Lue keskustelun säännöt.
SKP vai KTP - kumpaa kannattaisit?
11.01.2017 |
Näiden kahden väliset skismat ovat tiedossa. Kumpaa puoluetta sinä kannattaisit, kommunistista työväenpuoluetta vai Suomen kommunistista puoluetta?
Kommentit (34)
KTP, oikeaa vanhan ajan kommunismia, eikä mitään nykyajan höpötystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hmm....taitavat olla aika marginaalissa molemmat. En kumpaakaan.
En kumpaakaan. Yhtä kamala ajatus kannattaa komukoita kuin kepua.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juche-aatteen vankkumattomana kannattajana äänestän KTP:tä.
Ristiriita työn ja pääoman välillä on kärjistynyt niin kansainvälisellä, kansallisella kuin paikallisella tasolla. Syynä tähän on ennen muuta vuonna 2008 alkanut finanssikapitalismin kriisi, joka on levinnyt myös reaalitalouteen.
Kehittyvien ja teollistuneiden maiden välinen eriarvoisuus on syventynyt ja kasvaa edelleen. Kapitalismi pitää kehittyviä maita velkavankeudessa ja riistää sumeilematta niiden luonnonvaroja ja työvoimaa. Kapitalismin keskeiset maat pitävät yllä konflikteja ja käyvät imperialistisia sotia, joilla pyritään sementoimaan pienen huippurikkaan vähemmistön edut. Järjestelmä ei ota huomioon ympäristön kantokykyä, vaan tuhoaa luontoa sumeilematta voitontavoittelun vuoksi.
Maailman väestön rikkain prosentti omistaa puolet maailman varallisuudesta. Pääomien ja rikkauksien kasautuminen harvojen käsiin on tulosta riiston asteen kiristymisestä. Olemassa oleva tuotantokoneisto ja -kapasiteetti pystyisivät tuottamaan kohtuullisen hyvinvoinnin ja elämisen edellytykset kaikille maailman kansalaisille. Kapitalistinen järjestelmä kuitenkin jakaa tuotannon ja työn tulokset rikkaalle, harvalukuiselle pääomien omistajaluokalle, sekä tuhoaa yhteisen ympäristömme.
Kyse on tuotantovoimien ja tuotantosuhteiden välille kehittyneestä syvästä ristiriidasta niin kansainvälisellä kuin kansallisella ja paikallisellakin tasolla. Tämän ristiriidan ratkaiseminen on luokkataistelukysymys. Kehittyneiden ja kehittyvien maiden työtätekevillä on tässä kysymyksessä yhteiset edut, joiden pohjalta voidaan asettaa yhteiset tavoitteet. Tätä me kutsumme työväenluokan luokkataisteluksi.
Tulonjako on vääristynyt rikkaan omistavan luokan hyväksi myös teollistuneiden kapitalististen maiden sisällä. Työttömyys ja halpatyön markkinat painavat työläisten elintason sietämättömän alas. Eläkeläisistä ja suuresta osasta nuoria on muodostunut laaja köyhtyneiden kerros, ja sosiaaliturvan heikkous ajaa monet taloudelliseen ahdinkoon. Toisessa ääripäässä rikkaudet kasaantuvat veroparatiiseihin yhä harvemmille, jotka on myös vapautettu suurelta osin osallistumasta yhteiskunnan toimintojen rahoitukseen.
(SKP:n sivustolla vierailin just)
Helkkari, nuohan tuntuvat tolkulliselta porukalta. Olen jotenkin ollut pimennossa näistä pienpuolueista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Euroopan unionin luvatut työllisyysvaikutukset ovat kääntyneet päinvastaisiksi: työttömyys on kasvanut. Näin on käynyt useimmissa EU-maissa. Suurtyöttömyydestä on muodostunut pysyväisluonteinen tila. Monissa Euroopan maissa nuorten työttömyysaste lähentelee 30 prosenttia.
EU:n talous- ja rahaliitto Emun peruslähtökohtina ovat työvoiman hinnan alentaminen ja julkisen talouden osuuden kaventaminen. Unioni ei ole työtätekevien paratiisi, vaan kapitalistisen järjestelmän ydinaluetta, kansainvälisen imperialistisen järjestelmän kova lohko. EU-politiikan perimmäinen olemus on siinä, että EU-maiden työikäisestä väestöstä on työllistettynä vain alle 65 prosenttia. SKP ei kannata Euroopan unionia.
Suomen talouspolitiikkaa on kytketty tiiviisti EU:n uusliberalistiseen, työväestölle vihamieliseen politiikkaan. Työllistettyjen määrä on pysyväisluontoisesti ollut matala, reaalipalkat ovat laskeneet useana vuotena peräkkäin ja köyhyys on lisääntynyt. Pääomien omistajat ja rikkaat suurituloiset ovat talouslamasta huolimatta kasvattaneet tulojaan ja omistuksiaan. Jatkuvat irtisanomiset lisäävät toimeentulovaikeuksia ja kasvattavat tuloeroja.
SKP tukee työväenluokan yhteistä kamppailua ja tietoisuuden kasvattamista tulonjaon muuttamiseksi työtätekevien hyväksi. Ennen muuta tarvitaan ay-liikkeen voimien kokoamista kamppailuun uusliberalistisia tavoitteita vastaan, jotka tähtäävät työvoiman hinnan edelleen alentamiseen, työajan pidentämiseen, työttömyyden lisäämiseen, eläkkeiden ja sosiaaliturvan heikentämiseen.
(Skp:n sivuilta tämäkin)
SKP:ta, koska KTP:n stalinismi nappaa vieläkin vähemmän.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomessa vuonna 2011 muodostettua laajapohjaista sixpack-hallitusta markkinoitiin etenkin vasemmiston toimesta ”EU:n vasemmistolaisinta politiikkaa tekevänä”, vaikka eurooppalainen uusliberaali leikkaus- ja kurilinja jatkuivat kokoomuksen johdolla. Tästä osoituksena olivat muun muassa työmarkkinajärjestöjen lokakuussa 2013 solmiman työntekijäosapuolen kädet sitoneen työllisyys- ja kasvusopimuksen tukeminen sekä sitoutuminen EU:n vakaus- ja kasvusopimukseen, mikä antaa talouspolitiikalle tiukat mutta mielivaltaiset raamit.
Eduskuntavaalien 2015 jälkeen syntynyt SSS-hallitus jatkaa entistä tiukemmin työtä tekevän ja vähävaraisen kansanosan riistämistä. Julkisen sektorin ja sosiaaliturvan leikkaukset, verotuksen muutokset, yksityistämishankkeet ja sote-uudistuksen kaltaiset valtavat rakennemuutokset on perusteltu julkisella velalla pelottelulla, vaikka Suomen valtionvelka suhteessa BKT:hen on EU-alueen pienimpiä. Toisin kuin hallitus ja elinkeinoelämä pelottelevat Suomen kilpailukyky on monella mittarilla jopa parempi kuin usein vertailupohjana käytetyissä Ruotsissa tai Saksassa. Kokoomus ajaa elinkeinoelämän ja kapitalistin etua ja on saanut apupuolueiksi sekä maalaisliittolaisilta juuriltaan irronneen Keskustan että oikeistopopulistisen Perussuomalaiset.
SKP:n tavoitteena on kaataa oikeistovalta, joka uhkaa hyvinvointivaltiota, heikentää työläisten ja vähävaraisten asemaa, vaarantaa sukupuolten tasa-arvon sekä edistää markkinavetoista kapitalismia Suomessa. Ratkaisevaa tässä on osallistuminen joukkotoimintaan muun muassa ay-liikkeessä sekä Joukkovoiman kaltaisissa kansanliikkeissä.
Kommunisteille kyse ei ole vain hallituksen kokoonpanon muuttamisesta vaan politiikan suunnasta. SKP vetoaa sosialidemokraatteihin, vasemmistoliittoon ja vihreisiin, jotta puolueet tekevät selkeän pesäeron sekä Sipilän hallituksen politiikkaan että siihen leikkauspolitiikkaan, jota ne olivat itsekin toteuttamassa aiemmin hallituksessa.
Jos tossa ois vaihtoehdot, niin jättäsin äänestämättä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kannatan vasemmiston yhteisrintamaa enkä mitään klikkitaistelua, toivoisin että vasemmisto olisi 1900-luvusta oppinut jo jotain.
Ap:lle kiitos, löysin kiinnostavia pointteja noita selaillessani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En kumpaakaan, en ole niin äärimmäinen. Kannatan enemmän sosiaalidemokratiaa, jossa pk-yrittäjyyskin on sallittua sekä vahvan hyvinvointivaltion politiikkaa.
Vuoden 2015 ek-vaaleissa nämä kaksi saivat yhteensä 8 629 ääntä eli 0,29 % annetuista äänistä. Vertailun vuoksi: Timo Soini sai 29 420 ääntä. Kommunismi on kuollut ja syvällä kuopassa.
Tule Ktp:n listalle ehdokkaaksi 2017 kuntavaaleihin:
Kuntapolitiikka on nyt alistettu eduskunnan hyväksymälle
EU-alisteiselle porvaripolitiikalle. Tästä huolimatta kunnissa voidaan
taistella tätä mädännäisyyttä vastaan ja puolustaa kuntalaisten ja
pienituloisten ihmisten etuja.
• On estettävä kunnan omaisuuden, kuntapalvelujen ja toimintojen yksityistäminen
• On luotava ja laajennettava kuntien omaa tuotanto- ja liiketoimintaa
• Kunnan työt on tehtävä omalla työvoimalla, kunnan tehtävänä on pyrkiä alueellaan täystyöllisyyteen
• Kunnassa on luotava kattava osallistumisverkosto, jolla kuntalaiset ovat mukana päätöksenteossa asuma-alueilla, oppilaitoksissa, työpaikoilla…
Jotta tavoitteemme voivat toteutua, tähän maahan on rakennettava
kansan enemmistön, työväestön etujen mukainen uusi poliittinen
suunta. Se merkitsee perusteollisuuden -ja toimialojen kansallistamista.
Itsenäisen kansantalouden edellytyksenä on Suomen irrottaminen EU:sta,
eurosta, Nato-liittolaisuudesta ja sotapolitiikasta.
Tule ehdokkaaksi!
Vierailija kirjoitti:
Vuoden 2015 ek-vaaleissa nämä kaksi saivat yhteensä 8 629 ääntä eli 0,29 % annetuista äänistä. Vertailun vuoksi: Timo Soini sai 29 420 ääntä. Kommunismi on kuollut ja syvällä kuopassa.
Korkeintaan kanveesissa se on, luokkaristiriidat kärjistyvät päivä päivältä enemmän ja ihmisten silmät avautuvat pikkuhiljaa...
Eduskunta käsitteli valtion vuoden 2017 budjettia ja hyväksyi sen 22.12. ennen kansanedustajien joululomille lähtöä.
Budjetin loppusumma on vähän yli 55 miljardia euroa. Sen sisältö jatkaa harjoitetun oikeistopolitiikan kurilinjaa. Eli lisää leikkauksia, julkisen talouden karsimista, verojen ja maksujen korotuksia sekä armeijan ja muun väkivaltakoneiston menojen lisäämistä.
Budjetin alijäämä on lähes 6 miljardia euroa ja se paikataan velanotolla. Valtionvelan arvioidaan nousevan ensi vuoden lopussa 111 miljardiin. Koko julkisyhteisöjen velka on huomattavasti suurempi ja bruttovelan arvioidaan nousevan ensi vuonna lähes 67 prosenttiin bkt:sta.
Puolustusministeriön hallinnonalalle, mistä valtaosa menee armeijan käyttöön, esitetään lähes 3 miljardin euron määrärahaa. Uusiin aseisiin määrärahasta uppoaa ensi vuonna noin 700 miljoonaa.
Suomen EU-jäsenmaksu on ensi vuonna 2 miljardia euroa. Jäsenmaksu perustuu Suomen arvonlisäveropohjaan ja bruttokansantuloon. Maksut ovat huomattavasti suuremmat, kun mukaan otetaan tulli- ja muita tilityseriä.
Jo ennen eduskunnan budjettikäsittelyä kokoomuslainen valtiovarainministeri Petteri Orpo on paljastanut suunnitelman, jonka mukaan ensi keväänä tehtäisiin valtiontalouteen 1-2 miljardin euron lisäleikkaukset. On jo tässä vaiheessa selvää, että leikkaukset kohdistuisivat silloinkin työtätekevien toimeentuloon.
Sipilän oikeistohallitus on tehnyt kymmeniä erilaisia päätöksiä, joilla se yrittää kapitalismin kriisin oloissa pakottaa työttömiä pätkätöihin, halpatyövoimaksi ja jopa ilmaistyön tekijöiksi. Yhtenä tavoitteena on siistiä työttömyystilastoja ja alentaa työttömyysturvamenoja.
Yle, sen johto, toimittajat ja ohjelmapolitiikka on ollut jo parin viikon ajan median uutisoinnin ykkösaiheita. Meno on kuin eduskunnan kyselytunnilla, silloin kun televisio on paikalla.
Yle on poliittisin perustein valitun hallintoneuvoston ja eduskunnan valvonnassa. Sen toiminta rahoitetaan kansalaisilta kerättävällä Yle-verolla. Ensi vuonnakin tuota pakkoveroa kerätään yli puoli miljardia euroa.
Ylen uusin kärhämä sai alkunsa pääministeri Juha Sipilän ja yhden toimittajan välisestä viestittelystä. Toimittaja halusi julkaista tietoja Sipilän esteellisyydestä Talvivaaran kaivokseen liittyen ja Sipilä suuttui. Yhteenotosta seurasi jo tehtyjen juttujen sensurointi sekä uutis- ja ajankohtaistoimituksen esimiehen ja toimittajan ero.
Yle on ollut viime vuosikymmeninä yksi porvarimedian luotettavista kivijaloista. Sen johtoon, päätoimittajiksi ja esimiehiksi on nostettu entisiä ja nykyisiä kokoomuslaisia, jotka ovat hankkineet kannuksensa Erkkojen Sanoma-konsernissa. Rivitoimittajien valintakin tapahtunee samoilla kriteereillä.
Nyt hallintoneuvosto, käytännössä siis kaikki eduskuntapuolueet, on antanut siunauksensa Ylen johdon toimille ja ohjelmapolitiikalle. Näin sensuuri saa jatkua ja harvat niskoittelevat toimittajat lähteä.
Ktp on puolueena lähettänyt viime vuonna Ylen hallintoneuvostolle kirjeen ja kysynyt sen ohjelmapolitiikan ja kaupallistumisen perään. Kysyimme, miksi uutisissa ja ajankohtaisohjelmissa on jatkuvaa ja puolueellista venäläisten syyllistämistä ja Venäjä-vastaisuutta?
Kysyimme myös, miksi Yle on liimautunut kaupallisen television ja radion kylkeen esittämällä samaa viihderoskaa ja väkivaltaa, millä kaupalliset maksukanavat kiskovat voittonsa ja turruttavat yleisönsä?
- KTP
En kumpaakaan.