Mitä tekemättömäksi jääneitä asioita kadutte elämässänne, ja sitten olikin liian myöhäistä?
Otsikko oli vähän hankala muodostaa, mutta sellaisia asioita mitä teidän olisi pitänyt /halunneet/ette uskaltaneet tehdä, mutta sitten siihen ei enää ollutkaan mahdollisuutta, tai oli liian myöhäistä.
Aloitan, eli se etten koskaan kysynyt vanhemmiltani heidän nuoruudestaan, enkä mummolta hänen elämästään, kokemuksista, sodasta ja muista läheisistä. Elämänkokemuksien kuunteleminen on kullanarvoisinta mitä voi saada.
Kommentit (49)
En pannu kaikkia naisia joilta olisi irronnut.
Vähän nurinkurisesti, mutta olisin pärjännyt ilman lapsiakin. Nyt niistä ei oikein eroonkaan pääse.
En mennyt uusiin naimisiin eron jälkeen ja jäin yksin.
En pitänyt lukion jälkeen välivuotta esim. Ruotsissa ja miettinyt mitä oikeasti haluan isona tehdä. Ja olisi pitänyt hakea kolmaskin kerta (eläin)lääkikseen/ laittaa ekalla kerralla eläinlääkis vaihtoehdoksi. Vieläkin harmittaa kun ainakaan pisteet ihmislääkikseen jäi ihan hilkulle eikä silloin ollut yhteishakua (lieneekö nytkään) eläinlääkiksen kanssa. Muistan arponeeni hakuvaiheessa että kumpi ykköseksi ja valitsin "väärin" :(
Ja sitten meni uskoa itseen ja seuraavalle kerralla yliyrittämisen vuoksi puihin ja usko loppui kokonaan. Nyt jälkikäteen tajuaa ettei se kolmas haku kerta nyt olisi ollut niin suuri häpeä kuin silloin tuntui
Vierailija kirjoitti:
En muuttanut ulkomaille. Nyt yksinhuoltajana joutuisin jättämään lapseni ja se ei ole vaihtoehto.
Mikset muka voisi ottaa lapsiasi mukaan ulkomaille? Eihän heitä tuon takia tarvitsisi jättää.
Minua harmittaa, etten missään lajissa/harrastuksessa malttanut pysyä. Kärsivällisyys loppui ja lopetin, koska koon olevani surkea ja huono. Lahjat olisi varmaan riittäneet johonkin pisteeseen, mutta kärsivällisyys ei.
Tuosta olen samaa mieltä, että kannattaa keskustella asioista ja kysellä. Oman isäni kanssa olen luonut keskusteluyhteyden vasta nyt aikuisena ja olen siitä onnellinen. Kaikki on puhuttu läpi ja sovittu ja jos jotain tapahtuu, niin sen asian suhteen on rauha. Kaikki on selvää.
En halunnut lasta kun aika on sille sopiva. Olin mukamas liian kiireinen. Nyt en saa enää ikinä lasta.
En opiskellut lääkäriksi. Nyt ei enää kannata, ikää 38v. ja vuositulot tässä (ei niin antoisassa) ammatissa 90000e/v. Käytännössä mahdotonta irtautua työnteosta ja heittäytyä opiskelijaksi neljän lapsen äitinä.
Kadun erinäisiä tekemiäni ja tekemättä jättämiäni asioita. Kaikki on kuitenkin ollut mahdollista korjata myöhemmin tai on edelleenkin korjattavissa.
Esimerkiksi luin kieliä lukiossa laiskasti, mutta olen opiskellut myöhemmin lisää.
Vierailija kirjoitti:
En halunnut lasta kun aika on sille sopiva. Olin mukamas liian kiireinen. Nyt en saa enää ikinä lasta.
Sama täällä.
En tajunnut hankkiutua poikuudesta tarpeeksi ajoissa eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En halunnut lasta kun aika on sille sopiva. Olin mukamas liian kiireinen. Nyt en saa enää ikinä lasta.
Sama täällä.
Saatte minun. Ei tämä kummoista ole. Mielummin olisin vapaa.
Olisi pitänyt opiskella enemmän. Nyt työelämän, asuntolainan ja perhe-elämän kurimuksessa se on mahdotonta, hyvä että tästä selviän.
Vierailija kirjoitti:
En opiskellut lääkäriksi. Nyt ei enää kannata, ikää 38v. ja vuositulot tässä (ei niin antoisassa) ammatissa 90000e/v. Käytännössä mahdotonta irtautua työnteosta ja heittäytyä opiskelijaksi neljän lapsen äitinä.
Noista tuloista kun säästät pari-kolme vuotta ja vähennät menojasi niin onnistuu kyllä jos haluat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En opiskellut lääkäriksi. Nyt ei enää kannata, ikää 38v. ja vuositulot tässä (ei niin antoisassa) ammatissa 90000e/v. Käytännössä mahdotonta irtautua työnteosta ja heittäytyä opiskelijaksi neljän lapsen äitinä.
Noista tuloista kun säästät pari-kolme vuotta ja vähennät menojasi niin onnistuu kyllä jos haluat.
Ei onnistu neljän kalliisti harrastavan lapsen kanssa. Kuuden hengen perheessä kaikki maksaa muutenkin aika hemmetisti...
(Ja käteenhän tosta jää vain vähän yli puolet.)
Miksi muuten aina sanotaan, että ihminen katuu tekemättömiä asioita ei tekemiään, sillä eihän se pidä lainkaan paikkaansa. Minä ainakin kadun enemmän monia tekemiäni asioita, kuin niitä joita jäi tekemättä. Eihän sitä voi kuitenkaan edes tietää, mitä niistä teoista olisi seurannut, jos ne olisi tehnyt..
Sitä paitsi se, että jättää jonkun asian tekemättä voi kaduttaa myöhemmin paljon vähemmän kun tajuaa, mitä sen asian tekemisestä olisi saattanut seurata. Noh nyt menee jo jankkaamiseksi..
Muistan nyt ainakin kaksi ihmistä, joita minun olisi pitänyt kiittää ja jäi tekemättä. Käyttäydyin typerästi anoppiani kohtaan. Nyt on myöhäistä katua. Kaikki ovat kuolleet.
En voinut opiskella nuorena joten ylioppilaslakki jäi hankkimatta.
Olen kyllä kouluttautunut aikuisiällä mutta valkolakki puuttuu. Uskon että elämänurani olisi ollut toisenlainen, eniten harmittaa kun ei ole kielitaitoa. Yksi ulkomaan työmahdollisuus jäi kielitaidottomuuteni vuoksi toteutumatta.
Hukkasin elämäni rakkauden 20 vuotta sitten. Olisin nyt paljon onnellisempi jos vain voisin kääntää viisareita taaksepäin.
En muuttanut ulkomaille. Nyt yksinhuoltajana joutuisin jättämään lapseni ja se ei ole vaihtoehto.