Asioita joita inhoat Suomessa
- Ilmasto
- Norsunvittunaamat Helsingin kaduilla
- Pääkaupunkikeskeisyys (näin stadilaisena)
- Nähtävyyksien puute muualla maassa
- Miesten ullkonäkö (inhoan blondia töpselinokkaa)
-Ilmasto
-Pienuus (myös henkinen)
Kommentit (72)
Tässä ne jo tulikin: kylmyyttä ja hallitusta. Muutama vuosi vielä, ja sitten muutan pois.
Tällaisia aloituksia.
En ole tavannut missään muualla tällaista oman maan pesän kuin Suomessa.
Vierailija kirjoitti:
Tällaisia aloituksia.
En ole tavannut missään muualla tällaista oman maan pesän kuin Suomessa.
...oman pesän likaamista kuin Suomessa.
Se, ettei täällä ole oikein mitään nähtävää. Helsinki ei ole mitään Tukholmaan ja Kööpenhaminaan verrattuna.
Ei mikään ihme, että Pohjoismaiden kierroksen samalla matkallaan tekevät aasialaiset pakettituristit viettävät (etenkin) Norjassa, Ruotsissa ja Tanskassa selvästi ajallisesti pidempään, kuin Suomessa. Tämä ei tosin ole mikään yllätys, sillä ei tosin Suomen luontokaan tarjoa juuri mitään kun on ensin nähnyt Norjan upeat vuoret ja vuonot.
Ilmasto on toinen. Lisäksi se, että kuvitellaan olevan parempia kuin muut. Tottakai saa olla ylpeä siitä, että olemme itsenäisiä ja niin edelleen, mutta se aika oli vuosikymmeniä sitten, nykypolville sillä on hyvin vähän samaistusmiskohtaa. Pointtina tässä nyt se, ettei Suomi ole juurikaan saavuttanut busineksen, kulttuurin tai muun henkisen pääoman saralla maailman näyttämöllä oikein mitään etenkään Ruotsiin verrattuna. Ulkomailla matkatessaan (Euroopan ulkopuolella) törmää jatkuvasti ruotsalaisiin brändeihin.
Vierailija kirjoitti:
Tällaisia aloituksia.
En ole tavannut missään muualla tällaista oman maan pesän kuin Suomessa.
Haista paska, mee johonkin kirkkofoorumille kirjottaa
Aika jäykkää menoa noin yleisesti enkä puhu mistään alapään toiminnoista. Jöröjen häät vastaa hilpeydessään afrikkalaisia hautajaisia. Jos minä olisin vallankahvassa, niin määräisin pakkosyöttönä D-vitamiinia ja naurujoogaa.
No sitä, että tämän mamutuksen takia ei uskalla käydä illalla lenkillä ja kesällä mökillä ei voi enää käydä iltauinnilla!
Inhoan sitä, että Suomessa asuu paljon juntteja.
Sitä että ei ole töitä ja sitä että hallitus tekee parhaansa lopettaakseen viimeisetkin duunit.
Sitä, että kaikki ihmisen elämään liittyvät asiat on niin sanotusti hyvin ja uusinta uutta. Jos joku paska betaversio jostakin julkisesta palvelusta toimii tilaajan palaverissa muka loistavasti, se ei todellakaan toimi käytännössä eikä tavan tallaaja saa kilometrien pituisista ohjeista sen vertaa selvää, että voisi palvelua käyttää ongelmitta. Vanhuksille ei saa apua ilman hemmetin monimutkaisia laskutuskoukeroita. Kotoa ei tahdo pääkaupungissa päästä huterasti liikkuvana lähikauppaan, koska jalkakäytäviä ei hoida kukaan. En jaksa jatkaa, mutta nämä nyt päällimmäisenä mielessä, koska olen huolissani isästäni.
Vierailija kirjoitti:
Se, ettei täällä ole oikein mitään nähtävää. Helsinki ei ole mitään Tukholmaan ja Kööpenhaminaan verrattuna.
Ei mikään ihme, että Pohjoismaiden kierroksen samalla matkallaan tekevät aasialaiset pakettituristit viettävät (etenkin) Norjassa, Ruotsissa ja Tanslkassa selvästi ajallisesti pidempään, kuin Suomessa. Tämä ei tosin ole mikään yllätys, sillä ei tosin Suomen luontokaan tarjoa juuri mitään kun on ensin nähnyt Norjan upeat vuoret ja vuonot.
Ilmasto on toinen. Lisäksi se, että kuvitellaan olevan parempia kuin muut. Tottakai saa olla ylpeä siitä, että olemme itsenäisiä ja niin edelleen, mutta se aika oli vuosikymmeniä sitten, nykypolville sillä on hyvin vähän samaistusmiskohtaa. Pointtina tässä nyt se, ettei Suomi ole juurikaan saavuttanut busineksen, kulttuurin tai muun henkisen pääoman saralla maailman näyttämöllä oikein mitään etenkään Ruotsiin verrattuna. Ulkomailla matkatessaan (Euroopan ulkopuolella) törmää jatkuvasti ruotsalaisiin brändeihin.
Tota, mitähän nähtävää Köpiksessä on? Hirveän kallista, eikä juuri mitään tekemistä.
- Juntit
- Ruma ja laadultaan paska arkkitehtuuri ja talorakentaminen
Säännöt. Joka helvetin käänteeseen on joku sääntö, ja joku jolla ei todella ei mitään sen parempaa tekemistä kuin naida jokainen pilkku hengiltä. Koen oikeasti ahdistusta työelämässä siksi, että pelkään koko ajan rikkovani jotain sääntöä, jonka tiedän olevan olemassa, ja sen lisäksi vielä joitakin, joiden epäilen olevan olemassa, mutta en voi olla varma. Joskus kun joku työkaveri hairahtuu rikkomaan jotain sääntöä, seuraukset voi olla ihan kafkamaisia.
Kateus, kauna, katkeruus ja herraviha. Varmasti näitä esiintyy muuallakin, mutta koska asun Suomessa, inhoan niitä täällä. Ja silti käyn av-palstalla, huh huh...
Kiky