Millainen pappi kastoi sinut ja antoi sinulle nimen, ja missä sinut kastettiin kotona vai kirkossa?
Kommentit (33)
Perheelleni tuttu (kai?) pappi oli kastepappina, minut kastettiin isovanhempieni kotona. Sama pappi toimi sitten myös rippi- ja vihkipappina. Terkkuja tutuille ✌
Juu tässä on tullutkin jo läpileikkaus, millaista porukkaa täällä av:lla enimmäkseen pyörii ja kommentoi, eli eipä ole sitten nimen annosta lähtien joillakin ollut kaikki likipitäenkään elämässään kohdallaan, jos lienet vieläkään?!
Vierailija kirjoitti:
Minua ei kastettu, lälläslää. ;P
Ei minuakaan. Vanhempani olivat edistyksellisempiä. ;-)
Valokuvan olen nahnyt. Miespappi, minulla suvun perinteinen kastemekko. Ja vuosi oli 1966 loppu syksy.
Vierailija kirjoitti:
Juu tässä on tullutkin jo läpileikkaus, millaista porukkaa täällä av:lla enimmäkseen pyörii ja kommentoi, eli eipä ole sitten nimen annosta lähtien joillakin ollut kaikki likipitäenkään elämässään kohdallaan, jos lienet vieläkään?!
Niin kastevesi sekoittaa monen pään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Olkoonpa miten tahansa, mutta pappi sen lapsen nimen julkistaa kastetilaisuudessa tai ristiäisissä, ihan miten vaan, mutta samalla pappi nimen antaa lapselle, vaikka sen lapsen vanhemmat ovat lapselleen valinneetkin ja ilmoittaneet papille, joka sen sitten kasteen yhteydessä ilmoittaa kummeille ja isovanhemmille, ja kaikille jotka kastetilaisuudessa ovat läsnä. Näin ainakin on valtakirkkomme piirissä yleensä toimittu eli lapsikaste.
Höpö höpö. Kasteella ja nimenannolla ei ole mitään tekemistä keskenään. Lasta voi hyvin alkaa kutsua nimellä niin pian kuin se on päätetty, eikä mikään estä vanhempia kertomasta sitä ennen kastetta vaikka koko maailmalle.
Miksi vaivaudut tänne sitten mitään hönkimään, jos ja kun sinun kohdallasi ei ole vauvana toimittu niin kuin mitä aloittaja tarkoitti, eli ns. evlut.srk:n kaavan mukaisesti, joka nyt tarkoittaa tyyliin: Vanhemmat valitsevat lapselleen nimen ja järjestävät kastetilaisuuden, jossa pappi kastaa ja liittää lapsen srk:aan, ja samalla pappi kertoo lapsen etunimet, ja se on sitten siinä, ja tottakai lapsen nimi ilmoitetaan rekistereihin, ja kirkon jäseneksi liitetään siihen seurakuntaan, jossa lapsen äitikin on mukana.
Yhteiskasteessa kirkossa 60-luvulla.
Tämähän on tietenkin provo koska pappi ei anna nimeä. Vanhemmat antavat ja se pitää ilmoittaa maistraatille. Jos seurakunta kasteen yhteydessä tekee ilmoituksen vanhempien puolesta maistraatille, en tiedä, ehkä heillä on tarjolla sellainen palvelu.
Mun kastetilaisuus pidettiin kirkossa ja mut kastettiin katolisen kirkon jäseneksi heti elämäni ensimmäisenä sunnuntaina. Pappina oli isä Eduardo, mukavannäköinen viiksekäs mies, joka oli kovin lihaksikas valokuvissa. Kaste meni aikalailla samalla kaavalla kun ev.lut. kaste (paitsi latinaksi ja pitkällä kaavalla), lisänä rukoiltiin myös että saisin viettää elämäni ilman Diabloa, enkä joutuisi ikuiseen kadotukseen. Vaateensa minulla oli kaste"kaapu", jonka alla oli trajecito, ei poikavauvojen puku. Tärkeintä oli kai saada pyhä merkki, joka merkitsi minut Jumalan omaksi. Tilaisuus jatkui sukulaisille kotonani iltaan asti ruuan ja tanssin merkeissä. Kummit oli myös suuressa roolissa ja ovat tietysti vielä tänäpäivänäkin. Nimekseni vanhempani valitsivat arkkienkelin nimen ja toiseksi nimeksi yhdistelmän Joosefista ja Mariasta. M29 ja latino
Minut kastoi mies-pappi, joka oli jo siihen aikaan ollut pitkään kansanedustajana 1930-luvun alkuvuosilta 1960 luvun alkuvuosiin saakka, ja hän toimi myös paikallisen kunnan kunnallispolitiikassa eli oli asuinkuntansa valtuustossa mukana. Hän toimi elämänsä aikana myös uskonnon, äidinkielen ym:den aineiden lukion opettajana. Hän kirjoitti myös lukuisia kirjoja. Mutta jostain syystä arvostin myös sitä, että hän oli vapaaehtoisena talvisodassa ja jatkosodassa toimien kenttäpappina. Ja eläkkeellä pitkään oltuaan hän kuoli Sveitsissä vuonna 1987.
Äitini kertoman mukaan pappi ei juonut kahvia kotonani pidetyissä kastajaisissani, vaan sen sijaan teetä. Hän oli silloin toiminut niin pitkään pappina, että ilmeisesti vatsa ei enää sietänyt kahvia.
Minut kastoi vanha pappi. Paikka oli rukoushuone. Kummina toimi vuokralaisemme, iloluontoinen leski rouva ja toinen kummini oli äidin siskopuoli. Varmaan muutakin väkeä oli paikalla.
Minusta on kuva, jossa istun ristiäismekossa. Pappi kastoi minut nimelleni mutta kirjoitti kastetodistukseen nimekseni äidin nimen.
Muuta en tiedä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap. Olkoonpa miten tahansa, mutta pappi sen lapsen nimen julkistaa kastetilaisuudessa tai ristiäisissä, ihan miten vaan, mutta samalla pappi nimen antaa lapselle, vaikka sen lapsen vanhemmat ovat lapselleen valinneetkin ja ilmoittaneet papille, joka sen sitten kasteen yhteydessä ilmoittaa kummeille ja isovanhemmille, ja kaikille jotka kastetilaisuudessa ovat läsnä. Näin ainakin on valtakirkkomme piirissä yleensä toimittu eli lapsikaste.
Höpö höpö. Kasteella ja nimenannolla ei ole mitään tekemistä keskenään. Lasta voi hyvin alkaa kutsua nimellä niin pian kuin se on päätetty, eikä mikään estä vanhempia kertomasta sitä ennen kastetta vaikka koko maailmalle.
Miksi vaivaudut tänne sitten mitään hönkimään, jos ja kun sinun kohdallasi ei ole vauvana toimittu niin kuin mitä aloittaja tarkoitti, eli ns. evlut.srk:n kaavan mukaisesti, joka nyt tarkoittaa tyyliin: Vanhemmat valitsevat lapselleen nimen ja järjestävät kastetilaisuuden, jossa pappi kastaa ja liittää lapsen srk:aan, ja samalla pappi kertoo lapsen etunimet, ja se on sitten siinä, ja tottakai lapsen nimi ilmoitetaan rekistereihin, ja kirkon jäseneksi liitetään siihen seurakuntaan, jossa lapsen äitikin on mukana.
Päinvastoin: minun kohdallani toimittiin täysin "evlut. srk:n" kaavan mukaisesti. Vanhempani antoivat nimen, pappi kastoi ja ilmoitti nimen maistraattiin. Mitä oikein tarkoitat "hönkimisellä"?
Höpö höpö. Kasteella ja nimenannolla ei ole mitään tekemistä keskenään. Lasta voi hyvin alkaa kutsua nimellä niin pian kuin se on päätetty, eikä mikään estä vanhempia kertomasta sitä ennen kastetta vaikka koko maailmalle.