"Ruotsi on vaivihkaa hävinnyt kauppojen näyteikkunoista, ravintoloiden ruokalistoista ja epävirallisista opastauluista. Toinen kieli on usein englanti."

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Venäjän kieli on ollut arkipäivää täällä itäisessä Suomessa jo vuosikausia. Varsinkin näin vuoden vaihteessa tuntuu ettei mistään kuule suomen kieltä, kun ympärillä pyörii venäjän kielisiä kahdeksine ässineen. :)

Hauska yksityiskohta on se, että itärajan rajavartioiden pitää osata ruotsia, mutta ei venäjää...

Oho, tuota en tiennytkään. Olisin voinut sanoa, että suomen ja englannin kielen taito riittää.

Virkamiehiltä testataan ruotsin taito, paitsi jos on ylempi korkeakoulututkinto. Sen saavat testataan aina, jotta kukaan akateeminen ei vahingossa pääse yksityiselle sektorille tutkinnon kanssa, mutta ilman riittävää ruotsin taitoa.

Vierailija kirjoitti:

^ No se on ihan siitä kiinni mihin suuntautuu elämässään. Mulle on ollut tärkeää osata ruotsin kieltä, vaikka olen itäisessä Suomessa ja venäjän kielisten kanssa tulee toimeen ihan elekielellä.

Jollekulle on taas tärkeää osata jotain muuta kieltä, ja hän tulee toimeen skandinaavien kanssa ilman ruotsia.

Olen asunut pitkään Ruotsissa ja puhun kieltä sujuvasti ruotsalaisella aksentilla. Uudella työpaikallani (Helsinki) esimies esitti pyynnön, että voisinko puhua ruotsia mielummin Suomi-aksentilla, jotta myymälässä asioivat suomenruotsalaiset ymmärtäisivät paremmin 😯

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Venäjän kieli on ollut arkipäivää täällä itäisessä Suomessa jo vuosikausia. Varsinkin näin vuoden vaihteessa tuntuu ettei mistään kuule suomen kieltä, kun ympärillä pyörii venäjän kielisiä kahdeksine ässineen. :)

Hauska yksityiskohta on se, että itärajan rajavartioiden pitää osata ruotsia, mutta ei venäjää...

Oho, tuota en tiennytkään. Olisin voinut sanoa, että suomen ja englannin kielen taito riittää.

Virkamiehiltä testataan ruotsin taito, paitsi jos on ylempi korkeakoulututkinto. Sen saavat testataan aina, jotta kukaan akateeminen ei vahingossa pääse yksityiselle sektorille tutkinnon kanssa, mutta ilman riittävää ruotsin taitoa.

Minä olen suorittanut virkamieskielitutkinnon peräti kaksi kertaa, amk:ssa ja yliopistossa. En osannut mieltää tullimiestä virkamieheksi. Pyydän anteeksi.

Olihan se täyttä hulluutta että paikkakunnilla missä ei ole ruotsinkielisiä luettiin ruotsia koulussa. Ruotsinkielisillä alueilla sen ymmärsi jotenkin. Oli helppo työllistyä, kommunikoida, avioitua  vähemmistöedustajan kanssa jne. Muilla alueilla täysi rangaistus. 

Vierailija kirjoitti:

Ruorötsinkieliset Suomessa pitää ruotsin mielellään omanaan ja huomauttaa jos joku muu äidinkieleltään ei osaa täydellisesti ruotsia.

Seurustelin Åbo akakemissa opiskelleen miehen kanssa. Oli asunut aikoinaan tukholmassa lapsena ja muutti parikymppisenä suomeen.

Hänkin puhui näiden rantarosvojen mielestä väärin ruotsia.

Erikoisen järkyttynyt hän oli kun proffat saattoivat heittää luennoilla puheen sekaan suomen sanoja ja se oli kaikkien mielestä ihan ok. Paitsi että siellä oli jokunen ruotsalainenkin oppilas sekä ahvenamaalaisia, joille hän sai oikeasti välillä tulkita suomenruotsia. Ei ihme että ahvenamaalaiset lähes täysin opiskelevat Ruotsissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruorötsinkieliset Suomessa pitää ruotsin mielellään omanaan ja huomauttaa jos joku muu äidinkieleltään ei osaa täydellisesti ruotsia.

Seurustelin Åbo akakemissa opiskelleen miehen kanssa. Oli asunut aikoinaan tukholmassa lapsena ja muutti parikymppisenä suomeen.

Hänkin puhui näiden rantarosvojen mielestä väärin ruotsia.

Erikoisen järkyttynyt hän oli kun proffat saattoivat heittää luennoilla puheen sekaan suomen sanoja ja se oli kaikkien mielestä ihan ok. Paitsi että siellä oli jokunen ruotsalainenkin oppilas sekä ahvenamaalaisia, joille hän sai oikeasti välillä tulkita suomenruotsia. Ei ihme että ahvenamaalaiset lähes täysin opiskelevat Ruotsissa.

Moni suomenruotsalainen puhuu suomea paremmin kuin ruotsia. Mutta jostain syystä sitä ruotsinkielisyyttä pitää aina korostaa ja vaatia esim. palveluja ruotsiksi!

Vierailija kirjoitti:

Olen asunut pitkään Ruotsissa ja puhun kieltä sujuvasti ruotsalaisella aksentilla. Uudella työpaikallani (Helsinki) esimies esitti pyynnön, että voisinko puhua ruotsia mielummin Suomi-aksentilla, jotta myymälässä asioivat suomenruotsalaiset ymmärtäisivät paremmin 😯

Olisit sanonut, ettet osaa muumiruotsia.

Olisi jopa ollut potkujen väärtti.

Tai sitten vaan sanonut esimiehelle että tottakai, ja alkanut vääntää entistä pahemmalla skåånella.

De va kucku de, ei tuu mittää uso se... Johan se A. Hirvonenkin lauloi. Pois pakkoruotsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkieliset ei oo vuosikausiin viitsineet puhua ruotsia kaupoissa. Ne tuhahtaa helposti, että osaan kyllä suomeakin.

Joskus kiinnitin huomiota siihen, että isolla osalla Stockmannin myyjistä ei ole nimikyltissä Ruotsin lippua... Stockmann on kuitenkin ollut merkittävä ruotsinkielinen instituutio Helsingissä. Nythän se taitaa olla kohta konkurssissa koko firma.

Stockmannilla ryhdyttiin vasta vuosituhannen vaihteen edellä tarkistamaan, puhuivatko myyjät tosiaan niitä kieliä, joiden lippu heillä oli nimikyltissä. Lipusta sai tietyn prosentin palkanlisää - ruotsista enemmän kuin muista kielistä. Eräällä Akateemisen myyjällä oli nimikylttinsä alla lippuja kolmessa rivissä eli viitisentoista kappaletta. Liput alkoivat huveta rinnuksista siinä vaiheessa, kun kielitaito piti osoittaa käytännössä.

Ei pidä paikkaansa. Olin Stockalla töissä 80- ja 90-luvulla. Työhaastattelussa haastattelija vaihtoi lennosta kielen milloin miksikin, ja testasi miten pystyin vastaamaan eri kielillä erikielisiin kysymyksiin. Niitä harvoja paikkoja, joissa on oikeasti testattu hakemuksessa kertomiani kielitaitoja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkieliset ei oo vuosikausiin viitsineet puhua ruotsia kaupoissa. Ne tuhahtaa helposti, että osaan kyllä suomeakin.

Joskus kiinnitin huomiota siihen, että isolla osalla Stockmannin myyjistä ei ole nimikyltissä Ruotsin lippua... Stockmann on kuitenkin ollut merkittävä ruotsinkielinen instituutio Helsingissä. Nythän se taitaa olla kohta konkurssissa koko firma.

Stockmannilla ryhdyttiin vasta vuosituhannen vaihteen edellä tarkistamaan, puhuivatko myyjät tosiaan niitä kieliä, joiden lippu heillä oli nimikyltissä. Lipusta sai tietyn prosentin palkanlisää - ruotsista enemmän kuin muista kielistä. Eräällä Akateemisen myyjällä oli nimikylttinsä alla lippuja kolmessa rivissä eli viitisentoista kappaletta. Liput alkoivat huveta rinnuksista siinä vaiheessa, kun kielitaito piti osoittaa käytännössä.

Ei pidä paikkaansa. Olin Stockalla töissä 80- ja 90-luvulla. Työhaastattelussa haastattelija vaihtoi lennosta kielen milloin miksikin, ja testasi miten pystyin vastaamaan eri kielillä erikielisiin kysymyksiin. Niitä harvoja paikkoja, joissa on oikeasti testattu hakemuksessa kertomiani kielitaitoja.

Kyllä pitää paikkansa. Minä olin testaamassa ja kouluttamassa henkilökuntaa Helsingin tavaratalossa kolmella eri kielellä, kun ongelmatilannetta korjattiin. Paljon porukkaa oli livahtanut töihin ilman työtehtävissä tarvittavaa kielitaitoa, ja järkytys oli suuri, kun uutta lippua ei välttämättä annettukaan ja palkka putosi. Rekrytoijiakin on monenlaisia.

Nro 29

Olen asunut pitkään Ruotsissa ja puhun kieltä sujuvasti ruotsalaisella aksentilla. Uudella työpaikallani (Helsinki) esimies esitti pyynnön, että voisinko puhua ruotsia mielummin Suomi-aksentilla, jotta myymälässä asioivat suomenruotsalaiset ymmärtäisivät paremmin 😯[/quote]

Ei vitsi mitä pelleilyä😆