"Ruotsi on vaivihkaa hävinnyt kauppojen näyteikkunoista, ravintoloiden ruokalistoista ja epävirallisista opastauluista. Toinen kieli on usein englanti."
"Vaikka kaikki suomenkieliset opettelevat koulussa ruotsia, he kohtaavat yhä harvemmin kaksikielisen ympäristön."
Vanhoista valokuvista näkee sen, miten ruotsin kieltä oli Helsingin katukuvassa juuri mm. kauppojen ikkuinoissa ja mainoksissa. Nykyään ruotsia on vain siellä, missä joku laki määrää niin (esim. tien nimet).
Niin ne ajat muuttuu ja turha sitä on itkeä. Ruotsinkielisiä on kuitenkin Helsingissä alle 6%, eli jopa alle sen prosenttirajan, joka lain mukaan tekisi kaupungista kaksikielisen.
Ehkä olisi syytä jo lopettaa se pakkoruotsiksin. Kun ruotsia ei enää käytännössä missään kohtaa, unohtuu pakolla opeteltu kieli nopeasti tarpeettomana.
Kommentit (52)
Kajaanissa ruokalistat saa useimmiten suomeksi, englanniksi ja venäjäksi. Ollut näin jo vuosikausia. Luultavasti kaikissa itärajan läheisissä kaupungeissa ja kunnissa on näin.
Pääkirjoituksessa viitataan myös ruotsinkielisten omaan eristäytymiseen omiin yksikielisiin laitoksiinsa:
"Osaselitys voi kuitenkin piillä myös kielivähemmistön omissa linjauksissa. Taxellin paradoksiksi kuvattu ajattelu lähtee siitä, että kaksikieliset ympäristöt näivettävät vähemmistökielen, joten sen tueksi tarvitaan yksikielisiä instituutioita.
Opissa voi olla oma viisautensa, mutta samalla se on ajanut kaksikielisyyttä alas. "
Ruotsinkieliset ei oo vuosikausiin viitsineet puhua ruotsia kaupoissa. Ne tuhahtaa helposti, että osaan kyllä suomeakin.
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkieliset ei oo vuosikausiin viitsineet puhua ruotsia kaupoissa. Ne tuhahtaa helposti, että osaan kyllä suomeakin.
Joskus kiinnitin huomiota siihen, että isolla osalla Stockmannin myyjistä ei ole nimikyltissä Ruotsin lippua... Stockmann on kuitenkin ollut merkittävä ruotsinkielinen instituutio Helsingissä. Nythän se taitaa olla kohta konkurssissa koko firma.
Saariselällä kuulutuksia tuli myös kiinaksi (joulun aikaan ainakin).
Kun lentää Suomessa kotimaan lennon Norwegianilla (skandinaavinen firma!), kuulutukset on vain suomeksi ja englanniksi. Mutta Finnair jaksaa edelleen tuputtaa ruotsin kieltä kuulutuksissaan... (onkohan siihenkin joku laki?).
No, eihän se pakkoruotsi oikeasti kanna pitkälle. Mun mies joka puhuu erittäin sujuvasti englantia ja tyydyttävästi mandariinikiinaa, meni ihan lukkoon Ahvenanmaalla kun myyjä kysyi ruotsiksi hur många :)
Kun ei tuota ruotsia täällä Pirkanmaalla eikä ulkomailla tarvitse. Ahvenanmaalla olisi tarvinnut. Onneksi mä pärjään jotenkin ruotsilla :)
Ruorötsinkieliset Suomessa pitää ruotsin mielellään omanaan ja huomauttaa jos joku muu äidinkieleltään ei osaa täydellisesti ruotsia.
No ne Helsingin ruotsinkieliset ovat koko tai väkeä - osaat täydellisesti tai ei tartte ruotsia puhua.
Vierailija kirjoitti:
Oikeaan suuntaan mennään!
T. Pitkästä ruotsista E:n kirjoittanut, joka ei osaa oikeasti kommunikoida ruotsiksi
Ja mä kirjoitin A:n ja osaan kommunikoida på svenska...
Toisaalta se pakkoruotsi voi olla hyödyllistäkin. Mäkin 10 vuoden jälkeen jouduin kaivamaan ruotsin käyttöön ja kyllä se vuoden jälkeen jo sujuu
Mulla ei ole mitään ruotsia vastaan, mutta olishan se ihan järjetöntä laittaa sama teksti kolmella kielellä! Laitetaan nyt vielä kiinaksi, venäjäksi ja hepreaksikin. Olen töissä putiikissa Helsingin keskustassa. Suurin osa teksteistä on suomeksi, mutta tärkeimmt myös englanniksi. Turisteja tai muuten vieraskielisiä asiakkaita on hyvin paljon. Ruotsinkielisiäkin on, mutta he puhuvat myös suomea paria itsepäistä mummoa lukuunottamatta. Ja ruotsalaiset turistit puhuvat englantia.
Imatralla monien liikkeiden ikkunassa on mainoksia venäjäksi,joissain jopa liikekyltissä yrityksen nimi venäjäksi ja liikkeiden myyntitiskeillä saatavana jotain julkaisuja venäjäksi. Samoin liikkeiden kuulutukset luetaan myös venäjäksi. (ruotsiksi en ole kuullut täällä) Onhan se nyt toki selvää ,että ruotsiin ei niin kannata mainonnassa satsata,kun sitä tuskin kuulee täällä sen useammin kuin esim. espanjaa,tai italiaa.Saksaa ja ranskaakin kuulee täällä,ja vaikka kiinaakin nykyisin useammin kuin ruotsia. Kaupallisuus ja myynti ei reagoi muuhun kuin todelliseen kielitilanteeseen.
Kallita myyntiesitteiden painatuksia ja käännöskuluja ei kukaan ryhdy maksamaan jos asiakaskuntaa ei sillä kielellä löydy tarpeeksi kattamaan niitä kuluja ja tuottamaan lisäksi edes hieman voittoa päälle.
Jos täällä joskus näkee jonkun Ruotsin rekisterissä olevan henkilöauton,niin se mitä todennäköisimmin jollekin täältä joskus aikanaan Ruotsiin muuttaneelle täkäläiselle (tai hänen lapselleen ) joka on tullut (lähinnä vain kesällä tietystikin) tänne vanhaan kotimaahansa ja täällä juuri Imatralle,josta on lähtenyt, muistojaan verestämään ja sukuloimaan.
He kyllä kaikki tapaamani ovat osanneet suomea,jopa puhuneet sitä hienommalla korostuksella kuin täkäläiset (heh,heh) mutta ihan hyvin on tällä yhteisellä, 'kotisuomella' toimeen tultu ja eivät nuo mitään opastusta kaupoissammekaan tarvitse vaan ihan yksinään heidät sinne voi isäntäperhe täällä huoletta lähettää (kohteliaisuuden siitä yhtään rikkoutumatta heidän perheittensä välillä. )
Tuotekaksikielisyys, eli se että esim. sokeripakkauksesta tai maitotölkistä löydät ne valtakunnallisten kotimaisten tuotteiden selosteet molemmilla ns. kotimaisilla kielillämme takaa sen, että jos vaikka joku sana on heiltä päässyt unohtumaankin, muistuttaa tuote itse heitä heti siitä oikeasta ja heiltä ehkä jo unohtuneesta sanasta.
Se tuotekaksikielisyys on siis hyvä asia. Virastoissa asioidessaan vanhassa kotimaassaan Suomessa (jos tällainen tilanne jostain syystä sattuisi kuulumaan Ruotsiin , täältä joskus muuttaneen matkaohjelmaan,käy kyllä häneltä, joka tänne on tullut vanhaa kotimaataan katsomaan yleensä kaikilta heiltä ihan suomeksikin.
Tuotekakskielisyys ei juurikaan rasita ja vaadi paljon pääomaa verrattuna valtakunnallisten virastopalvelujen ylläpitämiseen ja tarjoamiseen ja pitämiseen aina ammattitaitoisen ajahkohtaisina . Se se maksaa, jos mikä. Ja tarve todellisuudessa on sitten vain ne alle kymmenen tai muutama käsiteltävää tapausta vuodessa )
Rkp teki diilin muitten puolueitten kanssa, niin väitetään. Ei enää ruotsia niin tulokkaatkaan ei vaadi erikoiskohtelua
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkieliset ei oo vuosikausiin viitsineet puhua ruotsia kaupoissa. Ne tuhahtaa helposti, että osaan kyllä suomeakin.
Minulle Stockan myyjä ei ole tarjonnut mahdollisuutta tulla autetuksi ruotsiksi vaikka hänellä oli ruotsinlipun kuva rinnassaan. Jyräsi päälle suomeksi. En ole edes helsinkiläinen ja moni sanoo, että suomessani on aksentti.
Vierailija kirjoitti:
Ruorötsinkieliset Suomessa pitää ruotsin mielellään omanaan ja huomauttaa jos joku muu äidinkieleltään ei osaa täydellisesti ruotsia.
Missä niin junttia porukkaa on? Itselläni ei ole kyllä tapana huomautella ihmisille juuri mistään. T. Ruotsinkielinen
P.S. En aio jäädä jankkaamaan tähän ketjuun mutta vastaus kiinnostaa
Suomessa kielenkääntäjien palkat ovat onnettoman pienet.
Onhan jo aikakin. Vuodesta 1809 on kulunut sentään jo yli 200 vuotta.
Hyvä juttu. Olen Ruotsissa syntynyt, mutta minusta on järkevää, että Suomessa se toinen pääkieli nimenomaan turisteja ajatellen on englanti (kuulutukset, ohjeet, kyltit jne). Olisi typerää tarjota palvelua vain suomeksi ja ruotsiksi, kun suurin osa turisteista ymmärtää parhaiten englantia. Ruotsissakin paikalliset tahtovat kommunikoida muiden pohjoismaalaisten kanssa mielummin englanniksi kuin ruotsiksi.
Minusta on hyvä asia, jos halutaan tarjota asiakkaille palvelua useilla kielillä, ruotsi mukaan lukien, mutta täyttä typeryyttä, jos palvelua tarjotaan vain suomeksi ja ruotsiksi. Jos kielivaihtoehtoja tarjotaan vain kaksi (suomi + muu kieli), englannin tulisi olla ehdottomasti ruotsin tilalla, se on kuitenkin maailmankieli ja tavoittaa suuremman yleisön.
Oikeaan suuntaan mennään!
T. Pitkästä ruotsista E:n kirjoittanut, joka ei osaa oikeasti kommunikoida ruotsiksi