Lapsuuden traumat haittaavat opiskeluani

Turhauttavaa kun välillä tuntuu että olen täysin väärällä alla. Joistakin asioista ei meinaa tulla yhtikäs mitään. Huomaan ajattelevani etten tajua mitä pitäisi tehdä ja etten opikaan. On tunne ettei minusta ole tähän.

Valitsin kuitenkin itselleni mieluisan alan. Koulu alkoi todella sujuvasti, Sain enimmäkseen kiitettäviä arvosanoja kokeista ja muista jutuista. Peruskoulussa olin "huono" Minulle monesti sanottiin ettei minusta tulisi koskaan mitään. Muut oppilaat kiusasivat.

On välillä vaikeaa ymmärtää että olen koulussa oppimassa, eikä minun siis pidäkään heti kaikkea osatakaan. Silti turhaudun. Näen omat tekeleeni huonoina, vaikkei ne todellisuudessa olisivatkaan.

Olen koittanut terapeutille puhua näistä, mutta tuntuu ettei hän oikein ymmärrä minua. En halua lopettaa opintojani kesken. On kuitenkin paljon asioita joista pidän ja joissa onnistun.

Opettajalle en ole kehdannut avautua. Kuraattoristakin on huonoja kokemuksia. Ne tosin peruskouluajoilta. Olisiko kuraattori kuitenkin oikea ihminen joille näistä ongelmista puhua?

En oikeastaan ole niin tyhmä kuin minusta välillä tuntuu. Se että on vaikea oppia johtuu pitkälti lapsuuden traumoista. Meillä oli koulussa todella huono ilmapiiri ja motivaatio hiipui lähestulkoon kokonaan. Ei minun pitänyt moniakaan oppiaineita hallita. Olin yli vuoden sairaslomalla, mutta sain sairaalakoulussa suorittaa opintoni loppuun ja sain hyviä numeroitakin.

No nyt kun olen taas koulussa, niin meillä on ihan erilaista. Tullaan juttuun kaikkien kanssa ja on mukavaa. On mukavaa tehdä niitä ryhmätöitäkin, jotka peruskoulussa olivat yhtä helvettiä. Ei minun annettu tehdä melkein koskaan mitään ja minun ideani olivat aina huonoja, vaikka eivät ne aina olleetkaan. Kävi myös paljon niin että joku muu otti ideoistani ja niistä harvoista töistä kaiken kunnian. Minut jätettiin ulkopuolelle. Tämä nyt on kuitenkin historiaa.

Silti opiskelu tökkii välillä aika pahastikin. Negatiivinen asenne. Kuinka siitä pääsisi eroon?

Olen jo 30 vuotias. En uskaltanut hakea mihinkään kouluihin, vaikka halusin, koska ajattelin ettei minusta olisi siihen. Ei minusta olisi yhtään mihinkään jos nyt luovuttaisin tämän takia.

En tiedä mitä tällä kirjoituksella olen täältä hakemassa. Kai halusin purkaa hieman tätä jonnekin.