Onko muita pariskuntia, joissa kaikki omaisuus on miehen?

Isäni oli samanlainen. Huolehti tarkkaan siitä, että äitivainaa todettiin perunkirjoituksissa varattomaksi. Ei omaisuutta. Ja mies vielä valittaa, miten kalliiksi sen hautaaminenkin tuli.

Itse en tuollaiseen suostuisi, lähtisin lapsien kanssa parempaan elämään.

Vierailija kirjoitti:

Hetkinen. Olette ostaneet asunnon yhdessä, olet sijoittanut siihen rahaa, mutta se on pelkästään miehesi nimissä? Tuollaisesta kiinnostuu jo verottajakin, olet antanut miehellesi aika ison lahjasumman.

Miten voi ostaa yhdessä, jos on vain toisen nimissä? Ei mitenkään. Maksaahan sitä voidaan yhdessä, mutta ei verottajaa kiinnosta, miten perhe rahankäyttönsä jakaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, kaikki on molempien nimissä ja toinen auto toisella ja toinen toisella.

Tää ilmenee vain sukulaisten ja ystävien ja miehen omissa puheissa.

Mä en esimerkiksi saa valittaa mistään talossa tai pihassa, koska silloinhan valitan miehen omaisuudesta. Jos vaikka sanon että pitäisi tuo katto laittaa tai on tuo keittiö niin toimimaton, niin mies suuttuu, koska vittuilen hänen talostaan..

No niinhän sinä vittuiletkin. Kiipeä katolle ja laita katto kuntoon, tai sitten tee keittiöstä sellainen ettei sinun tarvitse valittaa. Eikö kuitenkaan kiinnosta huoltaa omaisuuttaan?

Eihän se mitään piruilua ole, jos sanoo, että katto vuotaa ja pitäisi korjata. Mutta yleensä naisilla on jo niin paljon sisähommia, että jos se katonkorjauskin täytyy sen naisen tehdä, niin mihin sitä miestä sitten tarvitaan? Jos toisen täytyy kuitenki kaikki tehdä. Ja onhan se nyt surkeata, jos ei kumppanilleen voi sanoa, että katto vuotaa, kun se siitä suuttuu. Ja eihöhän ne kattorempatkin nykyään enimmäkseen tee kattofirmat ja samoiten ne keittiörempat. Harvempi niitä itse tekee. Enintään purkaa vanhan pois.   Tuo miehen suuttuminen/hermostuminen on varmaan miehen luonteessa. Suuttuu jos vaimo vaikka sanoo, että keittiö pitäisi rempata, vaikka vaimo tarkoittaa, että aletaan yhdessä suunnittelemaan remppaa.Ei se, että toinen huomaa korjattavat kohteet tarkoita sitä, että sen joka ne huomaa kuuluu myös kaikki korjata.

Meillä sukulaisperheessä samanlainen mies. Suuttuu, jos vaimo sanoo, että tiskikone on rikki. Ihan kuin se olisi sen vaimon vika jos ikäloppu kone särkyy.  Kaikki on miehen hankkimaa, vaikka vaimo on koko ajan töissä. Vaimon rahat kuluu ruokaan ja muihin juokseviin menoihin(lapsiin). Mies "maksaa"  siis yksin taloa ym. eikä ymmärrä, ettei pystyisi niitä maksamaan, jos vaimo ei häntä elättäisi ja ruokkisi. Sanoo kyllä , että vaimo saa talosta puolet kun hän kuolee, vaikka talo yksin hänen minissään onkin. Tuossakin huushollissa kaikki on miehen ja miehen "hankkimaa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Yök. En ikinä voisi elää noin. Me asutaan toistaiseksi vuokralla miehen kanssa ja minä maksan oman puoliskoni vuokrasta, vaikka koko opintotuki siihen meneekin. Mies rupesi tuossa sitten pohtimaan asuntolainan ottamista, mihin tuumasin, että maksan oman puoliskoni lainasta vain sillä ehdolla, että talo tulee myös minun nimiini ja kaikki, mitä maksan, tulee myös paperille. Ja jos naimisiin mennään niin avioehto todellakin. Meillä on muutenkin omat rahat ja kulut puoliksi sen verran kuin mahdollista. Toki mies joutuu jonkun verran enemmän esim. ruokia ja hankintoja maksamaan, koska tienaa neljä kertaa sen, minkä minä. Ja nurisee tietty, jos minä omista rahoistani välillä hommaan jotain kivaa itselleni tai meille yhdessä, mutta siinähän nurisee. Tuumaan aina, etten minäkään määräile, mitä hän omilla rahoillaan tekee ja jos tarpeeksi nurisee niin korotan ääntäni. Mulle ei vittuilla. :D

Jatkan vielä, että tämä on väliaikainen tilanne ja jahka tässä insinööriksi valmistun se voi jossain vaiheessa olla, että minä olen se enemmän tienaava osapuoli, joka ne isommat kulungit sitten maksaa.

Ei kyllä ole yhtään kohtuutonta, että mies maksaa ruuasta enemmän. Mies oikeasti syö monta kertaa enemmän kuin  nainen. Jos siis puhutaan nuorista miehistä. Mummoilla ja papoilla tätä eroa ei enää ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei, kaikki on molempien nimissä ja toinen auto toisella ja toinen toisella.

Tää ilmenee vain sukulaisten ja ystävien ja miehen omissa puheissa.

Mä en esimerkiksi saa valittaa mistään talossa tai pihassa, koska silloinhan valitan miehen omaisuudesta. Jos vaikka sanon että pitäisi tuo katto laittaa tai on tuo keittiö niin toimimaton, niin mies suuttuu, koska vittuilen hänen talostaan..

No niinhän sinä vittuiletkin. Kiipeä katolle ja laita katto kuntoon, tai sitten tee keittiöstä sellainen ettei sinun tarvitse valittaa. Eikö kuitenkaan kiinnosta huoltaa omaisuuttaan?

 

Eihän se mitään piruilua ole, jos sanoo, että katto vuotaa ja pitäisi korjata. Mutta yleensä naisilla on jo niin paljon sisähommia, että jos se katonkorjauskin täytyy sen naisen tehdä, niin mihin sitä miestä sitten tarvitaan? Jos toisen täytyy kuitenki kaikki tehdä. Ja onhan se nyt surkeata, jos ei kumppanilleen voi sanoa, että katto vuotaa, kun se siitä suuttuu. Ja eihöhän ne kattorempatkin nykyään enimmäkseen tee kattofirmat ja samoiten ne keittiörempat. Harvempi niitä itse tekee. Enintään purkaa vanhan pois.   Tuo miehen suuttuminen/hermostuminen on varmaan miehen luonteessa. Suuttuu jos vaimo vaikka sanoo, että keittiö pitäisi rempata, vaikka vaimo tarkoittaa, että aletaan yhdessä suunnittelemaan remppaa.Ei se, että toinen huomaa korjattavat kohteet tarkoita sitä, että sen joka ne huomaa kuuluu myös kaikki korjata.

Näin, kiitos! En uskalla oikein mistään epäkohdista mainita meidän " yhteisessä kodissa" koska se tuntuu olevan henkilökohtainen moite miestä kohtaan.

Sitten turhaudun ja aloitan älyttömän riiheemisen paskasta keittiöstä, jossa MINUN pitää tehdä ruoka... No patti on valmis ja minä olen täysääliö..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä kaikki on molempien nimissä. Se nyt on käynyt ihan luonnostaan, kun ei mies olisi lainaa yksinään mihinkään saanut. Totuus on kuitenkin se, että puheissa ne on miehen, ja minä teen kaikkea turhaa, kuten siivoan ja siivoan ja siivoan ja en osaa mitään muuta. Mies vetää suuria linjoja ja tekee kaiken hyödyllisen. Sit on just kiva, et pääsen töihin tuulettumaan, kun hoidan vain lapsia kotona.. Huh huh.

Minä jätän aina välistä tahallani jonkun kotityön pitkäksi aikaa tekemättä ja jollei mies sitä hoida, vaan alkaa valittaa, kysyn, että minunko se tälläkin kertaa pitäisi tehdä? Onneksi tuo on nuoremman polven fiksu ja moderni ihminen ja tajuaa, että a) kotityöt puoliksi ja b) sillä on ihan vitun laiska ja sotkuinen muija, joten paras tehdä oma osuus, jossei halua, että kämppä on ihan sikolätti. :D

... Niin, hän kun ei voi tehdä mitään, kun sitten kuulemma minä suutun.. Jos kysyn miten niin, niin kyllä minä suutun kuulemma. Asia loppuun käsitelty. :D