Yksin häiden keskellä

Mutta onko sinun perhe ja ystävät sitten aiemmin kommentoineet sinun vaatteita? Siis ei liittyen häihin vaan arkivaatteita tai vaikka pikkujouluvaatteitasi? Tai onko ne aiemmin jaksaneet jutella menusta, kun olet järjestänyt synttärit tai tavalliset illallisjuhlat? Tai jos olet halunnut vaihtaa kampausta niin onko ne aiemmin elämässä jaksaneet puhua kampauksestasi?

Vierailija kirjoitti:

Ap voin ehkä samaistua kaasoihisi. Olen ollut itse kerran kaaso, kun hyvä ystävä pyysi eikä sellaisesta pyynnöstä nyt kieltäydytä. Meitä oli kaksi kaasoa. Kumpikaan meistä kaasoista ei ollut mikään hääfani. Minä en halua itselleni hääjuhlia vaikka naimisiin menisinkin (morsian ei tiennyt tätä, koska hän ei ollut koskaan kysellyt ajatuksistani häistä, oletti vain että olen "tavanomaisen verran hääfani"), tämä toinen kaaso oli naimisissa mutta järjestänyt itselleen aika epätyypilliset häät ja hänellä ei ollut ollut yhtään kaasoa. Me molemmat ollaan luonteeltamme enemmän sellaisia "poikatyttöjä", jotka ei hössötä naismaisesti mistään, eivät pyydä koskaan kavereita vaateostoksille vaan mennään vaan itse yksin ostamaan mieluinen vaate, jotka ei jaksa jauhaa perhejutuista ja hääjutuista ja vaatejutuista ja meikkijutuista jne. Ollaan kyllä puheliaita, mutta tykätään keskustella politiikasta, filosofiasta ym ym. 

Me molemmat kaasot nähtiin kaason tehtävä niin että me ollaan henkisenä tukena jos morsian meinaa ahdistua pahasti tms, niin silloin voidaan jutella ja tsempata. Autetaan hääpaikalla sen puvun kanssa vessassa käynnit. Ja katotaan vähän perään ettei kampaus ja meikki repsota. Huolehditaan että lahjapöydälle mahtuu kaikki lahjat. Järjestetään polttarit. Jos morsian haluaa niin lähdetään mukaan valitsemaan hääpukua.

Tämähän ei sitten morsiamelle riittänyt. Hän olisi halunnut 6 kk ennen häitä hössöttää meidän kanssa kutsukorttien väreistä, koristeluiden väreistä, menusta, pöytien asettelusta jne. Aina kun tavattiin otti puheeksi nuo. Ei enää oikein kysellyt meidän kuulumisia kun halusi puhua hääideioistaan ja loukkaantui jos emme jaksaneet kiinnostua. Mutta kun ei ne oikeasti kiinnosta muita kuin morsianta! Ystäville on ihan turkasen yhdentekevää ja epäkiinnostavaa onko kutsukortti kultainen vai hopeinen. Eikä meidän ystäväpiirissä sellaisesta noin muuten ikinä puhuta esim synttärikutsujen suhteen. Ja kun joku järjestää vaikka ristiäiset niin hän vain päättää menun eikä jauha siitä ystävilleen. Yhtäkkiä olisi pitänyt kiinnostua toisten ihmisten juhlien menusta puhumaan monta kertaa.  Ymmärrän että morsiamelle häät on tärkeä asia, ja morsian ajattelee niitä koko ajan niin sitten hän puhuukin niistä usein. Mutta morsianten tulisi ymmärtää, ettei hänen häät ole muille tärkeä asia. 

Me otimme sen toisen kaason kanssa töistä palkatonta vapaata kaksi päivää tehdäksemme koristeita ja roudataksemme tavaraa hääpaikalle jne (koska ystävää periaatteessa kyllä mielellään auttaa myös vaikka muutossa ym). Järjestimme melko kalliit polttarit. Hoidimme hääpäivänä nuo mistä aiemmin mainitsin. Mutta emme kumpikaan saaneet koskaan edes pientä kiitosta mistään noista tai muusta tekemästämme kaasojutusta. Morsian oli niin loukkaantunut ilmeisesti ettemme hössöttäneet hänen kanssaan kuukausia ennen häitä niistä häistä, että hän ei nähnyt miten kuitenkin konkreettisesti teimme lopulta paljon. 

Jos haluaa, että kaaso hössöttää (puhuu ja kiinnostuu) korteista, menusta ym ym niin pitää valita sellaisella luonteella varustettu kaaso, joka ylipäätään tykkää hössöttää! 

Sinulta meni sitten ohi tuo kun ap on jo pariinkin otteeseen kertonut, että ei tosiaan hössötä tai puhu vain itsestään, kommentoi ja kyselee ystäviensäkin kuulumisia, mutta haluaisia kuulla välillä mielipiteitä joistain asioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Allegra kirjoitti:

Toi häähulina on niin nähty monta kertaa. Helpoimmalla pääset kun itse päätät asiat puolison kanssa. Ja annat kaasoille ne tehtävät joita heiltä toivot. Vaikka itse ousin ystävän kaasona niin en oikeasti jaksais kiinnostua jostain valokuvaajista, kakuista, tiloista, puvuista. Olen enemmän käytännön ihminen. Sano mulle et laita pöydät paikoilleen, viritä lamput, rakenna riemukaari. Mut joku valkonen mekko on niin tusinaa ettei vaan jaksa. Se on sulle tärkeä. Tai joku kutsukortin askartelu. Ei. Ei.

Kommentoin vähän.Eli mitään tehtäviä tässä ei olla langettamassa ja hoidetaan häät kuntoon puolison kanssa.Mitään ei edes askarrella,en ole mikään häähullu.

Kaasot eivät ole sinkkuja,vaan aviossa.Jos kerron esim. menun sisällön jollekin jotta kuulisin,että onko se hyvä,niin olisi kiva jos saisi jonkun mielipiteen.Viidelle ihmiselle (kaasot + oma perhe)olen kertonut ja kukaan ei sano mitään :(. Tulee väkisinkim mieleen,että tuleeko näistä häistä jotenkin huonot tai kaiveleeko niissä jokin ihmisiä.Suku joka on innolla järjestänyt mun muiden perheenjäsenten häitä,on ihan hiljaa.Se on surullinen tunne.

Ap

Mitä ihmeen järjestämistä on tavallisissa 60 hengen juhlissa? Varataan tila, sinne koristelu, ohjelma ja tarjoilu. Varataan kirkko/muu juhlapaikka, sinne kuljetus. Jos kirkko kaukana ruokailu/juhlapaikasta, niin varataan kuljetus kirkosta sinne. Kutsut ja niihin vastausten pyytäminen.

Järjestin hääni yhtenä iltapäivänä, hyvät tuli.Vielä 12 vuoden jälkeen olemme naimisissa. Ruoka oli hyvää, ohjelma toimivaa jne. Harvalla on aikaa miettiä tuntitolkulla, että lemmikin- vai orvokinsiniset lautasliinat.

No nyt valehtelet. Yhden iltapäivän aikana vertailit juhlapaikat, pitopalvelut ja tarjoilut, lähetit tarjouspyynnöt, vertailit tarjoukset ja hyväksyit valitut, varasit kirkon ja papin, kävitte vihkikeskustelut ja sovitte musiikit, mietit ja ostit puvun, mietit ohjelman, lähetit kutsut ja sait kaikilta vastaukset...

Ihan järjetön kommentti. Totta kai juhlat saa pieraistua nopeastikin kasaan, mutta mikä vika siinä on jos haluaa panostaa siihen tärkeään päiväänsä ja tehdä juhlista ikimuistoisen?

Ap ystävät ja perhe reagoi johonkin henkilöön x tietyllä systemaattisella itselleen tyypillisellä tavalla. Tämän henkilön häät ei muuta sitä asetelmaa eikä dynamiikkaa. Jos tyypillisesti sinun kuulumisia ei paljoa kysellä vaan ystävillä on aina tapana jauhaa lähinnä itsestään, niin sama asetelma toistuu myös sinun häiden kohdalla. Jos sukusi dynamiikka on sellainen, että sinua jostain syystä jätetään välillä ulkopuoliseksi, niin se dynamiikka pätee myös vaikka sinulla on tulossa häät. Jos sinun "rooli" ystävyyssuhteissa on on tyypillisesti olla vaikka kiltti auttaja ja kuuntelija, niin se rooli ei käänny muuksi vaikka sinulla on tulossa häät. 

Joten mieti siis että onko ystävien ja suvun käyttäytyminen itse asiassa nyt aivan samanlaista kuin ennenkin? MIkään ei ehkä ole muuttunut? Sinä ehkä vain odotit, että koska sinulla on häät niin he alkavat toimimaan erilailla kuin ennen. 

Siis mitä ystäviä ne muka tollaset on?! Itse olin viime kesänä ystäväni kaasona, ja olin mahdollisimman paljon morsiamen tukena kaikessa! Meitä kaasoja oli 3, ja yhdessä suunniteltiin jne. koska morsian on meille erittäin rakas ystävä. Tiedänpähän myös sen, että kun itse menen naimisiin muutaman vuoden sisällä, niin saan ison lauman ystäviä tukemaan kaikessa hössötyksessä. Ihmisiä toki on erilaisia, mutta kyllä itselläni on vain semmoisia ystäviä jotka tukee joka asiassa aina, ja meillä on pirun hauskaa aina yhdessä. Ollaan jo yli 3- kymppisiä, ja oltu ystäviä teinivuosilta asti. Oikea ystävyys ei katoa! <3 Tsemppiä sinne Ap:lle ja miehelles.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Allegra kirjoitti:

Toi häähulina on niin nähty monta kertaa. Helpoimmalla pääset kun itse päätät asiat puolison kanssa. Ja annat kaasoille ne tehtävät joita heiltä toivot. Vaikka itse ousin ystävän kaasona niin en oikeasti jaksais kiinnostua jostain valokuvaajista, kakuista, tiloista, puvuista. Olen enemmän käytännön ihminen. Sano mulle et laita pöydät paikoilleen, viritä lamput, rakenna riemukaari. Mut joku valkonen mekko on niin tusinaa ettei vaan jaksa. Se on sulle tärkeä. Tai joku kutsukortin askartelu. Ei. Ei.

Kommentoin vähän.Eli mitään tehtäviä tässä ei olla langettamassa ja hoidetaan häät kuntoon puolison kanssa.Mitään ei edes askarrella,en ole mikään häähullu.

Kaasot eivät ole sinkkuja,vaan aviossa.Jos kerron esim. menun sisällön jollekin jotta kuulisin,että onko se hyvä,niin olisi kiva jos saisi jonkun mielipiteen.Viidelle ihmiselle (kaasot + oma perhe)olen kertonut ja kukaan ei sano mitään :(. Tulee väkisinkim mieleen,että tuleeko näistä häistä jotenkin huonot tai kaiveleeko niissä jokin ihmisiä.Suku joka on innolla järjestänyt mun muiden perheenjäsenten häitä,on ihan hiljaa.Se on surullinen tunne.

Ap

Mitä ihmeen järjestämistä on tavallisissa 60 hengen juhlissa? Varataan tila, sinne koristelu, ohjelma ja tarjoilu. Varataan kirkko/muu juhlapaikka, sinne kuljetus. Jos kirkko kaukana ruokailu/juhlapaikasta, niin varataan kuljetus kirkosta sinne. Kutsut ja niihin vastausten pyytäminen.

Järjestin hääni yhtenä iltapäivänä, hyvät tuli.Vielä 12 vuoden jälkeen olemme naimisissa. Ruoka oli hyvää, ohjelma toimivaa jne. Harvalla on aikaa miettiä tuntitolkulla, että lemmikin- vai orvokinsiniset lautasliinat.

No nyt valehtelet. Yhden iltapäivän aikana vertailit juhlapaikat, pitopalvelut ja tarjoilut, lähetit tarjouspyynnöt, vertailit tarjoukset ja hyväksyit valitut, varasit kirkon ja papin, kävitte vihkikeskustelut ja sovitte musiikit, mietit ja ostit puvun, mietit ohjelman, lähetit kutsut ja sait kaikilta vastaukset...

Ihan järjetön kommentti. Totta kai juhlat saa pieraistua nopeastikin kasaan, mutta mikä vika siinä on jos haluaa panostaa siihen tärkeään päiväänsä ja tehdä juhlista ikimuistoisen?

Yleensähän häitä suunnitellaan useamman päivän ajan. Ja niihin panostetaan paljon. Mutta voisiko joku kertoa miksi ystävien pitäisi kiinnostua kaverinsa häiden suunnittelusta? Ja panostaa kaverinsa häihin? Mikä tee häistä sellaisen, että yhtäkkiä ystävät olisivat velvollisia panostamaan ja kiinnostumaan? 

Moni suunnittelee mökin rakentamista kuukausia ja panostaa siihen paljon. Mutta ei kuvittele, että ystävät siitä erityisemmin kiinnostuisivat keskustelemaan tai siihen panostamaan.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on häät kesällä.Minulla on kaksi kaasoa jota ei kumpaistakaan kiinnosta häämme yhtään,tuntuu vähän pahalta.Hääpuvun sovittelin yksin,hääpaikka yritin esitellä,menusta puhua,kuvaajasta,mutta mihinkään en ole saanut kommenttia.En edes kun näytin kuvaa hääpuvusta...

Puoliso kyllä suunnittelee häitä,mutta ei samalla tarmolla.Organisointi on vähän liikaa mun vastuulla,mutta tämä vielä ok.Puoliso kuitenkin on suunnittelemassa,mutta ei ole yhtä organisoivaa tyyppiä,kuin minä.

Tuntuu pahalta,kun läheisiä ei kiinnosta.Myöskään perhe ei kommentoi mihinkään saati kysele.On aika yksinäinen olo.

Onko tämä ihan normaalia?

Ps.en ole mikään häähullu,että siitä johtuisi.

Minulla oli samalla tavalla. Lopulta vietin häänikin yksin. Sulhasta huomioitiin puhein ja leikein, minua ei mitenkään. Syy oli kaason joka oli sulhasen sukulainen ja jonka luulin olevan ystäväni. Yksin hain hääpukuni, sulhasen kanssa sitten pitopalvelut ja paikat katsottiin. Ei jäänyt hyvä muisto. 

Ehkä ystäväpiirillä on tullut jo hääväsymys. Itse en ainakaan enää jaksanut innostua parin vuoden sisällä yhdeksännistä häistä, jotka ovat omannäköiset ja kaikki olivat kuitenkin toistensa klooneja.

Onneksi en ole joutunut myöskään koskaan kaasoksi. Olen aina ollut pihalla kaikesta pukeutumisesta ja sisustamisesta ja valokuvatkin on vain valokuvia. En tiedä niistä mitään, kun ei vain kiinnosta.

Jos joutuisin arvostelemaan hääpukuja, olisin ihan pihalla. Samanlaisia valkoisia kolttuja ne kai kaikki on. Tai joku valokuvaaja. Ihminen, joka ottaa ammatikseen valokuvia, ei kai se sen kummempaa ole.

Omat häät järjestettiin miehen kanssa kahdestaan ja ei ollut kaasoja, ei polttareita (ovat muuten vihoviimeisiä juhlia), eikä muutakaan ihmeellistä. Käytiin maistraatissa ja tarjosimme ravintolassa ruoan ystävillemme. Selkeää ja helppoa.

Toinen, mistä olen onnistunut livistämään, on kummius. Onneksi en ole kuulunut koskaan kirkkoon. Kiitos äidin, joka erosi kirkosta.

Jos kommunikointi on muutenkin yksipuolista eikä niitä kiinnosta muutenkaan sinun asiat, niin miksi häät olisivat eri asia?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Allegra kirjoitti:

Toi häähulina on niin nähty monta kertaa. Helpoimmalla pääset kun itse päätät asiat puolison kanssa. Ja annat kaasoille ne tehtävät joita heiltä toivot. Vaikka itse ousin ystävän kaasona niin en oikeasti jaksais kiinnostua jostain valokuvaajista, kakuista, tiloista, puvuista. Olen enemmän käytännön ihminen. Sano mulle et laita pöydät paikoilleen, viritä lamput, rakenna riemukaari. Mut joku valkonen mekko on niin tusinaa ettei vaan jaksa. Se on sulle tärkeä. Tai joku kutsukortin askartelu. Ei. Ei.

Kommentoin vähän.Eli mitään tehtäviä tässä ei olla langettamassa ja hoidetaan häät kuntoon puolison kanssa.Mitään ei edes askarrella,en ole mikään häähullu.

Kaasot eivät ole sinkkuja,vaan aviossa.Jos kerron esim. menun sisällön jollekin jotta kuulisin,että onko se hyvä,niin olisi kiva jos saisi jonkun mielipiteen.Viidelle ihmiselle (kaasot + oma perhe)olen kertonut ja kukaan ei sano mitään :(. Tulee väkisinkim mieleen,että tuleeko näistä häistä jotenkin huonot tai kaiveleeko niissä jokin ihmisiä.Suku joka on innolla järjestänyt mun muiden perheenjäsenten häitä,on ihan hiljaa.Se on surullinen tunne.

Ap

Mitä ihmeen järjestämistä on tavallisissa 60 hengen juhlissa? Varataan tila, sinne koristelu, ohjelma ja tarjoilu. Varataan kirkko/muu juhlapaikka, sinne kuljetus. Jos kirkko kaukana ruokailu/juhlapaikasta, niin varataan kuljetus kirkosta sinne. Kutsut ja niihin vastausten pyytäminen.

Järjestin hääni yhtenä iltapäivänä, hyvät tuli.Vielä 12 vuoden jälkeen olemme naimisissa. Ruoka oli hyvää, ohjelma toimivaa jne. Harvalla on aikaa miettiä tuntitolkulla, että lemmikin- vai orvokinsiniset lautasliinat.

No nyt valehtelet. Yhden iltapäivän aikana vertailit juhlapaikat, pitopalvelut ja tarjoilut, lähetit tarjouspyynnöt, vertailit tarjoukset ja hyväksyit valitut, varasit kirkon ja papin, kävitte vihkikeskustelut ja sovitte musiikit, mietit ja ostit puvun, mietit ohjelman, lähetit kutsut ja sait kaikilta vastaukset...

Ihan järjetön kommentti. Totta kai juhlat saa pieraistua nopeastikin kasaan, mutta mikä vika siinä on jos haluaa panostaa siihen tärkeään päiväänsä ja tehdä juhlista ikimuistoisen?

Yleensähän häitä suunnitellaan useamman päivän ajan. Ja niihin panostetaan paljon. Mutta voisiko joku kertoa miksi ystävien pitäisi kiinnostua kaverinsa häiden suunnittelusta? Ja panostaa kaverinsa häihin? Mikä tee häistä sellaisen, että yhtäkkiä ystävät olisivat velvollisia panostamaan ja kiinnostumaan? 

Moni suunnittelee mökin rakentamista kuukausia ja panostaa siihen paljon. Mutta ei kuvittele, että ystävät siitä erityisemmin kiinnostuisivat keskustelemaan tai siihen panostamaan.

Sinulla ei itselläsi ole ilmeisesti yhtään ainutta ystävää kun joudut tällaisia kyselemään. Ei ystävyys tunne tuollaista sanaa kuin "velvollisuus". Tottakai ystäviä kiinnostaa toistensa elämänmuutoksen ja kuulumiset. Se ei ole todellakaan mikään velvollisuus vaan se on nimenomaan sitä ystävyyttä.

Kiitos kommenteista.Aika karua,että pikkujouluja ja häitä verrataan toisiinsa,onhan ne eri juttu.Häitä ei saa päivässä kasaan ainakaan täällä jossa tosiaan joutuu kilpailuttamaan hintatason vuoksi kaiken.Tilat yms.eivät ole välttämättä saatavilla.

Musta tuntuu myös,että vietän hääni yksin.Olen alkanut miettimään onko mulle tulossa polttareitakaan.Aika moni neuvoo hyväksymään asian,mutta se on vaikeaa kun olen itse näiden lähimmäisteni häitä ollut toteuttamassa ihan koska ystävyys.

Ap

Älä vaadi muita touhuihinne. Ei ihmiset jaksa arkensa keskellä jakaa itseään ja miettiä ensin sitä ja sitten tätä. Harvalla on häiden suunnittelusta kokemusta, kun jokainen tilaisuus on omanlaisensa.

Siten älä tee asioista liian vaikeaa piiperrystä. Kukaan vieras ei niistä välitä. Rahaa vain kuluu.

Mieti pukunne, lahjalistanne, hään pitopaikkanne, pappinne. Myös paljonko on budjetti, tilatkaa sen mukaan pitopalvelutarjoilujen tarjouspyynnöt ja paikka koristeluineen.

Ei muiden kuulukaan uhrata voimiaan toisten häihin. Kukin tulee sinne sitten kutsuttuna. Enää häitten ei tarvitse olla samanlaiset kuin jollain toisilla. Vieraat odottavat kuitenkin maukasta, riittävää ruokaa. Ei pihiä tarjoilua. Lahjat ovat vaatimattomia siihen verrattuna. Joten, älä näe vaivaa tehdä ylimitoitettuja juttuja häitä varten. Jää energiaa omaan ilomieleen.

Monet morsiamet eivät edes halua, että kukaan muu kuin sulhanen puuttuu järjestelyihin. Nykyään asutaan jo ennen häitä yhdessä eli pari on jo vakiintunut elämäänkin yhdessä, niin häätkin järjestetään ja maksetaan yhdessä.

Onnea siis touhuihinne. Jos tuntuu järjestää yksin raskaalta, maistraatti vihkii ja rahat säästyy.

Vierailija kirjoitti:

Meillä on häät kesällä.Minulla on kaksi kaasoa jota ei kumpaistakaan kiinnosta häämme yhtään,tuntuu vähän pahalta.Hääpuvun sovittelin yksin,hääpaikka yritin esitellä,menusta puhua,kuvaajasta,mutta mihinkään en ole saanut kommenttia.En edes kun näytin kuvaa hääpuvusta...

Puoliso kyllä suunnittelee häitä,mutta ei samalla tarmolla.Organisointi on vähän liikaa mun vastuulla,mutta tämä vielä ok.Puoliso kuitenkin on suunnittelemassa,mutta ei ole yhtä organisoivaa tyyppiä,kuin minä.

Tuntuu pahalta,kun läheisiä ei kiinnosta.Myöskään perhe ei kommentoi mihinkään saati kysele.On aika yksinäinen olo.

Onko tämä ihan normaalia?

Ps.en ole mikään häähullu,että siitä johtuisi.

Voi hellanlettas. Mene ja sovita hääpuku, myyjä on asiantuntija jos et saa ketään mukaan. Kaasolle on ihan yksi hailee missä pidät hääsi. Menu on se jonka valitsette, piste. Kuvaaja? Eiköhän kaaso tiedä että kuvaaja on. Jos kerran osaat organisoida niin ihmettelen tätä valittavaa tekstiäsi. Minun häissäni ei ollut kaasoja, tai "oli", siskot jotka seisoivat kirkossa alttarilla vieressä ja avasivat häälahjat. Siinä heidän hommansa. Maksoin asut, kengät ja kampaukset.

Mihin ihmeessä aikuinen nainen tarvitsee ympärilleen armeijaa kertomaan miten hänen kannattaa häänsä viettää. kaaso on kaaso ja sinä morsian, sinä päätät.

Joo en kanskaan tajua miksi kaikki menut ja valokuvaajat pitäisi kysyä muilta. Ap sinä päätät yhdessä sulhasen kanssa, ei ne muille kuulu eikä muita kiinnosta. Jos sulhanen ei sano juuta eikä jaata, niin sinä päätät yksin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Allegra kirjoitti:

Toi häähulina on niin nähty monta kertaa. Helpoimmalla pääset kun itse päätät asiat puolison kanssa. Ja annat kaasoille ne tehtävät joita heiltä toivot. Vaikka itse ousin ystävän kaasona niin en oikeasti jaksais kiinnostua jostain valokuvaajista, kakuista, tiloista, puvuista. Olen enemmän käytännön ihminen. Sano mulle et laita pöydät paikoilleen, viritä lamput, rakenna riemukaari. Mut joku valkonen mekko on niin tusinaa ettei vaan jaksa. Se on sulle tärkeä. Tai joku kutsukortin askartelu. Ei. Ei.

Kommentoin vähän.Eli mitään tehtäviä tässä ei olla langettamassa ja hoidetaan häät kuntoon puolison kanssa.Mitään ei edes askarrella,en ole mikään häähullu.

Kaasot eivät ole sinkkuja,vaan aviossa.Jos kerron esim. menun sisällön jollekin jotta kuulisin,että onko se hyvä,niin olisi kiva jos saisi jonkun mielipiteen.Viidelle ihmiselle (kaasot + oma perhe)olen kertonut ja kukaan ei sano mitään :(. Tulee väkisinkim mieleen,että tuleeko näistä häistä jotenkin huonot tai kaiveleeko niissä jokin ihmisiä.Suku joka on innolla järjestänyt mun muiden perheenjäsenten häitä,on ihan hiljaa.Se on surullinen tunne.

Ap

Mitä ihmeen järjestämistä on tavallisissa 60 hengen juhlissa? Varataan tila, sinne koristelu, ohjelma ja tarjoilu. Varataan kirkko/muu juhlapaikka, sinne kuljetus. Jos kirkko kaukana ruokailu/juhlapaikasta, niin varataan kuljetus kirkosta sinne. Kutsut ja niihin vastausten pyytäminen.

Järjestin hääni yhtenä iltapäivänä, hyvät tuli.Vielä 12 vuoden jälkeen olemme naimisissa. Ruoka oli hyvää, ohjelma toimivaa jne. Harvalla on aikaa miettiä tuntitolkulla, että lemmikin- vai orvokinsiniset lautasliinat.

No nyt valehtelet. Yhden iltapäivän aikana vertailit juhlapaikat, pitopalvelut ja tarjoilut, lähetit tarjouspyynnöt, vertailit tarjoukset ja hyväksyit valitut, varasit kirkon ja papin, kävitte vihkikeskustelut ja sovitte musiikit, mietit ja ostit puvun, mietit ohjelman, lähetit kutsut ja sait kaikilta vastaukset...

Ihan järjetön kommentti. Totta kai juhlat saa pieraistua nopeastikin kasaan, mutta mikä vika siinä on jos haluaa panostaa siihen tärkeään päiväänsä ja tehdä juhlista ikimuistoisen?

Mitä sitä vertailemaan, minä tiesin missä haluan hääni pitää. varasin paikan ja kirkon johon silloin pääsi. Pitopalvelu oli juhlapaikan, ei kilpailutusta. Pyysin pari ehdotusta ateriasta eri vaihtoehdoilla, valitsin yhden joka sopi budjettiin. Puvun teetin, samoin sormuksen. Kortit tein itse, kirjoitin ja laitoin postiin. Mikä on vihkikeskustelu? Kysyin mieheltä musiikista ihan sama oli vastaus, oli nopea päätös mitä haluan. Ohjelma oli helppo miettiä, eipäs itä paljon ollut, tanssia ja yleistä seurustelua. Bändi palkattiin tutun kautta.

Tosi vaikeaa.

Vierailija kirjoitti:

Kauheeta, onkohan tämä normaalia. Olenkohan ainoa, joka ajattelee, että voi herraisä jos tuo aloittaja onkin ihan oikeasti todellinen ihminen tuollaisen ongelmansa kanssa, mitä jos tämä kysymys ei olekaan feikki, vaan joku ihminen ihan oikeasti ajattelee, että omat häät on maailman napa ja että kaasojen pitäisi olla kiinnostuneita morsiammen häistä. Jo tässä kohtaa pyydän anteeksi, jos ihan oikeasti olet todellinen ihminen kysymyksesi kanssa. Eihän tämän kaiken epäaidon nettisisällön keskellä vaan voi enää tietää mikä on totuus. Ja omien elämänarvojen ja -kokemusten jäljiltä ei osaa enää nähdä maailmaa nuoren sinisilmäisen morsiamen silmin. Joskin ( jos olet aito), mistäs minä tiedän minkä ikäinen olet. Totta tai ei, olennaista on että rakastat - ja se on kaikkea muuta, kuin vaaleanpunaista vaahtokarkkia ja pitsireunaista hääkutsua pikkupulloista puhalletuilla saippuakuplilla kuorrutettuna.

No totta toki kaasoja pitää kiinnostaa, miksi he muuten olisivat halunneet kaasoiksi? Jos joku esittelee mulle uutta asua, niin mielestäni jo alkeelliseen kohteliaisuuteen kuuluu sanoa jotain, puhumattakaan jos morsian esittelee hääpukuaan kaasolle. Kommunikointia kaivataan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kauheeta, onkohan tämä normaalia. Olenkohan ainoa, joka ajattelee, että voi herraisä jos tuo aloittaja onkin ihan oikeasti todellinen ihminen tuollaisen ongelmansa kanssa, mitä jos tämä kysymys ei olekaan feikki, vaan joku ihminen ihan oikeasti ajattelee, että omat häät on maailman napa ja että kaasojen pitäisi olla kiinnostuneita morsiammen häistä. Jo tässä kohtaa pyydän anteeksi, jos ihan oikeasti olet todellinen ihminen kysymyksesi kanssa. Eihän tämän kaiken epäaidon nettisisällön keskellä vaan voi enää tietää mikä on totuus. Ja omien elämänarvojen ja -kokemusten jäljiltä ei osaa enää nähdä maailmaa nuoren sinisilmäisen morsiamen silmin. Joskin ( jos olet aito), mistäs minä tiedän minkä ikäinen olet. Totta tai ei, olennaista on että rakastat - ja se on kaikkea muuta, kuin vaaleanpunaista vaahtokarkkia ja pitsireunaista hääkutsua pikkupulloista puhalletuilla saippuakuplilla kuorrutettuna.

No totta toki kaasoja pitää kiinnostaa, miksi he muuten olisivat halunneet kaasoiksi? Jos joku esittelee mulle uutta asua, niin mielestäni jo alkeelliseen kohteliaisuuteen kuuluu sanoa jotain, puhumattakaan jos morsian esittelee hääpukuaan kaasolle. Kommunikointia kaivataan.

Ei ihminen välttämättä halua kaasoksi. Kaasoksi pyydetään. Eikä siitä kehtaa kieltäytyä jos pyytäjä on hyvä ystävä. Kaaso saattaa rakastaa ystäväänsä vaikka kuinka paljon mutta olla tosi haluton kaasorooliin salaa omassa mielessään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Allegra kirjoitti:

Toi häähulina on niin nähty monta kertaa. Helpoimmalla pääset kun itse päätät asiat puolison kanssa. Ja annat kaasoille ne tehtävät joita heiltä toivot. Vaikka itse ousin ystävän kaasona niin en oikeasti jaksais kiinnostua jostain valokuvaajista, kakuista, tiloista, puvuista. Olen enemmän käytännön ihminen. Sano mulle et laita pöydät paikoilleen, viritä lamput, rakenna riemukaari. Mut joku valkonen mekko on niin tusinaa ettei vaan jaksa. Se on sulle tärkeä. Tai joku kutsukortin askartelu. Ei. Ei.

Kommentoin vähän.Eli mitään tehtäviä tässä ei olla langettamassa ja hoidetaan häät kuntoon puolison kanssa.Mitään ei edes askarrella,en ole mikään häähullu.

Kaasot eivät ole sinkkuja,vaan aviossa.Jos kerron esim. menun sisällön jollekin jotta kuulisin,että onko se hyvä,niin olisi kiva jos saisi jonkun mielipiteen.Viidelle ihmiselle (kaasot + oma perhe)olen kertonut ja kukaan ei sano mitään :(. Tulee väkisinkim mieleen,että tuleeko näistä häistä jotenkin huonot tai kaiveleeko niissä jokin ihmisiä.Suku joka on innolla järjestänyt mun muiden perheenjäsenten häitä,on ihan hiljaa.Se on surullinen tunne.

Ap

Mitä ihmeen järjestämistä on tavallisissa 60 hengen juhlissa? Varataan tila, sinne koristelu, ohjelma ja tarjoilu. Varataan kirkko/muu juhlapaikka, sinne kuljetus. Jos kirkko kaukana ruokailu/juhlapaikasta, niin varataan kuljetus kirkosta sinne. Kutsut ja niihin vastausten pyytäminen.

Järjestin hääni yhtenä iltapäivänä, hyvät tuli.Vielä 12 vuoden jälkeen olemme naimisissa. Ruoka oli hyvää, ohjelma toimivaa jne. Harvalla on aikaa miettiä tuntitolkulla, että lemmikin- vai orvokinsiniset lautasliinat.

No nyt valehtelet. Yhden iltapäivän aikana vertailit juhlapaikat, pitopalvelut ja tarjoilut, lähetit tarjouspyynnöt, vertailit tarjoukset ja hyväksyit valitut, varasit kirkon ja papin, kävitte vihkikeskustelut ja sovitte musiikit, mietit ja ostit puvun, mietit ohjelman, lähetit kutsut ja sait kaikilta vastaukset...

Ihan järjetön kommentti. Totta kai juhlat saa pieraistua nopeastikin kasaan, mutta mikä vika siinä on jos haluaa panostaa siihen tärkeään päiväänsä ja tehdä juhlista ikimuistoisen?

Mitä sitä vertailemaan, minä tiesin missä haluan hääni pitää. varasin paikan ja kirkon johon silloin pääsi. Pitopalvelu oli juhlapaikan, ei kilpailutusta. Pyysin pari ehdotusta ateriasta eri vaihtoehdoilla, valitsin yhden joka sopi budjettiin. Puvun teetin, samoin sormuksen. Kortit tein itse, kirjoitin ja laitoin postiin. Mikä on vihkikeskustelu? Kysyin mieheltä musiikista ihan sama oli vastaus, oli nopea päätös mitä haluan. Ohjelma oli helppo miettiä, eipäs itä paljon ollut, tanssia ja yleistä seurustelua. Bändi palkattiin tutun kautta.

Tosi vaikeaa.

Ei vaikeaa, mutta meiltä muilta se vie aikaa enemmän kuin yhden iltapäivän. Pitopalvelulta harvoin saat edes tarjousta saman iltapäivän aikana, esimerkiksi, ja kun vielä samana päivänä sormuskin sekä valittiin, tilattiin, valmistettiin ja haettiin, niin kieltämättä ihailtavan tehokas olet ollut siinä sivussa, kun toisella kädellä askartelit kutsukortteja.

Multa voisi pelkkä kutsuttavien vieraiden päättäminen ja osoitteiden etsiminen viedä enemmän kuin yhden iltapäivän. Olen ilmeisesti aivan toivottoman hidas!

Niin, jos palattaisiin takaisin siihen mistä ap on mielensä pahoittanut, hän ei ole saanut ystäviltään (kaasot) tai perheeltään mitään kommentteja tai kyselyitä hääjärjestelyistä tai hääpuvustaan, ei sanaakaan yhtään mistään.

Ihan sama mitä mieltä te olette siitä, että kenen kuuluu osallistua häiden järjestelyihin. Tahallinen välinpitämättömyys ystäviltä ja perheeltä on tarkoitettu loukkaamaan ja mitätöimään mikä on erittäin rumaa käytöstä ja moukkamaista. Olen pahoillani ap, anna potkut kaasoille ja tee häistä sellaiset kuin haluat. Voisit ehkä rukata vielä hääbudjettia, vähemmän vieraiden kestitsemistä ja huomiointia, enemmän satsausta häämatkaan tai omaan hemmotteluun. Ei helmiä sioille.