut. Ei kai tuo nyt yllätyksenä tule jos vähääkään on silmät auki seurusteluaikana ja valitettavasti tämä reppanuus kulkee juurikin sukupolvesta toiseen. Laiskuus, huonot käytöstavat, työttömyys, alko, väkivalta jne. . Monesti näkee jo päällepäin koko olemuksesta. Tee kuitenkin nyt rajasi selväksi ja pysy päätöksessäsi äläkä anna yhtään lisää siimaa. Kadut muuten vuosien päästä kun et aikoinaan toiminut topakasti. Elä elämääsi arvojesi mukaan. En katselis tuollaista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä löysitte toisenne?😄 Jos olet itse täysin vastakohta (urheilet,harrastat,syöt terveellisesti, kasvatat rajoilla ja rakkaudella jne.) niin oliko paras ratkaisu lisääntyä henkilön kanssa joka ei jaa samoja intressejä?🤔
Vai oletko itse samanlainen kuin puolisosi, mutta olet sokea omalle käytökselle? Helppo morkata puolison käytöstä jos ei katso itse peiliin...
Sanoisin, että jaksan nähdä huomattavasti enemmän vaivaa asioiden eteen, jotka eivät ole mielihyvää tuottavia. Ja ajattelen lapsien tarpeita ensin ja sitten vasta itseni.
Riidan aikana kerron, mikä harmittaa ja miltä minusta tuntuu. Mutta se ei ilmeisesti sitten toimi. Mikään ei ainakaan ole koskaan muuttunut vaikka olen kertonut minua ahdistavista asiosta puolisolle.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Itsepä olet ristisi valinnut. Ei kai tuo nyt yllätyksenä tule jos vähääkään on silmät auki seurusteluaikana ja valitettavasti tämä reppanuus kulkee juurikin sukupolvesta toiseen. Laiskuus, huonot käytöstavat, työttömyys, alko, väkivalta jne. . Monesti näkee jo päällepäin koko olemuksesta. Tee kuitenkin nyt rajasi selväksi ja pysy päätöksessäsi äläkä anna yhtään lisää siimaa. Kadut muuten vuosien päästä kun et aikoinaan toiminut topakasti. Elä elämääsi arvojesi mukaan. En katselis tuollaista.
Työttömyys, alko ja väkivalta eivät ole onneksi ongelma. Mutta toisen huomioiminen, kotityöt ja erimielisyyksien selvittäminen sen sijaan ovat.
Ap ymmärrän sinua, mieheni samanlainen sillä erolla ettei edes töissä käy tai sinne halua. Olemme nuoria aikuisia, onneksi lapsia ei keretty tekemään ennen kuin aikuistuin ja näin tilanteen vakavuuden. Suunnittelen eroa sillä tahdon vielä lapsia joilla olisi vakaa tulevaisuus, en tuon miehen takia aio lapsettomaksi ja ikiköyhäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä löysitte toisenne?😄 Jos olet itse täysin vastakohta (urheilet,harrastat,syöt terveellisesti, kasvatat rajoilla ja rakkaudella jne.) niin oliko paras ratkaisu lisääntyä henkilön kanssa joka ei jaa samoja intressejä?🤔
Vai oletko itse samanlainen kuin puolisosi, mutta olet sokea omalle käytökselle? Helppo morkata puolison käytöstä jos ei katso itse peiliin...
Sanoisin, että jaksan nähdä huomattavasti enemmän vaivaa asioiden eteen, jotka eivät ole mielihyvää tuottavia. Ja ajattelen lapsien tarpeita ensin ja sitten vasta itseni.
Riidan aikana kerron, mikä harmittaa ja miltä minusta tuntuu. Mutta se ei ilmeisesti sitten toimi. Mikään ei ainakaan ole koskaan muuttunut vaikka olen kertonut minua ahdistavista asiosta puolisolle.Ap
No aika ihmeelliseltä omaan korvaan kuulostaa, että toinen on oikein rakentava joustava "järkihenkilö" eikä silti saa pointtia jakeluun puolisolleen. Tai sitten miehesi on vain vajaa?
Vierailija kirjoitti:
Ap ymmärrän sinua, mieheni samanlainen sillä erolla ettei edes töissä käy tai sinne halua. Olemme nuoria aikuisia, onneksi lapsia ei keretty tekemään ennen kuin aikuistuin ja näin tilanteen vakavuuden. Suunnittelen eroa sillä tahdon vielä lapsia joilla olisi vakaa tulevaisuus, en tuon miehen takia aio lapsettomaksi ja ikiköyhäksi.
Näin! Pitää osata ajatella vähän pitemmälle jo ennen lapsien tekemistä/perheen perustamista niin vältytään apn tilanteelta.
Olisi kiva kuulla muiden kokemuksia :-)
Ap