Voiko joku muka oikeasti kieltää nuo joidenkin naisten epäreaistiset prisenssaunelmat?
Tästä asiasta on keskusteltu Helsingin sanomien mielipidepalstalla.
Tunnen 3 sinkkunaista, joilla todellisuudessa kaikilla yhdistävänä tekijänä on nirsous ja epärealistiset odotukset parisuhteelta. Miehen tulee "iskeä heti ensisilmäyksellä". Jos mies ei heti ensikohtaamisella aiheutta naisessa tällaista reaktiota, tulkitaan mies intuitiivisesti vääräksi. Heidän suustaan saa usein kuulla puhetta romanttisesta rakkaudesta. Esim. "haluaisin edes kerran elämässäni kokea, että mies vie minulta jalat alta" tai ihmettelyä, kuinka heidän varatut ystävänsä ovat voineet löytää "sen oikean ja täydellisen". Maailmaa katsellaan siis kuin eräänlaisten suodattimien läpi. Todellisuudessahan kaikki perustuu sille, että omat odotukset ovat täysin epärealistisia.
Kaikilta noilta kolmelta naiselta olen myös kuullut, ettei Suomessa ole tarpeeksi hyvännäköisiä miehiä. He puhuvat usein siitä, kuinka ruotsissa on paljon komeampia miehiä, ja kuinka he sopisivat sen vuoksi paremmin Ruotsiin.
Kaikki nämä naiset ovat nättejä. Eivät erityisen kauniita, hieman alle 30-vuotiaita. Kaksi keskitasoa alemmin palkatussa työssä ja yksi aivan tavallisessa keskiluokkaisessa ammatissa, jossa normaalit tulot. Yhteistä kaikille: prinsessaunelmat.
Kommentit (89)
Vierailija kirjoitti:
Silti äidinrakkaus ja romanttinen rakkaus ovat suurimpia positiivisia tunteita, mitä ihminen voi tuntea.
Entä isän rakkaus? Vähempiarvoista kuin äidin rakkaus?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Silti äidinrakkaus ja romanttinen rakkaus ovat suurimpia positiivisia tunteita, mitä ihminen voi tuntea.
Entä isän rakkaus? Vähempiarvoista kuin äidin rakkaus?
Tottakai myös isän rakkaus. Eli kun isänä koitat kertoa lapsettomalle miehelle, millainen tunne on isän rakkaus, lapsettoman miehen on vaikea ymmärtää, millaisesta tunteesta on kyse.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eipä tuossa sun tekstissä kovin konkreettisesti kerrota mitä epärealistista noissa sun tarinan naisten toiveissa on.
Miksei saa haaveilla? Miksei saa olla jos jonkinlaisia toiveita? Mitä haittaa SUN elämälle on siitä jos joku on mieluummin sinkku kuin yhdessä jonkun epäsopivan kanssa?
En vieläkään ymmärrä näissä valituksissa sitä, että mitä se haittaa jos joku jää yksin omasta valinnastaan. Miksi pitäisi ottaa kuka tahansa puolisokseen jos pärjää mainiosti yksin?On siinä se pikku ongelma, että jos tuo jatkuu, niin kansakuntamme häviää ihmiskunnan joukosta, mutta toisaalta ehkä sillä ei ole väliä ja tämä maailma pärjää aivan hyvin ilman meidän kehityspanostamme.
Sitten joskus satojen vuosien kuluttua uusi kansa lukee historiasta, että täällä oli joku omituinen pieni kansa, jolla oli oma kieli ja pikku koululaiset vilkuilevat toisiaan kyllästyneinä, että onko tosiaan pakko tästä tietää.
Minä löysin miehen, joka vei jalat alta ja jonka kanssa kernaasti sanoin tahdon ja perustin perheen. On vaan britti. Tässä nationalismia mietitä pariutumisasioissa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin haaveilen italialaisesta urheiluautosta, joka maksaa pari miljoonaa, mutta kun en sellaista voi saada, niin joudun kävelemään. On se kova tämä autohaaveilijan kohtalo, sillä enhän mitenkään voi tyytyä johonkin tavalliseen autoon.
Se on sinun valintasi, eikä sinun kävelemisesi ole muilta pois.
Ps. Haluaisitko todellakin, että joku tyytyy sinuun, kun ei parempaa saanut?
Kaikki joutuvat tyytymään siihen jonka sattuvat saamaan, sillä sinäkään et edes tule koskaan tietämään kuka se täydellisin parisi sattuisi olemaan. Ehkä hän asuu Mongoliassa, eikä halua tietää ulkomaalaisista yhtään mitään.
En minä ole joutunut tyytymään.
Kahdesti olen saanut kohdata sellaisen ihanan romanttisen rakkauden. Ensimmäinen ei toiminut arjen tasolla. Jälkimmäisen kanssa olen naimisissa, ollut jo 20 vuotta.
Vähempään en olisi tyytynyt. En koskaan halunnut parisuhdetta pelkästään siksi että olisi joku vierellä, että ei tarvitsisi olla yksin.
Jollekin voi olla tärkeää että vierellä on joku, melkein kuka tahansa. Jos se tekee onnelliseksi eikä pidä kumppaniaan vain varalla, kunnes löytää paremman, niin ei siinäkään mitään pahaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin haaveilen italialaisesta urheiluautosta, joka maksaa pari miljoonaa, mutta kun en sellaista voi saada, niin joudun kävelemään. On se kova tämä autohaaveilijan kohtalo, sillä enhän mitenkään voi tyytyä johonkin tavalliseen autoon.
Se on sinun valintasi, eikä sinun kävelemisesi ole muilta pois.
Ps. Haluaisitko todellakin, että joku tyytyy sinuun, kun ei parempaa saanut?
Oletko sinäkin niitä naisia, jotka ihan vakavissaan kuvittelevat olevansa miehelleen se ihan ensisijainen haaveiden kohde? :D
Vaikea ymmärtää palstamiesten logiikkaa. Yhtäältä he haluaisivat, että naiset alkaisivat kaivata parisuhteeseen sen sijaan, että viihtyvät sinkkuna. Sitten he tulevat ja vetäisevät omalta toiveeltaan maton alta tällaisilla kommenteilla. Vaikka en usko, että kukaan tämän palstan keskustelujen perusteella muodostaa käsitystään vastakkaisesta sukupuolesta tai parisuhteista, niin kyllähän tuollaiset kommentit silti sen reaktion aiheuttavat, että antaapa sitten olla, mieluummin pysyn sinkkuna (ja käytän miehiä vain seksiin).
Jos miehet haluaisivat vaikuttaa naisten pariutumiskäyttäytymiseen ja uskoisivat, että se on mahdollista näin keskustelupalstalla, niin kannattaisi kyllä muuttaa ratkaisevasti sitä, millaisia viestejä parisuhteesta naisille antaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Haaveilla saa ja kun se oikea osuu kohdalle, kyllä sen tietää. Tuli ensimmäisenä mieleen, että kirjoittaja on yrittänyt vongata jokaista ja pakit on tullut. Siitä suivaantuneena sitten urputetaan, että naisilla on epärealistiset odotukset.
Kyse on siitä, mitkä vaatimukset täyttää sen oikean kriteeerit. Kyllä se oikea saa olla haaveissa, mutta nimenomaan kyse on vaatimuksista sen suhteen; 1930-luvun maatalousyhteiskunnassa se löytyi jo omalta kylältä 10 saman ikäluokan miehen joukosta, mutta silti voitiin sanoa, että joku heistä oli se oikea.
Haaveista on siis monilla karannut suhteellisuus ja rima on asetettu sen mukaan, millaiseksi muodostuu kuva netistä saatavien vaikutteiden mukaan.
1930-luvun naisillakin oli haaveensa, vaikka nettiä ei ollut edes keksitty. Ei ollut edes romanttisia lukemistoja ainakaan tavallisten maalaistyttöjen haaveita ruokkimassa.
Silti haaveiltiin komeista tukkilaisista, naapurikylän ison talon pojasta, jostain sen ajan "julkkiksesta". Elämän realiteetit olivat ne mitä olivat, eli naisen asema määrittyi perheen mukaan, siis lapsuudenkodin ja aviopuolison. Itselliset naiset olivat oma lukunsa, eräitten mielestä suorastaan pelottavia tai ainakin omituisia.
Luultavasti jopa viime vuosisadan alkupuolella itsenäisesti toimeentuleva sinkkunainen oli vähintään yhtä onnellinen kuin se naapurimökin eukoksi päätynyt, joka oli lakannut haaveilemasta paremmasta tulevaisuudesta.
Koko ihmiskunnan kehitys on perustunut siihen, että haaveiltu paremmasta, ja pyritty siihen! Jos muinaiset esiäitimme olisivat tyytyneet siihen, mitä kotiluolassa oli tarjolla eivätkä tavoitelleet sen luolan miehiä, jossa naisilla oli tuli lämmittämässä ja paremmat turkikset,asuisimme niissä kylmissä luolissa vieläkin.
Se tunne, että rakastuu sekunnissa, on mahdollista. Ei se tietenkään tarkoita loppuelämän kestävää onnea, mutta kaikki tuntemani ihmiset, jotka tämän ovat kokeneet, vaalivat sitä muistoa.
Omat vanhempani ovat myös hyvä esimerkki siitä. Heillä se rakkaus kesti ja romantiikkaa riitti vuosikymmenestä toiseen. Ei ollut luksusmatkoja tai jatkuvia lahjuksia, mutta pientä huomioimista usein.
Mikä prinsessaharha se on, jos toivon rakastuvani mieheen ja tunne on molemminpuolinen. Synttäreinä ostetaan jotkut kivat lahjat ja kukkia saisin joskus. Miehelle voisin sitten ostaa jotain kivaa yllätystä; liput lätkämatsiin tai kirjamessuille, riippuen mistä tykkää. On tämä aivan mahdoton harha. Saisinko oikein diagnoosin ja osastojakson, kun tämän kertoisin terveydenhuollossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minäkin haaveilen italialaisesta urheiluautosta, joka maksaa pari miljoonaa, mutta kun en sellaista voi saada, niin joudun kävelemään. On se kova tämä autohaaveilijan kohtalo, sillä enhän mitenkään voi tyytyä johonkin tavalliseen autoon.
Se on sinun valintasi, eikä sinun kävelemisesi ole muilta pois.
Ps. Haluaisitko todellakin, että joku tyytyy sinuun, kun ei parempaa saanut?
Kaikki joutuvat tyytymään siihen jonka sattuvat saamaan, sillä sinäkään et edes tule koskaan tietämään kuka se täydellisin parisi sattuisi olemaan. Ehkä hän asuu Mongoliassa, eikä halua tietää ulkomaalaisista yhtään mitään.
Sinulla jos jollain tässä on epärealistinen käsitys parisuhteesta. Jos parisuhteessa on kyse siitä että on jouduttu tyytymään, niin silloin parisuhde on huonolla pohjalla. Kyllä parisuhteessa lähtökohta pitää olla että tämän ihmisen kanssa minä HALUAN olla.
Onko ap se kirjailija Timo Hännikäinen, joka on kirjoittanut jopa julkisesti kirjan siitä, kuinka sinkkunaiset pitää pakottaa seksisuhteisiin näiden naisettomien miesten kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta tämä haaveilu on vasta nettiajan - kaikkine blogeista saatuine vaikutteineen yms. - ilmiö. Siksipä se pitäisi tunnistaakin sellaiseksi ja lopettaa haaveilu ja sitä ruokkivan kuluttaminen. Kyllä ihminen alkaa haaveilla juuri jostain prinsessajutuista ja ne vaikuttavat alitajuisesti, jos tarpeeksi altistaa itseään niille jutuille. Sen sijaan jos ei uskoisi niihin juttuihin tai olisi lukematta niistä, jotka rakentavat epärealistisen kuvan, niin silloin ei synny sitä epärealistista haaveiluakaan.
Samalla tavalla netti on tehnyt hallaa nuorten ammattiunelmien suhteen, jotka voivat olla täysin typeriä. Kymmenisen vuotta sitten mm. nuorilla miehillä oli kasvavana haaveena pokeriammattilaisen ura, koska mediassa ihailtiin ja puhuttiin paljon nettipokerin taitajista.
Alapeukuttajien on turha väittää, etteikö heidän maailmankuvaansa vaikuttaisi se, mitä he netistä lukevat. Te itse rakennatte itsellenne täysin epärealistiset haaveenn lukemienne naistenlehtien ja blogien ihannetapausten pohjalta. Miehillä ei samaa aiheetta koskevia blogeja ole, siksipä heille kelpaa edelleen se sama, mikä menneinäkin vuosikymmeninä.
Sun pitää vieroittaa itsesi pornosta, kun et ilmeisesti enää tajua sen tarjoaman nais- ja mieskuvan epärealistisuutta.
Evoluutio: kaikki eivät ansaitse saada geenejään eteenpäin
Hahaaa minä olen sitten prinsessahaaveilija! Mutta tiedätkö mitä? Minä myös sain juuri sen miehen joka kolahti ja josta haaveilin! Eli näille naisille sanoisin, älkää luovuttako!!
No mitä sanot meille naisille, joilla on ne realistiset tavoitteet mutta jotka emme kelpaa omantasoisille?
Vierailija kirjoitti:
Ap, tarkoitatko nyt sitä, että "voiko joku kieltää, etteikö naisilla olisi epärealistisia unelmia jne.." Otsikko on sekava ja ymmärrettävissä myös toisin.
#kiistää niiden olemassaolon. Hääohjelmat ja muut siihen liittyvät hömpötykset vain stimuloivat sadantonnin satuhäitä, joista sulhaset eivät välitä tippaakaan. Tuollaista hattaraa levitetään ja siitä on kehkeytynyt avioliitoille haittaava trendi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tarkoitatko nyt sitä, että "voiko joku kieltää, etteikö naisilla olisi epärealistisia unelmia jne.." Otsikko on sekava ja ymmärrettävissä myös toisin.
#kiistää niiden olemassaolon. Hääohjelmat ja muut siihen liittyvät hömpötykset vain stimuloivat sadantonnin satuhäitä, joista sulhaset eivät välitä tippaakaan. Tuollaista hattaraa levitetään ja siitä on kehkeytynyt avioliitoille haittaava trendi.
Etkö ymmärrä että television viihdesarjojen ja tosi tv:n, sekä blogien ja instagramin esittämä naiskuva on kaukana todellisuudesta? Tosi tv:n häähullut ovat karikatyyrejä, eikä suurin osa naisista edes katso näitä ohjelmia. Suurin osa naisista ei myöskään lue naistenlehtiä ja muotiblogeja, tai postaa selfieitä instagramiin.
Jos olet muodostanut mielipiteesi naisista amerikkalaisten viihdesarjojen ja romanttisten komedioiden perusteella, niin ei ihme että pidät meitä höperöinä. Yritä kuitenkin muistaa, kun seuraavan kerran päivittelet naisen käytöstä ja huomaat että katsot sitä ruudun läpi, että olet muodostamassa mielipidettä sadusta, et todellisesta elämästä tai oikeista naisista.
Vierailija kirjoitti:
Hahaaa minä olen sitten prinsessahaaveilija! Mutta tiedätkö mitä? Minä myös sain juuri sen miehen joka kolahti ja josta haaveilin! Eli näille naisille sanoisin, älkää luovuttako!!
Samoin. Ja todellakin hyvää kannatti odottaa.
Vierailija kirjoitti:
Hahaaa minä olen sitten prinsessahaaveilija! Mutta tiedätkö mitä? Minä myös sain juuri sen miehen joka kolahti ja josta haaveilin! Eli näille naisille sanoisin, älkää luovuttako!!
Minä en ole saanut Enrique Iglesiasta. Ihan hirveesti en ole kyllä ponnistellutkaan sen eteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap, tarkoitatko nyt sitä, että "voiko joku kieltää, etteikö naisilla olisi epärealistisia unelmia jne.." Otsikko on sekava ja ymmärrettävissä myös toisin.
#kiistää niiden olemassaolon. Hääohjelmat ja muut siihen liittyvät hömpötykset vain stimuloivat sadantonnin satuhäitä, joista sulhaset eivät välitä tippaakaan. Tuollaista hattaraa levitetään ja siitä on kehkeytynyt avioliitoille haittaava trendi.
Hah :D Olisit heti sanonut että puhut tuosta amerikkalaisesta roskaviihteestä. Tosiaan, se oikea elämä on vähän toisenlaista.
Minä löysin miehen, joka vei jalat alta. Hän ei ole komea tai rikas, eikä pitkäkään, tosin en sellaisesta haaveillutkaan. Hän on luonteeltaan juuri minulle sopiva ja juuri tämä luonteiden yhteensopivuus sai aikaan huumaavan rakastumisen tunteen ja sekoamisen ennestään tuntemattomaan ihmiseen. Hän sekosi minuun yhtä lailla ja näin me kaksi tavallista tallaajaa, toinen perunanenäinen ja toinen persjalkainen, löysimme unelmien prinssin ja prinsessan.
Alapeukuttajien on turha väittää, etteikö heidän maailmankuvaansa vaikuttaisi se, mitä he netistä lukevat. Te itse rakennatte itsellenne täysin epärealistiset haaveenn lukemienne naistenlehtien ja blogien ihannetapausten pohjalta. Miehillä ei samaa aiheetta koskevia blogeja ole, siksipä heille kelpaa edelleen se sama, mikä menneinäkin vuosikymmeninä.