Millaisia ovat tuntemanne super-saidat ihmiset? Piheistä piheimmät?
Meillä on yksi tuttavaperhe, joilla rahaa riittää, mutta ovat niin saitoja, ettei tiedä itkeä vaiko nauraa. Ruokatarjoilut ovat niin syvältä kuin olla ja voi. Hyvä jos raaskivat edes kananmunia tarjota.
Kommentit (2134)
Varakas hamstraaja. Ei halua koskaan käyttää rahaa, jos ollaan kaveriporukalla ulkona niin ei ikinä vapaaehtoisesti osallistu yhteisiin kuluihin kuten taksiin.
Ottaa mielellään vastaan hänelle tarjotut ruoat ja juomat, narikkamaksut ja loppuillan nakkikioskimätöt muttei koskaan tarjoudu itse ostamaan toisille mitään. Ei tarjoa bensarahaa jos kulkee muiden kyydissä jne.
Lahjat mitä antaa merkkipäivinä on halpaa alelaareista haalittua rojua. 10 vuotta sitten jouluna sain häneltä patalaput joista oli raavittu punainen hintalappu irti. Oli maksanut ennen alennusta 5,90. Itse ostin hänelle ja tyttöystävälleen lahjakortin kylpylään. Tämä oli viimeinen kerta kun olen ostanut hänelle mitään.
Yhteiselle mökkiviikonlopulle (7 osallistujaa) oli sovittu mitä jokainen tuo tullessaan, hänelle lankesi aamiaistarvikkeet. Toi avatun paketin päiväysvanhoja puurohiutaleita ja 6 kananmunaa. Muut olivat ostaneet runsaasti lihaa ym grillattavaa, herkullisia salaattitarpeita, tapaksia ja laadukkaita juustoja ja viinejä. Mökki oli vuokrattu ja hän ei koskaan kysynyt edes jälkikäteen mitä jäi velkaa. Oletti kai että hänen rahallista panostaan ei tarvita kun mökki oli etukäteen maksettu, ja hän lähti mukaan viime tingassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen nuorena piheillyt ja lokkeillut varmaan jonkun verran koska olin oppinut niin kotona. Tekisi mieli pyytää anteeksi kaikilta, mutta en muista tapauksia niin tarkkaan.
Olin myös just se jonka tussit kuivuu sillä aikaa kun en raaskinut käyttää ettei kulu.Meillä isä halusi että vaatteet ostetaan ne halvimmat, tykkäsi niistä tai ei, tai vaikka ne ei ois ollu ihan sopivat - koska oli halvat ja se oli pääasia.
Kaupasta myös halvinta ruokaa. Kerran äiti osti kalliimpaa leikkelettä ja isä meni ihan sekaisin.
Tyhjin käsin oli ihan tavallista mennä kylään, opin vasta aikuisena että niin, yleensä viedään jotain.
Nuo ei ollut hauskaa. Ihan hyvätuloiset vanhemmat on.
Kaikkea myös puolitettiin, osa oli järkevää osa ei.
Sama kokemus täällä, olen ollut nuorena lokki ja nyt hävettää ja kovasti. Lapsena opin että maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä, on tavallisia ja sitten on etuoikeutettuja rikkaita, jotka matkustelevat ja asuvat omakotitaloissa ja törsäilevät rahaa. Ja rikkailla on millä mällätä ja jos rikkaalta jotain saa, niin voi ottaa huoletta vastaan kun kyllä niillä on mistä tarjota.
Mitään vastavuoroisuutta ja vierailuihin liittyviä kohteliaisuussääntöjä en oppinut kotoa. Aikuistuttuakin meni hyvä tovi ennen kuin aloin oppia kantapään kautta että on kohteliasta viedä tuomisia kun menee kylään, on kohteliasta tarjota takaisin jos joku tarjoaa sinulle jotain, jos saa apua tai ekstraa niin on hyvä antaa apua takaisin tai tarjota rahaa tms vastineeksi. Tämä sitten johti siihen että menin usein "rikkaiden" tuttujen luo valmiiseen pöytään kahta kättä heilutellen. Ja kyllä nyt nelikymppisenä hävettää ja kovasti!
Vanhemmalla iällä aloin myös hahmottaa ettei kaikki omakotitaloasujat tai matkailijat todellakaan ole mitään etuoikeutettuja superrikkaita joilla on rahaa loputtomiin, vaan useimmat ovat ihan tavallisia ihmisiä jotka ovat tehneet kovasti töitä että ovat pääseet parempaan taloudelliseen asemaan. Olisipa nuorena ymmärtänyt että noin voi tehdä kuka vain kun vain opiskelee ja tekee kovasti töitä, enkä olisi vain tyytynyt siihen köyhän kohtalooni mikä oli lapsesta asti mieleen iskostunut.
Eli ihan sosiaalisten taitojen puutteesta itselläni kyse. Ihan empaattinen ja tavallinen ihminen olen noin muutoin, mutta tässä kohtaa ollut iso sokea piste. Voi kun joku olisi silloin nuorena aikuisena nykäissyt sivuun ja selittänyt rautalangasta vääntäen miten ihmisen kanssa tulee toimia, olisi ollut paljon vähemmän kivinen tie. Vaan ei voi kuin ajatella eteenpäin ja yrittää olla parempi ihminen. Ja yrittää tarjota takaisin nuoruuden lokkeilut niille ihmisille jotka onneksi ovat vielä elämässäni.
Vau. Tällä palstalla näkee harvoin näin kypsästi ajattelevan ihmisen tekstiä.
Työskentelen eräässä varustamossa itämerellä. Hämmästelen lähes päivittäin matkustajia, jotka lähtevät laivalle pihistelemään. Osa näistä säästökeinoista lähentelevät jo varastamista. Buffet-ruokailun alkaessa haetaan reput ja laukut hytistä. Tavoitteena on pakata leivät ja välipalat buffetista mukaan hyttiin. Näiden ihmsten takia ovella on kyltti; ei reppuja ja isoja laukkuja. Buffetissa saa syödä niin paljon kuin haluaa, mutta mukaan ei oteta mitään, tämä asia on yllättävän monelle ihmetyksen aihe.
Samat ihmiset tulevat illalla laivan baariin myymälän kautta, viinipullo on liian kallis investointi baarissa.
Kovin ihmeissään ovat, kun emme anna heille laseja tai pullonavaajaa lainaksi. Lämmin olut suoraan tölkistä on myös tuttu näky, onhan se myymälässä edullisempaa..
Omat teepussit ovat mukana, ja taas ihmetellään, miksemme anna astioita ja kuumaa vettä ilmaiseksi.
Pyydän: ottakaa se vedenkeitin mukaanne kotoanne, astiat myös, jääkää hyttiinne ja antakaa maksavien asiakkaiden nauttia matkastansa ilman teidän läsnäoloanne.
No huhhuh mitä juntteja risteilyllä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö "Saida" ole nimi? Vai mitä tarkoittaa "saidat"?
Mistä epätykkäykset?
Oisko siitä et "saidat" on monikkomuoto sanalla saita
En minä olisi tiennyt "saidat" sanan yksikköä. Olisin luullut, että se on "saida", mutta kun luin keskustelua paljastui, että se oli "saita".
Googleta ensi kerralla äläkä tuki keskustelua turhilla ihmettelyillä kun et osaa taivutusmuotoja.
Tässä minun panokseni ketjjn varsinaiseen aiheeseen:
Kahdeksankymppinen sukulainen on niin saita, ettei haluaisi ollenkaan käyttää vettä. Vessaa ei vedetä riittävästi, joten vanhat putket tukkeutuvat vessapaperista. Ukko kärsii jatkuvasti kaikenlaisista syyhyistä ja ripuleista mitä ilmeisemmin riittämättömän peseytymisen tähden (koskee myös käsien pesua eli oikeammin käsien nopeaa hulauttamista kylmän veden alla). Koko ikänsä ollut samanlainen ja rahaa on vaikka lampaat söis.
Ollaan molemmat opiskelijoita eli nautitaan ainaki omasta mielestä erittäin leveestä leivästä, mut joillain on vaa ilmeisesti luonteessa tää köyhäily.
Hän laskee sentilleen mitä mä oon hälle velkaa. Siis vaikka et joo söit kaks nakkii nii oot mulle näi ja näi paljon velkaa, maksatko netissä vai käteisellä. Vieraille ei ikinä tarjoo mitään, baarissa ei ikinä tarjoo kellekään ja viime vuonna jätti tulematta mun synttäreille kun menee kuulemma ihan kamalasti rahaa. Ees pidempiä matkoja ei voi kulkee bussilla ku menee rahaa. Lisäks hän vetää viikonloput paastolla ku ruokaan menee rahaa, siis oikeesti syö viis kertaa viikossa ku yliopisto on auki. Jos ruokaa on pakko ostaa nii se on sit punasella lapulla. Ainoo mitä voi ostaa ilman alee on vessapaperi ja kahvi, jota ei sit tietenkää voi tarjoo vieraille, vaikka samat vieraat kyl tarjoo hänelle.
Siis ihan oikeesti. Jätkä saa valtiolta tukii sen about 500 euroo kuussa, ja siihen päälle opintolainaa millä ostaa just vaikka ruokaa mut ei ku hän säästää. Minul menee ihan yli ymmärryksen tämmönen pelleily, aikuinen mies. En tajuu miten tommosella elämäntavalla voi ees olla elossa. Sit miettii miks ei oo tyttöystävää. Osta ees pliis itelles ruokaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen nuorena piheillyt ja lokkeillut varmaan jonkun verran koska olin oppinut niin kotona. Tekisi mieli pyytää anteeksi kaikilta, mutta en muista tapauksia niin tarkkaan.
Olin myös just se jonka tussit kuivuu sillä aikaa kun en raaskinut käyttää ettei kulu.Meillä isä halusi että vaatteet ostetaan ne halvimmat, tykkäsi niistä tai ei, tai vaikka ne ei ois ollu ihan sopivat - koska oli halvat ja se oli pääasia.
Kaupasta myös halvinta ruokaa. Kerran äiti osti kalliimpaa leikkelettä ja isä meni ihan sekaisin.
Tyhjin käsin oli ihan tavallista mennä kylään, opin vasta aikuisena että niin, yleensä viedään jotain.
Nuo ei ollut hauskaa. Ihan hyvätuloiset vanhemmat on.
Kaikkea myös puolitettiin, osa oli järkevää osa ei.
Sama kokemus täällä, olen ollut nuorena lokki ja nyt hävettää ja kovasti. Lapsena opin että maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä, on tavallisia ja sitten on etuoikeutettuja rikkaita, jotka matkustelevat ja asuvat omakotitaloissa ja törsäilevät rahaa. Ja rikkailla on millä mällätä ja jos rikkaalta jotain saa, niin voi ottaa huoletta vastaan kun kyllä niillä on mistä tarjota.
Mitään vastavuoroisuutta ja vierailuihin liittyviä kohteliaisuussääntöjä en oppinut kotoa. Aikuistuttuakin meni hyvä tovi ennen kuin aloin oppia kantapään kautta että on kohteliasta viedä tuomisia kun menee kylään, on kohteliasta tarjota takaisin jos joku tarjoaa sinulle jotain, jos saa apua tai ekstraa niin on hyvä antaa apua takaisin tai tarjota rahaa tms vastineeksi. Tämä sitten johti siihen että menin usein "rikkaiden" tuttujen luo valmiiseen pöytään kahta kättä heilutellen. Ja kyllä nyt nelikymppisenä hävettää ja kovasti!
Vanhemmalla iällä aloin myös hahmottaa ettei kaikki omakotitaloasujat tai matkailijat todellakaan ole mitään etuoikeutettuja superrikkaita joilla on rahaa loputtomiin, vaan useimmat ovat ihan tavallisia ihmisiä jotka ovat tehneet kovasti töitä että ovat pääseet parempaan taloudelliseen asemaan. Olisipa nuorena ymmärtänyt että noin voi tehdä kuka vain kun vain opiskelee ja tekee kovasti töitä, enkä olisi vain tyytynyt siihen köyhän kohtalooni mikä oli lapsesta asti mieleen iskostunut.
Eli ihan sosiaalisten taitojen puutteesta itselläni kyse. Ihan empaattinen ja tavallinen ihminen olen noin muutoin, mutta tässä kohtaa ollut iso sokea piste. Voi kun joku olisi silloin nuorena aikuisena nykäissyt sivuun ja selittänyt rautalangasta vääntäen miten ihmisen kanssa tulee toimia, olisi ollut paljon vähemmän kivinen tie. Vaan ei voi kuin ajatella eteenpäin ja yrittää olla parempi ihminen. Ja yrittää tarjota takaisin nuoruuden lokkeilut niille ihmisille jotka onneksi ovat vielä elämässäni.
Vau. Tällä palstalla näkee harvoin näin kypsästi ajattelevan ihmisen tekstiä.
Me three. Meillä oltiin vähävaraisia, mutta ennen kaikkea sivistymättömiä. Vanhemmat teki selväksi, että me ollaan köyhiä ja meillä on "oikeus" saada kaikkea muttei velvollisuutta antaa takaisin. Päälle vielä aspergerpiirteisyys, niin kesti kyllä ihan liian kauan hiffata ettei perheeni ollut ihan normaali.
Tosiaan opetettiin se malli että kaikkea kannattaa kahmia itselle, kaikessa kannattaa säästää oli tarvetta tai ei (olisittepas nähneet mutsin pussinsulkijakokoelman X), aina pitää ostaa halvinta vaikka maksamalla vähän enemmän olisi saanut sopivamman ja paljon kestävämmän, aina kannatti yrittää pärjätä ilman. Äitini myös varasteli random tavaraa työpaikaltaan ja joskus ystäviltään joista toki tuli pian entisiä, koki että köyhänä hänellä on siihenkin oikeus. Sitä tapaa en sentään omaksunut.
Nykyäänkin joudun vielä välillä muistuttamaan itseäni, että on kohteliasta tarjoutua osallistumaan kustannuksiin, viedä tuliaisia, korvata jos joku tekee palveluksen tai antaa jotain, eikä ole soveliasta koittaa hyötyä toisista rahallisesti. Nuorena opituista tavoista ei ole helppo opetella pois, mutta tottakai sekin työ on pakko tehdä jos meinaa olla yhtään siedettävä ihminen.
Äitiin välit ovat olleet poikki jo kauan, yksi syy on se että sen jälkeen kun muutin omilleni, minäkin muutuin yhdeksi niistä joilta saa varastella.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa palstalaiset ovat kertoneet MUISTA tuntemistaan ihmisistä, jotka ovat saitoja.
Tunnustan itse olevani tarkka muutamissa asioissa:
- En osta koskaan iltapäivälehtiä, white trash juorut ei kiinnosta vähääkään
- En osta koskaan take away kahveja, kalliita ovat ja hyi mitä litkuja ne ovat (ostan kyllä marketin kalleinta tummapaahtoista kahvia sitten kotiini)
- Valitsen ruokakaupan sen mukaan, missä on ilmainen parkkipaikka (esim. Helsingin Triplassa ja Tampereen Ratinassa on maksullinen pysäköinti, niin en asioi näissä kaupoissa)
- Käytän julkisen hammashoitolan palveluja
- Lainaan kirjastosta kirjoja (oma kirjahylly on jo täynnä ja varastossa on laatikossa lisää kirjoja)
- Ostan 3 litran saippuatonkkia ja täytän toilettien saippuapumppupullot (meillä kuluu saippuaa paljon)
- Ostin pölynimurin, jossa on tyhjennettävä säiliö, ei tarvi ostaa pölyimuripusseja enää
- istutan puutarhaan vain monivuotisia kukkia (kertainvestointi)
- istutan puutarhaan lähinnä hyötykasveja, joista on hyötyä tulevaisuudessa
- poimin itse mustikat ja vadelmat metsästä
- keräään ja kuivatan nokkosen lehtiä, keitän niistä haudutettua teetä
- En käy maksullisessa jumpassa tai kuntosaleissa, käyn ilmaiseksi kävelylenkillä ja polkupyörälenkillä tai järvessä uimassa
- Tilaan vaatekaupan uutiskirjeen, jotta saan 5% alennuksen vaateostoksista (käytän merkkivaatteita)Tässä muutama esimerkki arjen tarkkuudesta.
Mä teen kaikki nämä samat kuntosalijäsenyyttä lukuunottamatta, enkä ole koskaan ajatellut sen olevan piheyttä vaan järkevää rahankäyttöä :D Olen hyvätuloinen, mutten koskaan osta normaalihintaisia vaatteita ja kenkiä vaan aina alennusmyynneistä.
Vierailija kirjoitti:
Tässä ketjussa palstalaiset ovat kertoneet MUISTA tuntemistaan ihmisistä, jotka ovat saitoja.
Tunnustan itse olevani tarkka muutamissa asioissa:
- En osta koskaan iltapäivälehtiä, white trash juorut ei kiinnosta vähääkään
- En osta koskaan take away kahveja, kalliita ovat ja hyi mitä litkuja ne ovat (ostan kyllä marketin kalleinta tummapaahtoista kahvia sitten kotiini)
- Valitsen ruokakaupan sen mukaan, missä on ilmainen parkkipaikka (esim. Helsingin Triplassa ja Tampereen Ratinassa on maksullinen pysäköinti, niin en asioi näissä kaupoissa)
- Käytän julkisen hammashoitolan palveluja
- Lainaan kirjastosta kirjoja (oma kirjahylly on jo täynnä ja varastossa on laatikossa lisää kirjoja)
- Ostan 3 litran saippuatonkkia ja täytän toilettien saippuapumppupullot (meillä kuluu saippuaa paljon)
- Ostin pölynimurin, jossa on tyhjennettävä säiliö, ei tarvi ostaa pölyimuripusseja enää
- istutan puutarhaan vain monivuotisia kukkia (kertainvestointi)
- istutan puutarhaan lähinnä hyötykasveja, joista on hyötyä tulevaisuudessa
- poimin itse mustikat ja vadelmat metsästä
- keräään ja kuivatan nokkosen lehtiä, keitän niistä haudutettua teetä
- En käy maksullisessa jumpassa tai kuntosaleissa, käyn ilmaiseksi kävelylenkillä ja polkupyörälenkillä tai järvessä uimassa
- Tilaan vaatekaupan uutiskirjeen, jotta saan 5% alennuksen vaateostoksista (käytän merkkivaatteita)Tässä muutama esimerkki arjen tarkkuudesta.
Mä teen kaikki nämä samat kuntosalijäsenyyttä lukuunottamatta, enkä ole koskaan ajatellut sen olevan piheyttä vaan järkevää rahankäyttöä :D Olen hyvätuloinen, mutten koskaan osta normaalihintaisia vaatteita ja kenkiä vaan aina alennusmyynneistä.
Mummo ja ukki oli äärimmäisen pihejä. Ukki teki itse kaikki huonekalut. Sohvat päällystettynä paksulla, pinkeällä muovilla, jotta ne eivät kulu tai likaannu. Oli tosi miellyttävät sohvat istua :D
Jokainen leipäpussi, pussinsulkija, jogurtti- ja viilipurkki pestiin ja säästettiin. Jogurtti- ja viilipurkeista juotiin mummon laimeaakin laimeampaa mehua. Mitään elintarvikkeita ei koskaan heitetty pois, vaikka olisi ollut kuinka vanhaa ja pilaantunutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä olen nuorena piheillyt ja lokkeillut varmaan jonkun verran koska olin oppinut niin kotona. Tekisi mieli pyytää anteeksi kaikilta, mutta en muista tapauksia niin tarkkaan.
Olin myös just se jonka tussit kuivuu sillä aikaa kun en raaskinut käyttää ettei kulu.Meillä isä halusi että vaatteet ostetaan ne halvimmat, tykkäsi niistä tai ei, tai vaikka ne ei ois ollu ihan sopivat - koska oli halvat ja se oli pääasia.
Kaupasta myös halvinta ruokaa. Kerran äiti osti kalliimpaa leikkelettä ja isä meni ihan sekaisin.
Tyhjin käsin oli ihan tavallista mennä kylään, opin vasta aikuisena että niin, yleensä viedään jotain.
Nuo ei ollut hauskaa. Ihan hyvätuloiset vanhemmat on.
Kaikkea myös puolitettiin, osa oli järkevää osa ei.
Sama kokemus täällä, olen ollut nuorena lokki ja nyt hävettää ja kovasti. Lapsena opin että maailmassa on kahdenlaisia ihmisiä, on tavallisia ja sitten on etuoikeutettuja rikkaita, jotka matkustelevat ja asuvat omakotitaloissa ja törsäilevät rahaa. Ja rikkailla on millä mällätä ja jos rikkaalta jotain saa, niin voi ottaa huoletta vastaan kun kyllä niillä on mistä tarjota.
Mitään vastavuoroisuutta ja vierailuihin liittyviä kohteliaisuussääntöjä en oppinut kotoa. Aikuistuttuakin meni hyvä tovi ennen kuin aloin oppia kantapään kautta että on kohteliasta viedä tuomisia kun menee kylään, on kohteliasta tarjota takaisin jos joku tarjoaa sinulle jotain, jos saa apua tai ekstraa niin on hyvä antaa apua takaisin tai tarjota rahaa tms vastineeksi. Tämä sitten johti siihen että menin usein "rikkaiden" tuttujen luo valmiiseen pöytään kahta kättä heilutellen. Ja kyllä nyt nelikymppisenä hävettää ja kovasti!
Vanhemmalla iällä aloin myös hahmottaa ettei kaikki omakotitaloasujat tai matkailijat todellakaan ole mitään etuoikeutettuja superrikkaita joilla on rahaa loputtomiin, vaan useimmat ovat ihan tavallisia ihmisiä jotka ovat tehneet kovasti töitä että ovat pääseet parempaan taloudelliseen asemaan. Olisipa nuorena ymmärtänyt että noin voi tehdä kuka vain kun vain opiskelee ja tekee kovasti töitä, enkä olisi vain tyytynyt siihen köyhän kohtalooni mikä oli lapsesta asti mieleen iskostunut.
Eli ihan sosiaalisten taitojen puutteesta itselläni kyse. Ihan empaattinen ja tavallinen ihminen olen noin muutoin, mutta tässä kohtaa ollut iso sokea piste. Voi kun joku olisi silloin nuorena aikuisena nykäissyt sivuun ja selittänyt rautalangasta vääntäen miten ihmisen kanssa tulee toimia, olisi ollut paljon vähemmän kivinen tie. Vaan ei voi kuin ajatella eteenpäin ja yrittää olla parempi ihminen. Ja yrittää tarjota takaisin nuoruuden lokkeilut niille ihmisille jotka onneksi ovat vielä elämässäni.
Vau. Tällä palstalla näkee harvoin näin kypsästi ajattelevan ihmisen tekstiä.
Me three. Meillä oltiin vähävaraisia, mutta ennen kaikkea sivistymättömiä. Vanhemmat teki selväksi, että me ollaan köyhiä ja meillä on "oikeus" saada kaikkea muttei velvollisuutta antaa takaisin. Päälle vielä aspergerpiirteisyys, niin kesti kyllä ihan liian kauan hiffata ettei perheeni ollut ihan normaali.
Tosiaan opetettiin se malli että kaikkea kannattaa kahmia itselle, kaikessa kannattaa säästää oli tarvetta tai ei (olisittepas nähneet mutsin pussinsulkijakokoelman X), aina pitää ostaa halvinta vaikka maksamalla vähän enemmän olisi saanut sopivamman ja paljon kestävämmän, aina kannatti yrittää pärjätä ilman. Äitini myös varasteli random tavaraa työpaikaltaan ja joskus ystäviltään joista toki tuli pian entisiä, koki että köyhänä hänellä on siihenkin oikeus. Sitä tapaa en sentään omaksunut.
Nykyäänkin joudun vielä välillä muistuttamaan itseäni, että on kohteliasta tarjoutua osallistumaan kustannuksiin, viedä tuliaisia, korvata jos joku tekee palveluksen tai antaa jotain, eikä ole soveliasta koittaa hyötyä toisista rahallisesti. Nuorena opituista tavoista ei ole helppo opetella pois, mutta tottakai sekin työ on pakko tehdä jos meinaa olla yhtään siedettävä ihminen.
Äitiin välit ovat olleet poikki jo kauan, yksi syy on se että sen jälkeen kun muutin omilleni, minäkin muutuin yhdeksi niistä joilta saa varastella.
Helpottavaa saada vertaistukea, olen siis tuo aiempi kirjoittaja. Kovin tutulta kuulostaa tuo ajatusmalli että ollaan köyhiä ja meillä on oikeus saada rikkaimilta erilaisia asioita. Vanhempani esimerkiksi kannustivat minua hakemaan työttömänä nuorena kaikenlaisia mahdollisia yhteiskunnan tukia, koska ovat "elämänsä makseneet veroja pienestä palkasta". Voi kun olisivat sen sijaan kannustaneet hankkimaan töitä, elättämään itsensä ja saamaan elämästä kiinni!
Tämä on vielä nelikymppisenäkin vaikea asia itselleni, en edelleenkään osaa toimia luontevasti kaikissa tilanteissa. Usein annan joko liian vähän tai ylikompensoin ja annan liikaa, esimerkiksi saatan viedä kaverin illanistujaisiin järjettömän määrän ruokaa tuliaisena, vaikka viinipullo tai mustikkapiirakka olisi jo aivan riittävä. Aiheuttaa hämmennystä puolin ja toisin ja kiusallisia tilanteita. Mutta yritän.
Lapsena opitut tavat ja ajatusmallit ovat jääneet tiukasti jonnekin mielen perukoille ja niistä on elämänmittainen työ yrittää oppia pois. Samaan tapaan joudun itsekin muistutamaan itseäni viemään tuliaisia, tarjoamaan rahaa kyydeistä, tarjoamaan apua vastalahjaksi jne. Monelle itsestäänselvyyksiä, minulle asia mitä pitää erikseen miettiä ja muistaa.
Vähän ristiriitaista käyttää rahaa merkkivaatteisiin 5 % alennuksella ja kerätä nokkosia, tehdä niistä haudutettua Nokia teetä. Minä jättän merkkivaatteet ostamatta ja ostan tai tilaan kunnollista teetä.
Nokia tee tunnetaan myös nokkosteenä...
Vanhan sukulaisrouvan jatkuvaa virtsatietulehduskierrettä ihmeteltiin lääkäriä myöten. Kerran sitten selvisi yllätysvierailun yhteydessä, että nuukana kuivattaa pissapaperit wc:n patterilla ja käyttää ne uudelleen. Asia korjaantui perustelulla, että antibiootit ja vuodeosastopaikka maksaa enemmän vuodessa kuin halpa toilettipaperi. Eli viimeiset vuodet ilman kyseistä vaivaa.
Joskus ihmetyttää kyllä kun joillakin on semmoinen mielikuva, että jos joku "omistaa" omakotitalon, niin hän on sitten rikas jolla on millä mällätä.
Eikö se nyt ole kaikille selvä juttu, että talon omistaa oikeasti pankki jolle maksetaan joka kuukausi isot rahat, että saa asua siinä?
Meillä oli taannoin pk-seudulla talo ja olimme koko ajan pissa sukassa ja kaikesta piti säästää, että saimme maksettua velkaa ja lyhennyksiä. Ei todellakaan mällätty suht matalilla palkoillamme.
Muutimmekin sitten halvemmalle alueelle. Säästeliäisyys jäi veriin.
Ärsyttää kun jotkut huutelee puskista että mikäs teidän on ollessa kun olette niin rikkaita että asutte oikein omakotitalossa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yyy kirjoitti:
Olin kerran töissä kauppiaalla, joka vei myytävänä jo olleet, itämään alkaneet perunat takaisin isänsä perunamaalle, koska niistä tulisi vielä uutta satoa.
Kauppiaan vuositulot olivat 60-80 tonnia vuodessa. Yhden perunan arvohan on noin 5 senttiä kpl.Näinhän perunoita kasvatetaan ja suoraan maasta nostettuna hyviä.
Mikä tuossa oli pimeyttä?Niin. Perunat kasvavat siemenperunoista, itäneistä mukuloista.
Eivät "taimista" kuten Kepun pj. Kulmuni luulee.
Olen kasvattanut perunoita mukuloista, nakkelemalla niitä traktorin kyydistä peltoon.
Perunoita voi kasvattaa myös taimista, tökkimällä itäneitä perunoita vaikka maitotölkkiin, ja kasvattamalla niitä ikkunalaudalla. Taimet voi istuttaa keväällä sitten istutuslaatikkoon.
Sori kun tulin pilaamaan viisastelusi. Oli pakko, kun en siedä tuollaisia nenäkkäitä urpoja, jotka eivät mistään mitään tiedä.
Olet varmaan myös hihkunut kuin pikkulapsi, kun Sipilän paatista irtosi tulppa.
Ps: en itse pidä kepusta puolueena yhtään
Äitini on ikänsä ollut ”köyhä”. Hänellekin on annettu täysin samat mahdollisuudet kuin sisaruksilleen, mutta valitsi ammatin josta sattuu tienaamaan vähemmän. Äitini tuo köyhyyttään julki aina kun mahdollista. Perustelee rahalla ihan kaiken mahdollisen elämässään. Ei voi syödä kunnon ruokaa kun ei ole varaa ja siksi lihoo. Ei auta perustella että kyllä ne kasvikset maksaa vähemmän kun rasvainen liha varsinkin näin kesällä ja syksyllä.
Kun hänen isänsä joutui hoitolaitokseen sopivat sisarukset että papan hoito ja asuminen maksetaan yhdessä niiltä osin kuin tämän omat rahat eivät riitä. Vaikka äitini olisi voinut osallistua kuluihin, ei hän osallistunut koska sisarukset on paljon rikkaampia kuin hän. Maksoin itse äitini osuuden. Sama juttu hautajaiskulujen kanssa.
Millionaire kirjoitti:
Ystäväni on miljonääri. Hänen kotoaan löytyy tasan kaksi viinilasia. Ei ole raaskinut panostaa astiastoihin.
Miksi kenenkään pitäisi panostaa johonkin jota ei tarvitse? Jos hänellä on tarve enintään kahdelle viinilasille, mikä järki olisi ostaa enemmän?
olen 58v minulla on 3 as.osaketta ja 410ha metsää. kyllä omistukset muutaman lomailun kuittaa. ovat ikuisia ja tuottavat. eivät tosiaan tule kelan rahoituksella. itsekkin pitää tehdä 3 työtä. mutta nyt jää eläkkeelle. nyt kun aukee ostajan markkinat ostelen metsiä ja tosi halpoja asuntoja
Ja 100x kestävämpiä ja paremman mallisia kuin sloggit. Sloggit on nykyään ihan p@skaa kuraa, malli on huono ja kestää vähemmän aikaa kuin hm rääsyt. Minä olisin onnellinen jos pystyisi ompelemaan alkkarit itse