Miten niin monelle riittää vain kaksi lasta?

Useamman kanssa elämä on kaaosta ja elämä pyörii vain lasten ympärillä. Pitäisi olla valtavankokoinen talo, tila-auto, valtavat tulot, aika menisi harrastuksiin ja niissä kuskaamiseen, matkusteleminen olisi haastavaa, kaikki rahat menisi lapsiin, arki olisi yhtä organisoimista (on jo kahden kanssa), haluan olla elämässäni muutakin kuin vanhempi ja tehdä muutakin kuin passata ja palvella lapsia, niin rakkaita kuin he ovatkin.

Haluaisin enemmän. Meillä on kaksi. Raha ratkaisee. Ollaan 2 vakityössä käyvää vanhempaa, lapsilisä on ainut tuki. Kaikki maksut kalleimman taulukon mukaan. Ei ole varaa kolmanteen tässä maassa. Lapsia ei tehdä yhteiskunnan elätettäväksi. Sympatioita ei minulta saa isolapsiset perheet, jotka elävät tuilla.

Siinä syy. Raha!

Meille riittää yksi lapsi.

Kahden lapsen (eikä enempää ole tulossa) äitinä vastaan seuraavasti:

1. Ekologiset syyt: maapallolla on luonnonvarojen riittävyyteen nähden jo liikaa ihmisiä.

2. Taloudelliset syyt: lasten elättäminen maksaa.

3. Turvaverkkojen puute: kaikilla ei välttämättä ole sukulaisia/ystäviä, jotka voisivat auttaa lasten hoidossa     edes hätätilanteissa. 

4. Vanhemmat ovat nykyään sekä valistuneempia että neuvottomampia kuin koskaan aiemmin. Vanhemmuus näyttäytyy elämänvalintana ja suorittamisena, jota moni lapseton syystäkin kavahtaa. 

Monella on siinä kahdessakin jo se kaksi liikaa.

Pieniä? Kuinkas paljon teidän klaani saa yhteiskunnalta tulonsiirtoja?

En jaksanut itse hoitaa enempää. Jos olisi ollut tukiverkot ja hoitoapua niin ehkä lapsiakin olisi sitten tullut enemmän mutta kun ei ollut niin ei ollut. Mun rahkeeni riitti kahteen lapseen.

Meillä suurin syy oli se, ettemme enää uskaltaneet tehdä lisää lapsia. Verenpaineet ja - sokerini olivat jo liian korkealla kahdessa ensimmäisessä odotuksessa. Lapset tehdään nykyään myöhemmin ja riskit kasvavat.

Ja ajattele , meille yks😎

Meillä on kaksi. Kolmesta haaveilin ennen, mutta tuntuu että aikani, huomioni, aito kiinnostukseni ("äiti kato tätä temppua!" :D) ja sylini riittää näille kahdelle mutta ei enemmälle.

No minulla on vasta yksi pieni lapsi. Hän on terve ja rauhallinen. Tuntuu että näitä voisi olla 2-3 lisää. Ja ihmettelen miksei ihmiset halua isompaa perhettä. Ap

Kaksi saatiin, enempää ei suotu mutta se "riittää", kiitollinen olen heistä. Järjellä ajatellen myös kaksi sopiva määrä, aina on molemmalle oma aikuinen saatavilla.

Vierailija kirjoitti:

Mistä johtuu että ihmiset haluaa niin pieniä perheitä nykyään!?

Lapset tulevat kalliiksi varsinkin jos käy palkkatöissä ei nosta tukia.Kaikki eivät ole lestadiolaisia pirttiviljelijöitä tai työtä vieroksiavia pirttiviljelijöitä vaan vastuuntuntoisia kansalaisia.

Mulle riitti yksi  lapsi ja huomasin että sekin oli iso virhe.

Vierailija kirjoitti:

No minulla on vasta yksi pieni lapsi. Hän on terve ja rauhallinen. Tuntuu että näitä voisi olla 2-3 lisää. Ja ihmettelen miksei ihmiset halua isompaa perhettä. Ap

Minullakin oli terve, rauhallinen ja hyvin nukkuva esikoisvauva, haaveilin kolmesta lapsesta. Sitten kun sain toisen lapseni joka oli huono nukkuja ensimmäiset 1,5v ja muutenkin paljon vaativampi lapsi, lisänä esikoisen vahva uhmaikä, niin karisi haaveet kolmannesta. Minun onneni on että sain kuitenkin molempia sukupuolia yhden niin ei tule haikailtua sen puuttuvan perään.

Kahdenkin lapsen kanssa on jo huomattavasti enemmän työtä kuin yhden, saati että heitä olisi useampi...

Meillä on kolme lasta, kaikki toivottuja ja rakkaita. Molemmat vanhemmat on aina käyty töissä, tukien varassa ei ole eletty. Mutta totta on, että kolme lasta on paljon, jos heihin haluaa "panostaa", antaa aikaa, rakkautta yms. Nyt lapset olleet yli 20v elämän keskipiste ja parasta elämässä ja samalla ihan tosi raskaita vaiheita ollut. Ei vanhemmuus lopu, kun lapsi on 18v, joskus rankimmat ajat henkisesti on vasta sen jälkeen. Ihan viisasta on "hankkia" yksi tai kaksi lasta, jos ei ole valmis sitoutumaan isoon ja vaativaan urakkaan.

Koska kahdessa lapsessa on mulle jo kaikki mitä perheeltä toivoin. Lapsilla on sisarus, saan kokea lapsiperhearkea täysillä jo näin. Saan kaiken rakkauteni ja hoivaviettini upotettua näihin kahteen. Kotitöitä on jo 2 lapsen perheessä ihan tarpeeksi, todellakin. Mulle riittää 2 x synnytys, ensihymy, päivähoidon aloitus ja potalle opetus, kahdet uhmaiät, murrosiät jne. Koko palkkanikin saan käytettyä tän 2-lapsisen perheen pyörittämiseen. Omaa aikaa ei jää liikaa näinkään.

Vierailija kirjoitti:

No minulla on vasta yksi pieni lapsi. Hän on terve ja rauhallinen. Tuntuu että näitä voisi olla 2-3 lisää. Ja ihmettelen miksei ihmiset halua isompaa perhettä. Ap

En tiedä miten pieni on pieni, mut sellainen alle 3v on aika mutkaton. Toki siinä on paljon perushoitoa ja läsnäoloa ja valvottuja öitä, mutta sit kun sitä lasta ei voikaan enää vain napata kainaloon ja hämätä jollain "kato, orava!" niin sit se vaatii erilaista venymistä, jotta hoitaa hommansa rakentavasti. Siinä vaiheessa mulle tuli olo, että monelleko yksilölle meidän arjessa on tilaa, että se on vielä kaikille reilua.

Tää sit ei ollut sellainen "sinäkin huomaat kun se kasvaa", teillä voi olla toisin, tää oli vain kokemus. Minäkin haaveilin useammasta kun ne kaksi oli vielä ihan pieniä.

Yhdessäkin on ihan kauhee työ, kasvatus ja stressaaminen. Jos teet seitsemän niin kenellekään niistä ei jää aikaa ja rakkautta tasapuolisesti. Niistä kasvaa puoli-ihmisiä.

Ajattelin samoin vielä lapsettomana ja silloinkin, kun oli vain yksi lapsi. Kaksi lasta tuntui niiiin arvattavalta ja keskiluokkaiselta.

Nyt meillä on kaksi lasta ja perhekoko tuntuu juuri sopivalta. Tämä perhekoko on varsin kompakti ja helposti liikuteltava, meitä aikuisia on kaksi ja toisaalta minulla itselläni on kaksi kättä. Tasapaino aikuisten ja lasten lukumäärän välillä, toisaalta kumpikin aikuisista pärjää hyvin kahden lapsen kanssa. Aikaa jää vähän muuhunkin kuin vanhempana olemiseen. Ja ennen kaikkea kahdenkeskistä aikaa jää molemmille lapsille, ei vain lapsijoukolle jonain kollektiivina.

Niin ja se raha. Lapset maksavat kasvaessaan todella paljon. Jos meinaa kustantaa heille harrastuksia ja lomareissuja keskiluokkaisena, niin ainoa tapa mahdollistaa tämä on suunnitella lapsiluku järkeväksi. Niinpä niin. Keskiluokkaisena hankin minäkin sitten ne kaksi lasta. Ennalta-arvattavaa, mutta tämä perhekoko nyt vaan toimii. Moni on todennut sen hyväksi käytännössä. :)

Onpas varaa elättää kun on vain kaksi. Haluan että on reippaasti ruokaa, tilaa ympärillä, vaatteet sellaisia kun he haluavat ja helpompi matkustaa. Ekologiset syyt myös ja se että tukien varaan ei voi kukaan jäädä.