Lue keskustelun säännöt.
vaimo laittaa ruokaa, mies sohvalla
11.01.2017 |
Mieheni haluaisi, että perhe ruokailisi yhdessä työ- ja päiväkotipäivän jälkeen. Kaunis ajatus. Pulma on siinä, että mieheni haluaisi, että minä valmistan tämän ruuan.
Valmistatko sinä perheelle ruuan työpäiväsi jälkeen? Tai edellisenä päivänä? Mitä puolisosi tekee sillä aikaa?
Tiina
p.s. olen koettanut sopia miehen kanssa, että hän tekisi jotain muuta kotityötä, jos ei halua laittaa ruokaa. Vaan mies ei halua.
Ja kyllä; minua harmittaa tilanne, että kotiin saapuessa minä alan laittamaan ruokaa ja mies menee sohvalle loikoilemaan.
Kommentit (31)
Kummallinen väittämä, että perhe-elämä on yhteistyötä. Mistä lie naistenlehdestä taas keksitty. Taidanpa perua tilaukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä minä teen ruokaa ja vaimo nakuttaa tietokoneellaan. Sen kerran kun vaimo sitten "kokkaa", ei edes yritä tehdä ruokaa vaan kasaa jotain hätäisesti tai käyttää suoraan eineksiä. Syömättä jää, ainakin minulta.
Vierailija kirjoitti:
> millä mies perustelee sen että naisen kuuluu tehdä kotityöt ?
Mies perustelee sillä, että minä myrkytän kodin ilmapiiriä. Koska olen ikävä ihminen. Koska en kannusta, kehu ja arvosta häntä tarpeeksi. Jossakin toisessa parisuhteessa ja erilaisessa ilmapiirissä hän kuulemma mielellään tekisi kotitöitä.
Miksi ihmeessä olet tuollaisen kanssa?
Vierailija kirjoitti:
> millä mies perustelee sen että naisen kuuluu tehdä kotityöt ?
Mies perustelee sillä, että minä myrkytän kodin ilmapiiriä. Koska olen ikävä ihminen. Koska en kannusta, kehu ja arvosta häntä tarpeeksi. Jossakin toisessa parisuhteessa ja erilaisessa ilmapiirissä hän kuulemma mielellään tekisi kotitöitä.
Minä sanoisin että kuule, aivan loistava idea!
Meillä se tekee kotityöt joka on enemmän kotona. JA ainoa hyväksyttävä syy olla tekemättä kotitöitä on se että tuo rahaa kotiin. Se että harrastaa paljon ei siis ole syy jättää kotitöitä toiselle. Paitsi jos harrastelusta tuodaan kotiin rahaa. Minä teen enemmän, koska olen osa-aikaisena töissä. Vastaavasti silloin kun miehellä on vapaata, niin hän tekee. Nyt hän on minun sairastellessani tehnyt lähes kaiken jo pari viikkoa. Koen syyllisyyttä tästä, sillä "makaan vain kotona". Tulehdukseni ja kivut vain ovat niin pahoja ettei pysty nukkumaan eikä syömään eikä kunnolla edes ajattelemaan. Netissä olen ollut kahteen viikkoon noin 3h, ja tv:tä katsonut yhteensä varmaan 4h.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ratkaissut ongelman. Olen ehkä nero.
Näin toimin: kun aloitan ruuanlaiton (totta, se olen minä joka tekee ruokaa), pyydän miestä mukaan. Näin:
Rakas, tulisitko pilkkomaan sipulit!
[Hän tulee, hän pilkkoo]
Ihanaa, kiitos! Laitatko vielä uunin päälle ja vispaat munat?
Juuri noin, pusi pusi!
Teetkö vielä maitokastikkeen, tiedäthän, niinkuin me on aiemminkin tehty?
[tekee]
Aivan, kolme desiä maitoa. Kiitos paljon!
Ja raastatko vielä juuston, pari desiä riittää.
[raastaa]
Ihanaa! Kiitos!
Katatko vielä pöydän, jooko. Niin juuri, lautaset ja haarukat ja veitset, juurin noin!
Ja oletko kiltti ja panet vielä astiat tiskikoneeseen niin tulee siistiä! Kiitos, kulta!
____
Näin mies tekee puolet hommista, niin kuin kuuluukin, vaikka hän pääseeekin vähällä, koska minä suunnittelen kaiken.
Tämä tietty edellyttää että hyväksyn käskyttäjän ja suunnittelijan roolini, ja että mies on halukas osallistumaan. Kaikilla ei ole näin ja ymmärrän sen.
Minulle tämä käy, koska haluan syödä hyvää ruokaa (miehelle on sama syökö voileipää vai tryffelikohokasta), koska nautin ruuanlaitosta.
Mä ennemmin laittaisin kantapäät vastakkain kuin alkaisin käskyttämään puolisoa kuin pikkulasta pusipusi-höystein :D Meillä on riittäny ihan se, että sanon että en ole piika. Että voit tehä puolet hommista joko itkien ja maristen, tai sitten ilolla, ja yhdessä yhteisestä ajasta nauttien. Että hommat on pakko tehä, muttasen mielialan millä niitä tekee saa valita ihan itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen ihmetellyt, mitä virikettä antaa sohvalla makoilu ja surkean ohjelman katsominen telkkarista. Toki ihmiset ovat erilaisia, mutta itselläni aika kävisi pitkäksi. Teen kotitöitä mielelläni, koska saan ajan kulumaan ja muutenkin käsillä on mukava tehdä asioita. Lisäksi näkee, että on saanut jotain aikaan. Paikallaan olo on muutenkin syvältä.
M29
Nuorena minä osallistuin ruuanlaittoon, mutta nykyisin en. Vaimo yleensä laittaa ruuan. En myöskään osallistu muihin kotitöihin, mutta maksan siivoojan. Myös lomamatkat yms maksan. Kaupassa käyn kyllä. Maksan myös molemmat autot, niiden huollot ja kaikki laskut sekä asunnon lyhennykset. Vaimo käyttää palkkansa omiin menoihin, eli yhteistä tiliä meillä ei ole.
Ymmärrän, että raha aiheuttaa paljon riitoja, mutta meillä ei ole tarvinnut riidellä siitäkään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulla ei ole lapsia, joten kuulostaa hengästyttävältä että joka päivä pitäisi tehdä ruoka.
Mitä jos tekisi isompia satseja kerralla ja sitten söisi sitä 2-3 pvää vain lämmittämällä? Tai viikonloppuna tekisi pakkaseen valmiiksi?
Asumme miehen kanssa kahdestaan. Alkuviikko syödään viikonlopun jämiä ja loppuviikosta tehdään jotain nopeaa ja helppoa. Aika usein molemmat tekee omansa, joskus vain teetä ja leipää ( lounas töissä ).
Ehkä en vain osaa eläytyä lapsiperheen juttuihin, en ole vela kuitenkaan.
Ap patistaa miehensä keittiöön ja lapset sinne mukaan?
> millä mies perustelee sen että naisen kuuluu tehdä kotityöt ?
Mies perustelee sillä, että minä myrkytän kodin ilmapiiriä. Koska olen ikävä ihminen. Koska en kannusta, kehu ja arvosta häntä tarpeeksi. Jossakin toisessa parisuhteessa ja erilaisessa ilmapiirissä hän kuulemma mielellään tekisi kotitöitä.