Miksi ystävä pystyy vastaamaan vain konkreettisiin kysymyksiin?
Kun jutellaan, niin vastailee juu - ei vastauksia. Ja jos kysyn mihin aikaan heräsit tai mitä söit tänään, niin niihin vastaa. Mutta jos kysyn vaikeampia kuten mitä haluaisi tehdä tai mìtä mieltä on asiasta x tai miltä tuntuu, niin vaikenee täysin. Ei vastaa kerta kaikkiaan mitään. Harvinaista herkkua on, jos srntään sanoo, ettei tiedä tai ei osaa sanoa. Usein ei pysty vastaamaan edes tuota.
Mikä ystävääni vaivaa? Aina se on ollu melko vähäpuheinen, mutta nyt tuo on mennyt noin äärimmäiseksi. Saanko olla huolissani?
Kommentit (11)
Epävarmuus ja huono itsetunto voi aiheuttaa tuota, ettei halua muiden kuullen kertoa itsestään tai puhua mitään syvällisempää.
Voi olla masentunut. Osaako hän ottaa kantaa, jos tarjoat vaihtoehtoja, tyyliin haluaisitko katsoa leffaa tai mennä kävelylle?
Ehkä sul on vaan tyhmiä / ei tilanteeseen sopivia kysymyksiä.
Onko ihan normaaliälyllä varustettu?
Niin joo, noita vaihtoehtoja olen käyttänyt. Minusta nekin toimivat aiemmin paremmin, nyt on ollut tilanteita, ettei edes tuollaiseen kahden vaihtoehdon valintaan saa vastausta. Mutta toissapäivänä oli positiivinen yllätys, kun vastasi. Älysin numeroida vaihtoehdot 1, 2 ja 3. Sen on helpompi sanoa se numero kuin toive sanana. Ap
Vierailija kirjoitti:
Niin joo, noita vaihtoehtoja olen käyttänyt. Minusta nekin toimivat aiemmin paremmin, nyt on ollut tilanteita, ettei edes tuollaiseen kahden vaihtoehdon valintaan saa vastausta. Mutta toissapäivänä oli positiivinen yllätys, kun vastasi. Älysin numeroida vaihtoehdot 1, 2 ja 3. Sen on helpompi sanoa se numero kuin toive sanana. Ap
Kuulostaa minusta masennukselta, masentuneena päätöksien tekeminen on vaikeaa, pientenkin.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä sul on vaan tyhmiä / ei tilanteeseen sopivia kysymyksiä.
Hyvin mahdollista. Ja jos näin olisi, niin ystävähän voisi vaikka sanoa, että älä kysele tyhmiä. Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko ihan normaaliälyllä varustettu?
On kyllä. Vaikka kieltämättä minunkin on sitä välillä vaikea uskoa :-) Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin joo, noita vaihtoehtoja olen käyttänyt. Minusta nekin toimivat aiemmin paremmin, nyt on ollut tilanteita, ettei edes tuollaiseen kahden vaihtoehdon valintaan saa vastausta. Mutta toissapäivänä oli positiivinen yllätys, kun vastasi. Älysin numeroida vaihtoehdot 1, 2 ja 3. Sen on helpompi sanoa se numero kuin toive sanana. Ap
Kuulostaa minusta masennukselta, masentuneena päätöksien tekeminen on vaikeaa, pientenkin.
Tavallaan mukava kuulla, ettei tuo välttämättä sen erikoisempaa ole. Se tilanne nimittäin on kyllä hyvinkin erikoinen, kun toinen kieltäytyy puhumasta kokonaan, kun kyselen liian vaikeita (kun ei edes ole oikeasti vaikeita vaan ihan tavallisia keskustelukysymyksiä).
Kuinkahan vakavaa tuo voisi olla? Eli edelleen saanko / pitääkö minun olla huolissani? Ap
Sen mielipiteitä ja toiveita on dissattu niin paljon, että se on oppinut, ettei niitä kannata olla tia ainakaan myöntää.