Lue keskustelun säännöt.
Millaisia ovat tuntemanne super-saidat ihmiset? Piheistä piheimmät?
Meillä on yksi tuttavaperhe, joilla rahaa riittää, mutta ovat niin saitoja, ettei tiedä itkeä vaiko nauraa. Ruokatarjoilut ovat niin syvältä kuin olla ja voi. Hyvä jos raaskivat edes kananmunia tarjota.
Kommentit (2134)
oletko kateellinen??? kirjoitti:
olen 58v minulla on 3 as.osaketta ja 410ha metsää. kyllä omistukset muutaman lomailun kuittaa. ovat ikuisia ja tuottavat. eivät tosiaan tule kelan rahoituksella. itsekkin pitää tehdä 3 työtä. mutta nyt jää eläkkeelle. nyt kun aukee ostajan markkinat ostelen metsiä ja tosi halpoja asuntoja
Oletko koskaan ajatellut, että mitä sinä loppujen lopuksi tällä kaikella omaisuudellasi teet?? Eikö olisi jo aika alkaa nauttimaan työsi hedelmistä eikä vain yrittää kartuttaa omaisuutta, huolta ja vaivaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainoat läheisesti tuntemani varakkaat ihmiset ovat appivanhempani, ja samalla myös piheimmät. Köyhäily on heille suorastaan ylpeyden aihe. En voi kuin ihmetellä, miten ihminen käyttää elämänsä rahan haalimiseen, mutta ei nauti työnsä tuloksesta mitenkään. Tai se nautinto on se rahan omistaminen. En itsekään arvosta kerskakulutusta, mutta kun pihistellään viimeiseen asti ihan jokapäiväisissä asioissa, on se kohtuutonta. Ovat nykyään jo iäkkäitä ja heille oli valtava myönnytys alkaa käyttämään taksia lääkäri ym asiointiin, toki kelakorvattua palvelutaksia. Lapsensa olivat kuskanneet heitä ennen sitä pari vuotta apen menetettyä ajoluvan. Minusta tuntuu, että anoppi olisi ehkä halunnut elää vähän toisella tavalla, mutta eipä siinä kotirouvalla ole ollut sanan valtaa.
Toivon , että anoppisi saa elää lopussa edes muutamia vuosia leskenä ja rillutella säästöillä oikein sydämensä halusta.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut, että joku erittäin varakas henkilö oli niin saita, että alamäet piti autolla ajaessa vaihtaa vapaalle. Ettei kuluisi polttoainetta.
Kuulostaa ympäristöteolta. Nostaisin hattua, jos sellainen sattuisi olemaan päässä.
En ymmärrä ihmisiä jotka ostavat AINA samat tuotteet kaupasta ja valitsevat niitä tuotteita jotka ovat halvimpia. Siis jos on kaksi samanlaista tuotetta ja eri merkki (toinen on 3,40e ja toinen 3,80e) niin valitaan se halvempi. Näin toimitaan aina eikä ikinä poiketa ostoksissa. Siis kyllä kai sitä vähän säästöä tulee pidemmän päälle mutta mielestäni ihan turhaa varsinkin työssäkäyviltä ihmisiltä jotka tienaavatkin ihan keskinkertaisesti. Mikä tässä on se idea? Voittoa vuoden sisällä vai mitä? Olen varmaan yksinkertainen kun kysyn tällaista.
Tämä ei ole pilkallinen, vaan lähinnä sydämellinen muistelu jo edesmenneestä sukulaismiehestä. Hän syntyi Viipurissa, päätyi sotien jälkeen jollekin komennukselle Turkuun, tapasi naisen, meni naimisiin ja eli loppuelämänsä Turun seudulla. Kaiken minkä voi korjata itse, hän korjasi itse. Kun jotain meni korjauskelvottomaksi, hän pohti pitkään onko tarvetta ostaa korvaavaa tuotetta vai pärjättäisiinkö ilmankin. Pukeutuminen oli asia johon hän kuitenkin panosti, eleli vielä eläkepäivätkin suorat housut ja kauluspaita päällään. Laatuvaatteita jotka kestivät pitkään vaikka toki sitten maksoivatkin.
Ensimmäisen työsuhteen aikaisesta elämästään hän kertoi (tämä siis 40-luvun loppupuoliskolla) että jok'ikinen penni jonka pystyi säästöön laittamaan hän myös laittoi, paitsi ne viikottaiset kaksi penniä (!) jotka hän käytti joka torstai ostaakseen pienen leivonnaisen.
Joku on sanonut että tahdonvoima kuin lihas jota voi harjoittaa; ehkä minäkin pystyisin ajan mittaan näin järjestelmälliseen rahankäyttöön. Tai sitten en.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmisiä jotka ostavat AINA samat tuotteet kaupasta ja valitsevat niitä tuotteita jotka ovat halvimpia. Siis jos on kaksi samanlaista tuotetta ja eri merkki (toinen on 3,40e ja toinen 3,80e) niin valitaan se halvempi. Näin toimitaan aina eikä ikinä poiketa ostoksissa. Siis kyllä kai sitä vähän säästöä tulee pidemmän päälle mutta mielestäni ihan turhaa varsinkin työssäkäyviltä ihmisiltä jotka tienaavatkin ihan keskinkertaisesti. Mikä tässä on se idea? Voittoa vuoden sisällä vai mitä? Olen varmaan yksinkertainen kun kysyn tällaista.
Minä olen varmaan yksinkertainen, kun en ymmärrä miksi ihmeessä kukaan valitisisi sen kalliimman, jos tuotteissa ei ole muuta merkittävää eroa kuin hinta?
Kaverin exä oli niin pihi ettei antanut tälle kaverille kun kuulema värkki kuluu käytössä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmisiä jotka ostavat AINA samat tuotteet kaupasta ja valitsevat niitä tuotteita jotka ovat halvimpia. Siis jos on kaksi samanlaista tuotetta ja eri merkki (toinen on 3,40e ja toinen 3,80e) niin valitaan se halvempi. Näin toimitaan aina eikä ikinä poiketa ostoksissa. Siis kyllä kai sitä vähän säästöä tulee pidemmän päälle mutta mielestäni ihan turhaa varsinkin työssäkäyviltä ihmisiltä jotka tienaavatkin ihan keskinkertaisesti. Mikä tässä on se idea? Voittoa vuoden sisällä vai mitä? Olen varmaan yksinkertainen kun kysyn tällaista.
Jos jokaisen ostoksen kohdalla säästää vähintään 10% niin se voi tarkoittaa vuositasolla esim tonnin ja siis käytännössä 50000-100000€.
On siis oikeasti rahaa, sijoitusasuntoja ja ennen muinoin tuhlattiin turhanpäiväiseen matkustamiseen vuosittain tuhansia euroja. Mutta;
-ajetaan 25 v vanhalla rotiskolla (ei ole varaa talvirenkaisiin joten se on teloilla 4 kk)
- ei osteta uusia vaatteita. Kuletaan vanhoissa ryysyissä. Myös siellä ulkomailla kun pällistellään nähtävyyksiä. Töissäkin addun verkkarit ja t-paita ja kuluneet lenkkarit.
- ei satsata penniäkään omaan hyvinvointiin, kodin estetiikkaan ym. Esim koko perhe käy ajauttamassa häiritsevät hiukset pois silmiltä, niskasta. Välillä on ihan järkyttävän näköistä jälkeä, siis perheen äitikin.
- Kierretään veroja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmisiä jotka ostavat AINA samat tuotteet kaupasta ja valitsevat niitä tuotteita jotka ovat halvimpia. Siis jos on kaksi samanlaista tuotetta ja eri merkki (toinen on 3,40e ja toinen 3,80e) niin valitaan se halvempi. Näin toimitaan aina eikä ikinä poiketa ostoksissa. Siis kyllä kai sitä vähän säästöä tulee pidemmän päälle mutta mielestäni ihan turhaa varsinkin työssäkäyviltä ihmisiltä jotka tienaavatkin ihan keskinkertaisesti. Mikä tässä on se idea? Voittoa vuoden sisällä vai mitä? Olen varmaan yksinkertainen kun kysyn tällaista.
Jos jokaisen ostoksen kohdalla säästää vähintään 10% niin se voi tarkoittaa vuositasolla esim tonnin ja siis käytännössä 50000-100000€.
No realistiset talousmenot voisi olla esim 500-1000€/kk riippuen talouden koosta.
Esimerkissä säästö oli 3.80-3.40€ = 0.40€, joka on prosentteina noin 11.8%
Vuodessa säästö on siis menoihin suhteutettuna noin 700-1400€.
Jos on vaikka 45 vuotta töissä ennen eläkettä, ehtii säästämään 31500-63000€.
Ihan kiva pesämuna jo sinällään, mutta jos säästöt sijoitetaan kerran vuodessa, vaatimattomalla 5% tuotto-odotuksella, rahaa kertyykin noin 110000-220000€.
Mutta turhahan se on tinkiä pikkurahoista, jos isoista ei ole puutetta.
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut, että joku erittäin varakas henkilö oli niin saita, että alamäet piti autolla ajaessa vaihtaa vapaalle. Ettei kuluisi polttoainetta.
Jos kyseisellä henkilöllä oli autossaan ruiskumoottori, niin voisi sanoa, että meni säästäminen ihan reisille; ruisku kun katkaiseen bensansyötön moottorijarrutuksessa. Vapaalla rullatessa moottori käy tyhjäkäyntiä kokoajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Noin kaksimetrinen heppu ajeli pienellä autollaan ja "hyppäsi" ratin takana ennen kuin ajoi kuoppaan. Selitti näin toimimalla säästävänsä auton iskareita...
Vierailija kirjoitti:
Tämä ei ole pilkallinen, vaan lähinnä sydämellinen muistelu jo edesmenneestä sukulaismiehestä. Hän syntyi Viipurissa, päätyi sotien jälkeen jollekin komennukselle Turkuun, tapasi naisen, meni naimisiin ja eli loppuelämänsä Turun seudulla. Kaiken minkä voi korjata itse, hän korjasi itse. Kun jotain meni korjauskelvottomaksi, hän pohti pitkään onko tarvetta ostaa korvaavaa tuotetta vai pärjättäisiinkö ilmankin. Pukeutuminen oli asia johon hän kuitenkin panosti, eleli vielä eläkepäivätkin suorat housut ja kauluspaita päällään. Laatuvaatteita jotka kestivät pitkään vaikka toki sitten maksoivatkin.
Ensimmäisen työsuhteen aikaisesta elämästään hän kertoi (tämä siis 40-luvun loppupuoliskolla) että jok'ikinen penni jonka pystyi säästöön laittamaan hän myös laittoi, paitsi ne viikottaiset kaksi penniä (!) jotka hän käytti joka torstai ostaakseen pienen leivonnaisen.
Joku on sanonut että tahdonvoima kuin lihas jota voi harjoittaa; ehkä minäkin pystyisin ajan mittaan näin järjestelmälliseen rahankäyttöön. Tai sitten en.
Hänestä kannattaisi meidän kaikkien ottaa mallia. On paras ilmasto- ja ympäristöteko, että tavarat käytetään loppuun asti, esimerkiksi vaatteet. Maapallo ei kestä nykyisenkaltaista kerskakulutusta ja ihmisten turhamaisuutta, joka toki johtuu suurimmaksi osaksi ihmisten laiskuudesta ja itsekkyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
oletko kateellinen??? kirjoitti:
olen 58v minulla on 3 as.osaketta ja 410ha metsää. kyllä omistukset muutaman lomailun kuittaa. ovat ikuisia ja tuottavat. eivät tosiaan tule kelan rahoituksella. itsekkin pitää tehdä 3 työtä. mutta nyt jää eläkkeelle. nyt kun aukee ostajan markkinat ostelen metsiä ja tosi halpoja asuntoja
Oletko koskaan ajatellut, että mitä sinä loppujen lopuksi tällä kaikella omaisuudellasi teet?? Eikö olisi jo aika alkaa nauttimaan työsi hedelmistä eikä vain yrittää kartuttaa omaisuutta, huolta ja vaivaa.
Niin no tuo ihminen on veistetty siitä samasta puusta kuin yksi mun tuntemani mies, joka asui äitinsä kanssa ikivanhassa pienessä mökkiröttelössä, mutta omisti arvokiinteistön ja jolla oli siinä kiinteistössä myös oma iso asunto, arvokkaitten vuokra-asuntojen lisäksi. Hän ei koskaan asunut siinä asunnossa kuitenkaan. Sinne hän osti upeita kalliita huonekaluja ja erilaista taidetta jne. Hän vain kävi silloin tällöin siellä asunnossaan. Vuokralaisten suhteen hän oli hirveän tarkka.
Hän ajoi polkupyörällä kaikki kulkunsa, saattoi käydä jossain vierailulla 50 km:n päässä mennen tullen pyörällä. Ammatiltaan hän oli tavallinen tehdastyöläinen ja aivan koulujakäymätön, mennyt töihin jo heti rippikoulun jälkeen. Hänen kauppaostoksensa olivat aina jotain pienen pieniä nyssyköitä, tyyliin yksi tomaatti jne. Kai hän ei syönytkään paljon mitään, mutta äidistään piti hyvän huolen, tämä sairasteli paljon. Siihen mökkiin hän ei kyllä panostanut, se oli hatara ja hutera.
Äiti kuoli ja jonkun vuoden sen jälkeen myös tämä poikansa.
Ei ollut perillisiä. Voi tietysti kysyä, kannattiko se nuukuus. Mutta tämähän on tavallaan persoonakysymys. Hän varmasti nautti siitä, että hänellä oli kaikkea sellaista hienoa. Kuten esim. piano, jota ei kukaan soittanut, mutta oli kumminkin.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmisiä jotka ostavat AINA samat tuotteet kaupasta ja valitsevat niitä tuotteita jotka ovat halvimpia. Siis jos on kaksi samanlaista tuotetta ja eri merkki (toinen on 3,40e ja toinen 3,80e) niin valitaan se halvempi. Näin toimitaan aina eikä ikinä poiketa ostoksissa. Siis kyllä kai sitä vähän säästöä tulee pidemmän päälle mutta mielestäni ihan turhaa varsinkin työssäkäyviltä ihmisiltä jotka tienaavatkin ihan keskinkertaisesti. Mikä tässä on se idea? Voittoa vuoden sisällä vai mitä? Olen varmaan yksinkertainen kun kysyn tällaista.
Tähän on jo muutama vastannutkin. Asun yksin joten ruokakauppamenoni ovat vähän pienemmät kuin perheellisen ihmisen. Jos lasketaan, että ostan noin 100 ruokatarviketta kuukaudessa, 40 senttiä halvempi tuote tekee noin 500 euroa vuodessa. Kyllä mulla kelpaa!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen kuullut, että joku erittäin varakas henkilö oli niin saita, että alamäet piti autolla ajaessa vaihtaa vapaalle. Ettei kuluisi polttoainetta.
Jos kyseisellä henkilöllä oli autossaan ruiskumoottori, niin voisi sanoa, että meni säästäminen ihan reisille; ruisku kun katkaiseen bensansyötön moottorijarrutuksessa. Vapaalla rullatessa moottori käy tyhjäkäyntiä kokoajan.
Esimerkkisi pätee vain, jos on tarkoitus pysähtyä mäen alle. Vapaalla laskiessa nopeus nousee ja voi usein rullata pitkiä matkoja mäen jälkeenkin, mutta moottorijarrutuksella nopeus laskee ja mäen jälkeen joutuu kiihdyttämään päästäkseen takaisin tavoitenopeuteen eli bensaa kuluu.
Joskus opiskeluaikoina lainasin kesällä viikonloppureissulle isäni autoa ja käytin nimenomaan tuota taktiikkaa, että alamäet mentiin vapaalla ja vaihdetta silmään vasta, kun nopeus laski tarpeeksi. Isäni oli todella hämmästynyt, miten pienellä bensan kulutuksella olin ajanut.
Työkaverini, joka maksattaa ukollaan kaiken.
Kuulema itse maksaa vaan puhelinlaskunsa.
Samainen työkaveri kadehtii muiden saamia perintöjä yms.
Vierailija kirjoitti:
En ymmärrä ihmisiä jotka ostavat AINA samat tuotteet kaupasta ja valitsevat niitä tuotteita jotka ovat halvimpia. Siis jos on kaksi samanlaista tuotetta ja eri merkki (toinen on 3,40e ja toinen 3,80e) niin valitaan se halvempi. Näin toimitaan aina eikä ikinä poiketa ostoksissa. Siis kyllä kai sitä vähän säästöä tulee pidemmän päälle mutta mielestäni ihan turhaa varsinkin työssäkäyviltä ihmisiltä jotka tienaavatkin ihan keskinkertaisesti. Mikä tässä on se idea? Voittoa vuoden sisällä vai mitä? Olen varmaan yksinkertainen kun kysyn tällaista.
No minä vertailen hintoja ja valitsen kaupankin sillä perusteella yleensä missä jatkuvasti ostamani tuotteet ovat vähänkin halvempia. Jos miettii että ostan kerralla parikymmentä tuotetta tuollakin säästöllä, niin silloin voin vaikka hyvällä omallatunnolla ostaa vaikka ison kimpaleen lihaa. Tai se on käytännössä joskus vaikka viikonkin ruokaraha.
Kyllä kai moni töissäkäyväkin valittaa kun esim. kala on kallista. No, kun muualla säästää niin ehkä sitäkin voi sitten useammin ostaa.
Enemmän minä tuolla tavalla säästän kuin jollain s-bonuksilla, joita kertyy kuukaudessa euron verran.
Entinen pomo myi puolet joulukinkusta anopilleen. Kinkku oli ilmainen joululahja työnantajalta.
Olen kuullut, että joku erittäin varakas henkilö oli niin saita, että alamäet piti autolla ajaessa vaihtaa vapaalle. Ettei kuluisi polttoainetta.