Lue keskustelun säännöt.
Menikö ennen vanhaan hermot voin levittämiseen? Se on niin kovaa että leipä hajoo!
04.01.2017 |
Mulla on margariini loppu niin käytin voita leivälle. Ihan kamalan tuskallista sen levittäminen - sääliksi käy vanhan ajan äitejä ennen margariinin keksimistä!
Kommentit (29)
Kyllä, voi on aina ollut kovaa ja siksi se kannattaa otta hetkeksi lämpeämään (tai se käytettävä määrä).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voitassi oli aina tuvan kulmakaapissa.
Sen takia sitä voita ei säilytetty kylmässä :)
Nykyisin käytän juustohöylää enkä veistä. Ei ole vaikeaa eikä tarvitse sen varjolla margariiniin vaihtaa.
Sääliksi käy nykyäitien margariinin hehkutus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, veistä juustohöylällä voisiivu leivän päälle.
Kumpi oli ensin jääkaapppi vai margariini?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
sen pitää antaa olla huoneenlämmössä hetken !
Mikrossa 5 sekkaa, ei mene hermot.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tarvitse levittää,laittaa vaan kokkareita leivälle.Lämmin voi on pahaa,toisaalta harvoin tulee leipää ostettua.
Mitä ihmettä, voitahan pidettiin aina pieni määrä tassilla kaapissa. Siis ei jääkaapissa, vaan huoneenlämmössä. Ja niin pieni määrä että tuli käytettyä nopsaan ettei ehtinyt härskiintyä. Jos ottaa jääkaapista suoraan, kannattaa vuolla terävällä veitsellä ihan henkäyksenohuita lastuja, jotka sitten levittää leivälle. Itse pikkuisen perverssinä herkuttelen joskus niin, että laitan ruisleivän toviksi mikroon lämpeemään ja sitten siihen pikkuisen kylmää voita päälle. Se on jotenkin aivan tautisen hyvää. Lämmin leipä ja voi sulaa siihen päälle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ruisleipä maistuu huomattavasti paremmalle oikein voin kanssa!
Siis ihan herkkua!
Huonoja vinkkejä! Jos haluan leivän just nyt, niin ei ole kiinnostusta sulatella voita ensin hetkistä pöydällä. Koko voipakettia ei tietenkään voi laittaa mikroon viideksi sekunniksi, enkä kyllä osaa arvioida paljonko sitä voita tarvitsisi yhteen-kahteen leipään, ja sitten ensin vuolla pikkutassille ja siitä mikroon.
Kyllä margariini on hyvä keksintö :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Just niin, ennen ei voita pidetty jääkaapissa. Minkä vuosi se ei ollut kovaa.
Ei ole edes kovin montaa vuosikymmentä siitä kun jääkaappeja ei vielä ollut, mutta hyvin vaan ruoka säilyi.
Vierailija kirjoitti:
Itse pikkuisen perverssinä herkuttelen joskus niin, että laitan ruisleivän toviksi mikroon lämpeemään ja sitten siihen pikkuisen kylmää voita päälle. Se on jotenkin aivan tautisen hyvää. Lämmin leipä ja voi sulaa siihen päälle.
Hyvää on, ja jos siitä pitää niin minä kyllä suosittelisin ostamaan leipägrillin. Tulee nimittäin vielä paljon paremman makuista kuin mikrossa.
Esimerkiksi tämä on ihan asiallinen: http://hintaseuranta.fi/tuote/voileipa-ja-poytagrillit/krups-fdk452-voi…
Nykynaiset on niin pehmeitä että hävettää
Vierailija kirjoitti:
Huonoja vinkkejä! Jos haluan leivän just nyt, niin ei ole kiinnostusta sulatella voita ensin hetkistä pöydällä. Koko voipakettia ei tietenkään voi laittaa mikroon viideksi sekunniksi, enkä kyllä osaa arvioida paljonko sitä voita tarvitsisi yhteen-kahteen leipään, ja sitten ensin vuolla pikkutassille ja siitä mikroon.
Kyllä margariini on hyvä keksintö :)
No mun mielestä ei ole huono vinkki se, että vuolee siitä voin pinnalta ohuita lastuja, kun ainakin minä saan voin levitettyä leivällä sillä tavalla joka päivä.
Vierailija kirjoitti:
Huonoja vinkkejä! Jos haluan leivän just nyt, niin ei ole kiinnostusta sulatella voita ensin hetkistä pöydällä. Koko voipakettia ei tietenkään voi laittaa mikroon viideksi sekunniksi, enkä kyllä osaa arvioida paljonko sitä voita tarvitsisi yhteen-kahteen leipään, ja sitten ensin vuolla pikkutassille ja siitä mikroon.
Kyllä margariini on hyvä keksintö :)
Sulle sopisi se juustohöylävinkki, jos söisit voita.
Se on taitolaji. Ennen tietenkään voita ei pidetty jääkaapissa, joten se ei ollut niin kovaa. Mäkin joskus pidän pientä voipalasta lautasella huoneenlämmössä. Voin neuvoa, miten jääkaappikylmää voita levitetään leivälle: voin pinnasta "vuollaan" veitsellä ohuita siivuja, jotka levitetään varovasti leivän päälle. Ei kuopaista nokaretta tai leikata palasta.