Lue keskustelun säännöt.
RKP:n itkupotkuilu jatkuu - Keskustakirjaston nimi "Oodi" ei nyt kelpaa, koska se on liian suomenkielinen
03.01.2017 |
Mulla menee oikeasti hermo tähän kermapeppuporukkaan. Suomi kuitenkin sattuu olemaan maailman ainoa suomenkielinen maa. Kyllä meillä pitää olla oikeus ja suorastaan velvollisuus käyttää käyttää nimistössä suomen kieltä. Ei kaikkea voida alistaa jonkin pienen vähemmistön keskenkasvuiselle temppuilulle.
Ja huomatkaa vielä tämä: Se ei haittaa, että nimi ei ole ruotsia, koska neutraali nimi heille kävisi. Ongelma on nimenomaan se, että nimi on suomenkielinen! Siis Suomessa ei saisi käyttää suomenkielistä nimeä! Alkaa kyllä kaikki sympatiat ruotsinkielisiä kohtaan olla nyt loppu. Se sairaalavääntö viime vuonna oli myös sellainen farssi.
"Keskustakirjaston saama nimi närkästyttää ruotsinkielisiä – Oodin tilalle halutaan ruotsinkielinen tai ”neutraali” nimi"
Kommentit (85)
Oodi on tuttu ainakin kaikille HY:n opiskelijoille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oodi on tuttu ainakin kaikille HY:n opiskelijoille.
Eikä sitäkään ole käännetty. Miksi RKP ei ole tästä valittanut?
"Helsingfors universitet - WebOodi"
Ratkaisu ongelmaan on se, että todetaan, että Oodi ei tarkoita oodia, vaan se on lyhenne jostain. Silloin sitä ei tarvitse kääntää (vrt. HAM).
Luulen, että fiksut ruotsinkieliset äänestävät ihan muita puolueita kuin RKP:tä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kirjastolla edes tarvitsee olla nimi? Miksei Helsingin Keskustakirjasto (jonka voi kääntää suoraan ruotsiksi ja enkuksi) kelpaa?
Miksi nimi pitäisi vaihtaa vajaan 6% väestöryhmän vuoksi?
Mun mielestäni tää on jo naurettavaa, jos Suomessa ei voi antaa suomenkielisiä nimiä, koska tuo pieni vähemmistö ei tykkää :O
Jos homma alkaa mennä noin vaikeaksi, niin kannattaa jo harkita ruotsin kielen asemaa virallisena kielenä. Nykyisessä taloustilanteessa tuo toinen virallinen kieli on kallis, aivan liian kallis. Kuinkahan paljon rahaa säästyisi, jos tuo virallisen kielen asema poistuisi ja ruotsi olisi vähemmistökieli kuten saamen kielikin?
Asiasta voisi järjestää kansanäänestyksen. Mä itse en Suomessa asu, mutta on sääli lukea näitä uutisia, joissa suomalaisen enemmistön oikeuksia poljetaan. Eikö tuosta saa kunnon kapinaa jo aikaiseksi? Mitä vaaditaan, että tuo epäkohta saadaan muutettua? Millä tavalla Suomi saadaan suomenkieliseksi?
Kyllä Suomessa pitää voida käyttää suomenkieltä ensisijaisesti! Miten hitossa voi olla, että noin pieni väestönosa kyykyttää enemmistöä ja se vieläpä hyväksytään päätöksissä? Kaikki nuo kummalliset nimet mitä on annettu.. onko ne kaikki vain tuon pienen väestönosan sanelemaa?
Ei hemmetti :(
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nythän siitä tuli käytännössä monessa yhteydessä juuri "Odin", koska omistusmuoto on niin tavallinen. Tavallisessa nopeahkossa suomenkielisessä puheessa sekoittuvat helposti sellaiset muodot kuin vaikkapa "Oodin lukusali" ja "Odin-lukusali".
Toinen ongelma on, että latinan "odi", joka ääntyy oodii, tarkoittaa 'minä vihaan'. Tämä merkitys saattaa tietysti sopia niille Oodi(ni)n kannattajille mutta ei varmasti ollut sitä, mitä nimiraati ajatteli yhdellä ja kansainvälisesti ymmärrettävällä nimellä jättäessään "Oodi"-nimen kääntämättä ruotsiksi ja englanniksi vastoin Kotimaisten kielsten keskuksen suositusta.
Vierailija kirjoitti:
Eniten tässä valituksessa häiritsee se, että nimen tulisi olla neutraali tai RUOTSINKIELINEN. Eli suomenkielinen nimi on no-no, koska Suomi on kaksikielinen maa, mutta täysin ruotsinkielinen nimi on tosi hyvä juttu, koska... En mä tiedä. Ehkä kaikki eläimet vaan ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet on tasa-arvoisempia kuin toiset?
Kirjoittaja ja tällä hetkellä 79 peukuttajaa ovat ilmeisesti ymmärtäneet jotain väärin. Kyse on siis siitä, että nimi olisi joko neutraali, jolloin sitä samaa nimeä käytettäiisiin niin suomessa, ruotsissa kuin vaikkapa englannissa, tai että kullakin kielellä olisi omakielinen nimimuotonsa, mikäli nimi on muodostettu yleisnimestä, jollainen oodi-sanakin siis suomen kielessä on. Tämä oli myös Kotimaisten kielten keskuksen suositus.
Helsingin kaupunki on virallisesti kaksikielinen (minkä lisäksi käytetään usein myös englantia) ja kyseinen uusi kirjastorakennus on osa Helsingin kaupungin kaupunginkirjastoa (Helsingfors stadsbibliotek, Helsinki City Library) ja sen virallisesti kaksikielistä palvelua. Siksi sillä tulisi olla myös vastaava nimi. Jos taas kyseessä olisi esim. suomenkielinen kunnallinen päiväkoti Helsingissä, niin silloin mitään ruotsinkielistä nimeä ei tietenkään tarvittaisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mulla menee oikeasti hermo tähän kermapeppuporukkaan. Suomi kuitenkin sattuu olemaan maailman ainoa suomenkielinen maa. Kyllä meillä pitää olla oikeus ja suorastaan velvollisuus käyttää käyttää nimistössä suomen kieltä. Ei kaikkea voida alistaa jonkin pienen vähemmistön keskenkasvuiselle temppuilulle.
Ja huomatkaa vielä tämä: Se ei haittaa, että nimi ei ole ruotsia, koska neutraali nimi heille kävisi. Ongelma on nimenomaan se, että nimi on suomenkielinen! Siis Suomessa ei saisi käyttää suomenkielistä nimeä! Alkaa kyllä kaikki sympatiat ruotsinkielisiä kohtaan olla nyt loppu. Se sairaalavääntö viime vuonna oli myös sellainen farssi.
"Keskustakirjaston saama nimi närkästyttää ruotsinkielisiä – Oodin tilalle halutaan ruotsinkielinen tai ”neutraali” nimi"
Keskustelun avannut vierailija siteeraa edellä HS:n artikkelin otsaketta muodossa
"Keskustakirjaston saama nimi närkästyttää ruotsinkielisiä – Oodin tilalle halutaan ruotsinkielinen tai 'neutraali' nimi". Klikkaamalla annettua uutislinkkiä selviää kuitenkin, että lehden otsake kuuluu "Keskustakirjaston saama nimi närkästyttää ruotsinkielisiä – Oodin rinnalle halutaan ruotsinkielinen tai 'neutraali' nimi, kaupunki ei lämpene. Siis Oodin "rinnalle" ei "tilalle".
Artikkelista ei selviä, onko lehti myöhemmin muuttanut alkuperäistä otsikkoaan vai ei. Jutun lukemalla selviää kuitenkin, että koko ajan on ollut kyse tilanteesta "rinnalle" (ei "tilalle"). Ne perustelut, jotka toin esiin edellä olevassa kommentissa löytyvät artikkelin tekstistä, jos sen vain lukee. Siellä Björn Månsson sanoo: "Kaksikielisen maamme kaksikielisessä pääkaupungissa pitäisi instituutioiden nimien olla joko kaksikielisiä tai neutraaleja suhteessa kotimaisiin kieliin.”
Nämä Månssonin mainitsemat instituutiot ovat siis sellaisia julkisen vallan, valtion ja kuntien, laitoksia ja yksiköitä, joiden lakisääteisiin velvollisuuksiin kaksikielinen toiminta kuuluu. Yksikielisten kuntien tai yksiköiden toiminnan kanssa tällä ei ole mitään tekemistä (puhumattakaan yksityisistä firmoista tai yksikielisistä leivonnaisten nimistä, jotka nekin on tässä ketjussa jo otettu esiin). Kaikkien ei tarvitse olla kaksikielisiä, mutta niiden laitosten, joiden toimintaan se kuuluu, tulee olla sitä myös käytännössä, sekä palveluissaan että toiminnastaan kertoessaan, johdonmukaisesti.
(Toisaalta on ymmärrettävää, ettei kirjoittaja pidä tällaista Helsingin kaupunginkirjaston yhden toimipisteen nimiasiaa kovin oleellisena, jos hän käyttää Vaasan keskussairaalan erityissairaanhoidon päivystystä koskenutta kiistaa ja ihmisten huolta terveydestään ja jopa hengestään "kermapeppuporukan" aiheuttamaksi "farssiksi". Kummallista asiassa on erityisesti se, että kun näissä keskusteluissa tuodaan jatkuvasti esiin sitä, kuinka pienestä ruotsinkielisestä prosentista on kyse, jolle joudutaan aina järjestämään jotain omakielistä toimintaa, niin Vaasan tapauksessa prosentit ovat aivan jotain muuta: Vaasa on aidosti toiminnallisesti kaksikielinen kaupunki ja ympäröivä Pohjanmaan rannikkoseutu jopa ruotsinvoittoinen. Kerrankin olisi siis ollut tilaisuus hoitaa ruotsinkielisten ja kaksikielisten erityissairaanhoidon päivystys toimivassa kaksikielisessä sairaalassa Vaasassa, mutta sekään ei sitten sopinut. Ehdotettu 12 + 1 -malli olisi turvannut suomenkielisen erikoissairaanhoidon toiminnan laajentamisen Seinäjoella ja vastaava toiminnan jatkumisen ja kehittämisen edelleen myös Vaasassa. Kummatkin kieliryhmät olisivat olleet tyytyväisiä. Rahastakaan ei kuulemma ollut kyse, ainoastaan hallituksen ideologiasta ja sen hyvin kevyestä suhtautumisesta lakisääteisiin kielellisiin oikeuksiin ja ruotsinkielisen väestön elinolosuhteisiin jopa sellaisella maantieteellisellä alueella, jolla he ovat koko Manner-Suomea ajatellen kaikkein merkittävimmässä asemassa.)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eniten tässä valituksessa häiritsee se, että nimen tulisi olla neutraali tai RUOTSINKIELINEN. Eli suomenkielinen nimi on no-no, koska Suomi on kaksikielinen maa, mutta täysin ruotsinkielinen nimi on tosi hyvä juttu, koska... En mä tiedä. Ehkä kaikki eläimet vaan ovat tasa-arvoisia, mutta toiset eläimet on tasa-arvoisempia kuin toiset?
Kirjoittaja ja tällä hetkellä 79 peukuttajaa ovat ilmeisesti ymmärtäneet jotain väärin. Kyse on siis siitä, että nimi olisi joko neutraali, jolloin sitä samaa nimeä käytettäiisiin niin suomessa, ruotsissa kuin vaikkapa englannissa, tai että kullakin kielellä olisi omakielinen nimimuotonsa, mikäli nimi on muodostettu yleisnimestä, jollainen oodi-sanakin siis suomen kielessä on. Tämä oli myös Kotimaisten kielten keskuksen suositus.
Helsingin kaupunki on virallisesti kaksikielinen (minkä lisäksi käytetään usein myös englantia) ja kyseinen uusi kirjastorakennus on osa Helsingin kaupungin kaupunginkirjastoa (Helsingfors stadsbibliotek, Helsinki City Library) ja sen virallisesti kaksikielistä palvelua. Siksi sillä tulisi olla myös vastaava nimi. Jos taas kyseessä olisi esim. suomenkielinen kunnallinen päiväkoti Helsingissä, niin silloin mitään ruotsinkielistä nimeä ei tietenkään tarvittaisi.
Helsingissä on alle 6 % ruotsinkielisiä. Aika kohtuutonta, että näin pieni porukka sanelee sen, minkälaisia nimiä voidaan antaa. Olisi jo aika luopua tästä ruotsin kielen keinotekoisesta asemasta. Kyllä suomen kielellä tulee olla selvänä pääkielenä korkeampi asema kuin pikkuruisella vähemmistökielellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuon Månssonin mielestä ateneum ja Kiasma ovat neutraaleja nimiä. Ihan hyvä, mutta kun ne eivät ole suomea lainkaan. Ateneum ei tarkoita suomeksi yhtään mitään. Kiasma vaivoin, mutta on täysin veirasperäinen sana silti. Sen sijaan molemmat ovat ruotsinkilisille ihan muutoinkin merkitseviä kuin erisniminä.
Vierailija kirjoitti:
Kummallista asiassa on erityisesti se, että kun näissä keskusteluissa tuodaan jatkuvasti esiin sitä, kuinka pienestä ruotsinkielisestä prosentista on kyse, jolle joudutaan aina järjestämään jotain omakielistä toimintaa, niin Vaasan tapauksessa prosentit ovat aivan jotain muuta: Vaasa on aidosti toiminnallisesti kaksikielinen kaupunki ja ympäröivä Pohjanmaan rannikkoseutu jopa ruotsinvoittoinen. Kerrankin olisi siis ollut tilaisuus hoitaa ruotsinkielisten ja kaksikielisten erityissairaanhoidon päivystys toimivassa kaksikielisessä sairaalassa Vaasassa, mutta sekään ei sitten sopinut. Ehdotettu 12 + 1 -malli olisi turvannut suomenkielisen erikoissairaanhoidon toiminnan laajentamisen Seinäjoella ja vastaava toiminnan jatkumisen ja kehittämisen edelleen myös Vaasassa. Kummatkin kieliryhmät olisivat olleet tyytyväisiä. Rahastakaan ei kuulemma ollut kyse, ainoastaan hallituksen ideologiasta ja sen hyvin kevyestä suhtautumisesta lakisääteisiin kielellisiin oikeuksiin ja ruotsinkielisen väestön elinolosuhteisiin jopa sellaisella maantieteellisellä alueella, jolla he ovat koko Manner-Suomea ajatellen kaikkein merkittävimmässä asemassa.)
RKP itse kerjäsi tällaista ratkaisua, johon Vaasan sairaalan suhteen päädyttiin. RKP on itse vuosikaudet vaatinut suomenkielisille pakkoruotsia, koska siten turvataan ruotsinkieliset palvelut! Seinäjoella kaikki ovat pakkoruotsinsa lukeneet, joten palvelut on siten turvattu.
Jos RKP haluaa omia kielellisiä erityisratkaisuja, niin ensin pitää poistaa pakkoruotsi. Ei voida vaatia molempia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
(Toisaalta on ymmärrettävää, ettei kirjoittaja pidä tällaista Helsingin kaupunginkirjaston yhden toimipisteen nimiasiaa kovin oleellisena, jos hän käyttää Vaasan keskussairaalan erityissairaanhoidon päivystystä koskenutta kiistaa ja ihmisten huolta terveydestään ja jopa hengestään "kermapeppuporukan" aiheuttamaksi "farssiksi". )
Nimenomaan se oli farssi ja vain vaalikampanjointia, joilla lietsotaan ruotsinkieliset suomenkielisiä vastaan ja äänestämään RKP:tä.
Vaasan sairaalassa muuttuu käytännössä hyvin vähän nykyiseen verrattuna. Päivystys ei sieltä katoa. Ja jos hätä on oikeasti suuri ja joudutaan viemään toiseen sairaalaan, luulen että silloin pahimmallekin RKP-änkyrälle on tärkeintä saada hyvää hoitoa, eikä se, onko lääkärin äidinkieli ruotsi.
Vierailija kirjoitti:
Tuon Månssonin mielestä ateneum ja Kiasma ovat neutraaleja nimiä. Ihan hyvä, mutta kun ne eivät ole suomea lainkaan. Ateneum ei tarkoita suomeksi yhtään mitään. Kiasma vaivoin, mutta on täysin veirasperäinen sana silti. Sen sijaan molemmat ovat ruotsinkilisille ihan muutoinkin merkitseviä kuin erisniminä.
Aika "hepreaa" ne ovat myös ruotsinkielisille. Pitää olla aika perehtynyt lingvisti, että edes tunnistaa lainasanan "kiasm".
Vierailija kirjoitti:
Helsingissä on alle 6 % ruotsinkielisiä. Aika kohtuutonta, että näin pieni porukka sanelee sen, minkälaisia nimiä voidaan antaa. Olisi jo aika luopua tästä ruotsin kielen keinotekoisesta asemasta. Kyllä suomen kielellä tulee olla selvänä pääkielenä korkeampi asema kuin pikkuruisella vähemmistökielellä.
Eivät he mitään sanele, vaan asema on määrätty lainsäädännössä. Laillisuuden noudattaminen ja sovituista asioista kiinnipitäminen ei ole sanelua - millään kielellä. Samahan koskee myös EU:ta ja suomen asemaaa siellä pikkuruisena vähemmistökielenä.
Vierailija kirjoitti:
Vaasan sairaalassa muuttuu käytännössä hyvin vähän nykyiseen verrattuna. Päivystys ei sieltä katoa. Ja jos hätä on oikeasti suuri ja joudutaan viemään toiseen sairaalaan, luulen että silloin pahimmallekin RKP-änkyrälle on tärkeintä saada hyvää hoitoa, eikä se, onko lääkärin äidinkieli ruotsi.
Eikö sama koske myös suomenkielisiä? Ja kuten kirjoitat, Vaasassa muuttuu käytännössä hyvin vähän. Siksi sen erityissairaanhoidon päivystyksen sijoittaminen myös Vaasaan olisi ollut luontevaa. Seinäjoella tulee nyt paitsi turvata hoito, myös tehdä erityisjärjestelyjä kielellisten oikeuksien toteutumisen takaamiseksi, kuten presidentti Niinistökin lakiin liittämässä lausumassaan edellytti. 12 + 1 -malli olisi ratkaissut ongelman niin Vaasassa ja muulla rannikkoseudulla kuin Seinäjoella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaasan sairaalassa muuttuu käytännössä hyvin vähän nykyiseen verrattuna. Päivystys ei sieltä katoa. Ja jos hätä on oikeasti suuri ja joudutaan viemään toiseen sairaalaan, luulen että silloin pahimmallekin RKP-änkyrälle on tärkeintä saada hyvää hoitoa, eikä se, onko lääkärin äidinkieli ruotsi.
Eikö sama koske myös suomenkielisiä? Ja kuten kirjoitat, Vaasassa muuttuu käytännössä hyvin vähän. Siksi sen erityissairaanhoidon päivystyksen sijoittaminen myös Vaasaan olisi ollut luontevaa. Seinäjoella tulee nyt paitsi turvata hoito, myös tehdä erityisjärjestelyjä kielellisten oikeuksien toteutumisen takaamiseksi, kuten presidentti Niinistökin lakiin liittämässä lausumassaan edellytti. 12 + 1 -malli olisi ratkaissut ongelman niin Vaasassa ja muulla rannikkoseudulla kuin Seinäjoella.
Ei tarvita mitään erityisjärjestelyjä, koska kaikki ovat opiskelleet pakkoruotsia ja se on Suomessa valittu tavaksi hoitaa ruotsinkielinen palvelu.
Jos tämä ei kelpaa, silloin pitää ensi poistaa pakkoruotsi ennen kuin voidaan ruveta vaatimaan muita järjestelyjä.
"Oodi" tulee jotenkin kuin toisesta sfääristä, todella outo nimi kirjastolle. Lyön kassillisen kaljaa vetoa että nimi lyhenee ajan kanssa käyttäjien keskuudessa muotoon "Ode" jonka ruotsinkielisetkin hyväksyvät varmaan ilman mutinoita. Jos meillä kerran on steissit ja stokat ja kaisikset, niin yks ode mahtuu hyvin mukaan. Nyt täytyy vaan venata ett Ode aukee.