Millaisia ovat tuntemanne super-saidat ihmiset? Piheistä piheimmät?

Eväsleipien roudaus samassa pikku pakastuspussissa altistaa bakteereille. Siinä menee sentti hukkaan. Itse asiassa kunnon lounasruokailu pitää ihmisen paremmassa kunnossa kuin muovipussileivät mutta tuo vaihtoehto taitaa olla liian tajunnan räjäyttävä " ekologiselle" saiturille.

Vierailija kirjoitti:

Mun exä!!! Piheistä pihein! Meillä oli "uusioperhe" eli mulla ennestään kaksi lasta. Kauppareissujen jälkeen riitti laskemista kun esim. kahvipaketin hinta jaettiin kahtia koska lapset eivät juoneet kahvia, vain minä ja hän. WC- paperin hinnasta hän maksoi 1/4 ja minä 3/4 koska kaikki käyttivät vessapaperia ja mun osuus oli minä ja kaksi lasta. Eron jälkeen hänellä muistui mieleen että hän oli maksanut tv-tasoon jälkikäteen laittamiemme lasiovien saranat, kävi sitten ruuvaamassa ne irti.. Kyselin kauttarantain miehen sukulaisilta että kuinkahan hänen edellisessä erossaan mahtoi ositukset mennä, oli kuulema minua edeltänyt naisystävä saanut pitää omat vaatteensa ja pölyimurin. Tuota pölyimuriakin tämä ex-mieheni kävi seurustelumme alkuaikoina exältää hakemassa lainaan kun ei raskinut omaa ostaa. Kysymys heräsi mieleeni koska tyypillä oli tutustuessamme mm. arkkupakastin täynnä tämän edellisen emännän laittamia ruokia ym.. Eli oli sit vienyt ruuatkin huushollista lähtiessään :D 

Näen yksinäisen miehen istuvan hämärässä sohvallaan , Käsissään hän pitelee saranoita muikean tyytyväisenä ja varmana siitä , että oikeus on toteutunut. Jäikö lasiovet sinulle ? Mitä hän todella tekee saranoilla ?

Vierailija kirjoitti:

Eväsleipien roudaus samassa pikku pakastuspussissa altistaa bakteereille. Siinä menee sentti hukkaan. Itse asiassa kunnon lounasruokailu pitää ihmisen paremmassa kunnossa kuin muovipussileivät mutta tuo vaihtoehto taitaa olla liian tajunnan räjäyttävä " ekologiselle" saiturille.

249 jatkaa vielä. :)

En edelleenkään ymmärrä, miten leipäpussin kierrättäminen altistaa bakteereille. Leipä, kurkku ja tomaatit viettävät keittiön pöydällä muovin sisällä joskus jopa lähes viikon, ennen kuin ne tulevat syödyiksi. Jos sitten arkiaamuisin laitan siitä kolme palaa leipää, palan kurkkua ja tomaatin aina puhtaaseen pussiin, tämä on hygieenistä - mutta jos kuljetan ne aina samassa pussissa, altistun bakteereille? Minkähänlaisia bakteereja tällöin muodostuu ja mistä?

Ei minulla ole mitään lounasruokailua vastaan, mutta onhan se aika kallista ja vie aikaa. Nyt minulla on puolen tunnin ruokatunti, jos menisin ulos niin pitäisi olla tunnin ruokatunti. Sillä ulkona syömiseen tarvittavalla ajalla mielummin otan vastaan yhden asiakkaan ja paitsi säästän lounaan hinnan myös ansaitsen sinä aikana monta kymppiä. Lisäksi nyt jos olen vähän myöhässä, voin pitää puolen tunnin tauon sijasta vartin tauon. Saan oikaistua aikatauluni enkä tuhlaa asiakkaideni aikaa. :)

Ekologinenkaan en sillä tavalla ole, sillä matkustan aika paljon lentämällä - muutoin ehkä. Matkailu onkin elämänlaatuani parantava juttu, ja siihen olen valmis käyttämään rahaa - toki pyrin aina siinäkin olemaan tuhlaamatta turhaa rahaa tai muutakaan resursseja.

Minun ukilleni on ostattu lahjaksi uusi kahvinkeitin, mutta käyttää edelleen vanhaa keitintä, vaikka se valuttaa aina kahvia pöydälle. 

Vierailija kirjoitti:

Jatkan vielä kommentointia, olen ketjun nro 249, joka on pessyt muovipussitkin eikä nähnyt siinä mitään tavatonta.

Minä (ja moni lähipiiristäni) emme ole pihejä siksi, että rahanmenon saisi minimoitua. Minun mielestäni kaikkinainen tuhlaus vaan on typerää - tavaran, elintarvikkeiden, rahan, ajan, oman energian. Tämä on sellainen elämää ohjaava perusarvo. Tuntuu ihan älyttömältä heittää hyvä eväsleipäpussi roskiin, koska siinä voisi hyvin tuoda seuraavanakin päivänä eväsleivät töihin. Heitän kuitenkin sen täysin hyvän pussin roskiin sosiaalisen paineen alla, koska muuten (btw hyvin materian perään oleva) työkaveri vinoilee aiheesta.

Älytöntä on ostaa uutta tavaraa toimivan tilalle silloin, kun se ei paranna elämänlaatua mitenkään. Sama muovipussi palvelisi minua moitteetta useammankin päivän, ei edes ranteeni rasittuisi tyhjän pussin takaisinroudaamisesta. Samoin on ihan älytöntä ostaa uusi puhelin viime vuoden mallin tilalle, jos ei niillä uusilla ominaisuuksilla varsinaisesti tee mitään. Voisin kyllä maksaa kymppitonnin keinonivelleikkauksesta sellaista tarvitessani, sillä se todennäköisesti parantaisi elämääni hurjasti. Sen sijaan en ostaisi kahdellakympillä tämän kauden röyhelöpaitapuseroa, koska se ei tuottaisi mitään lisäarvoa jo olemassa olevan klassisen paitapuseroni ohessa. Se olisi tuhlausta, hyi olkoon.

Tämä ketju on saanut miettimään suomalaista köyhyyttä - absoluuttista, suhteellista ja henkistä köyhyyttä. Minusta on jonkinlaista henkistä köyhyyttä elää eritteidensä kanssa siksi, ettei raaski vetää vessanpönttöä. Toisenlaista henkistä köyhyyttä on myös hyväksyä se markkinavoimien tuputtama kuluttamisen maksimoimiseen tähtäävä maailmankuva omaksi totuudekseen.

Itse laitan kaikki pikkupussit talteen koiran kakkapusseiksi. Joskus tulee uusia pusseja käytettyä jos ei vanhoja ole. Olettaisin, että on kuitenkin yleinen koiranomistajien tapa?

Vierailija kirjoitti:

Minun ukilleni on ostattu lahjaksi uusi kahvinkeitin, mutta käyttää edelleen vanhaa keitintä, vaikka se valuttaa aina kahvia pöydälle. 

Oletteko opettaneet häntä käyttämään sitä? Ehkä ei kehtaa sanoa ettei osaa käyttää ostamaanne keitintä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Joissakin ihmisissä sekoittuu pihiys ja narsismi. Itselle ostetaan kaikkea kallista, mutta muille naristaan pikkuasioista, kun se on muka itseltä pois. Selityksiä sitten löytyy. Laatu maksaa, kestää pidempään, oli tarjouksessa, kun nyt sattui olemaan vähän ylinääräistä jne. Appiukolla on ollut autoja, moottoripyöriä ja muita vempaimia, mutta ei kotonaan raaski pitää lämpöjä päällä. Suihkuun mennessä piti kysyä onko lämminvesivaraaja ollut päällä, että saa lämmintä vettä. Pesuhuone on tietenkin talvella kuin jääkaappi, kun lämmitys ei ole koskaan päällä (ei ole ollut 30 vuoteen).

Joillakin katoaa suhteellisuuden taju. Ja moni, joka elää tuhlailevasti, on tosi pihi, jos pitäisi antaa tai lahjoittaa muille. Eräs tuttavani esim.sanoi, etteivät lapsen opettajat tarvitse mitään joululahjoja tms, saavathan he palkan.

Olen tuttavasi kanssa samaa mieltä. Työskentelen julkisella sektorilla, enkä todellakaan odota asiakkailtani joulu-, juhannus- tai muitakaan lahjoja. Monessa muussa maassa toki on lahja-, bonus- ja tippikulttuuri, mutta Suomessa siis ajatuksena on, että palkalla tullaan toimeen eikä asiakkailta odoteta lahjoja.

Sitäpaitsi eiväthän kaikki edes vietä esimerkiksi joulua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eväsleipien roudaus samassa pikku pakastuspussissa altistaa bakteereille. Siinä menee sentti hukkaan. Itse asiassa kunnon lounasruokailu pitää ihmisen paremmassa kunnossa kuin muovipussileivät mutta tuo vaihtoehto taitaa olla liian tajunnan räjäyttävä " ekologiselle" saiturille.

249 jatkaa vielä. :)

En edelleenkään ymmärrä, miten leipäpussin kierrättäminen altistaa bakteereille. Leipä, kurkku ja tomaatit viettävät keittiön pöydällä muovin sisällä joskus jopa lähes viikon, ennen kuin ne tulevat syödyiksi. Jos sitten arkiaamuisin laitan siitä kolme palaa leipää, palan kurkkua ja tomaatin aina puhtaaseen pussiin, tämä on hygieenistä - mutta jos kuljetan ne aina samassa pussissa, altistun bakteereille? Minkähänlaisia bakteereja tällöin muodostuu ja mistä?

Ei minulla ole mitään lounasruokailua vastaan, mutta onhan se aika kallista ja vie aikaa. Nyt minulla on puolen tunnin ruokatunti, jos menisin ulos niin pitäisi olla tunnin ruokatunti. Sillä ulkona syömiseen tarvittavalla ajalla mielummin otan vastaan yhden asiakkaan ja paitsi säästän lounaan hinnan myös ansaitsen sinä aikana monta kymppiä. Lisäksi nyt jos olen vähän myöhässä, voin pitää puolen tunnin tauon sijasta vartin tauon. Saan oikaistua aikatauluni enkä tuhlaa asiakkaideni aikaa. :)

Ekologinenkaan en sillä tavalla ole, sillä matkustan aika paljon lentämällä - muutoin ehkä. Matkailu onkin elämänlaatuani parantava juttu, ja siihen olen valmis käyttämään rahaa - toki pyrin aina siinäkin olemaan tuhlaamatta turhaa rahaa tai muutakaan resursseja.

Ei bakteerit mistään yhtäkkiä ilmaannu, vaan niitä on kaikkialla ja ne lisääntyvät ja kannat kasvavat. Useimmat ruokamyrkytyksiä aiheuttavat bakteerit ovat haitattomia pienissä määrin, mutta suotuisissa oloissa kanta moninkertaistuu, mahdollisesti haitalliseksi asti.

Muovipussi pitää sisällään hyvin kosteutta ja lämpöä, leivästä ja kasviksista ravinteita, hometta ja bakteereita tarttuu pussiin. Tämän lisäksi kasvikset joita ei ole leikattu pitävät itselleen haitallisia asioita hyvin ulkona kuoren takia, mutta leikatessa niiltä poistuu tämä suoja, sama kuin jauhelihassa on luultavimmin enemmän haitallisia bakteereja kuin samassa kohdassa silloin kun oli lehmä/muu eläin.

Mutta tuskin kuolet, jos muutaman kerran käytät pussin uudestaan.

Mun eksä oli samanlainen saranan hamstraaja. Aiemmin jo kirjoitin hänen ja hänen lapsuudenperheensä saituudesta. Siinä oli kyllä sairaalloisen saita porukka, rahaa ja omaisuutta oli ja on miljoonissa mitaten. Rahaa ei käytetty mihinkään, kaikki kerrotut vessa-, ruoka-, sähkö-ym. niksit olivat käytössä. Maitoa sai ottaa lasillisen per päivä, välipalaksi sai ottaa yhden porkkanan, toinen oli tuhlausta. eksän äiti ei ollut koskaan käynyt ulkomailla koska matkustaminen maksaa. Kaikki raha "laitettiin syrjään" kuten tapana oli hokea.

No olin sanomassa että kun meille ero tuli, eksä muisti jokaikisestä tavarasta kumman hankkima/saama se oli. Eteisen lipastonlaatikon pikkusälää myöten. Hän halusi ja sai pitää itse ostamansa lyijykynän.

Miten lähditte seurustelemaan pihin puolison kanssa? Eikö hälytyskellot soineet?

Minun eksäni oli myös pihi. Ei nyt sairaalloisen, mutta pihi, joo. Menimme yhteen niin nuorina eikä minulla ollut tuloja eikä omaa rahaa. Miehen rahoilla elettiin ja aina vastaus oli, että jos haluat, maksa itse. Sitten siihen elämään laitostui...

Nykyinen mieheni on tosi antelias, ja pitää minua varmaan pihinä...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eväsleipien roudaus samassa pikku pakastuspussissa altistaa bakteereille. Siinä menee sentti hukkaan. Itse asiassa kunnon lounasruokailu pitää ihmisen paremmassa kunnossa kuin muovipussileivät mutta tuo vaihtoehto taitaa olla liian tajunnan räjäyttävä " ekologiselle" saiturille.

249 jatkaa vielä. :)

En edelleenkään ymmärrä, miten leipäpussin kierrättäminen altistaa bakteereille. Leipä, kurkku ja tomaatit viettävät keittiön pöydällä muovin sisällä joskus jopa lähes viikon, ennen kuin ne tulevat syödyiksi. Jos sitten arkiaamuisin laitan siitä kolme palaa leipää, palan kurkkua ja tomaatin aina puhtaaseen pussiin, tämä on hygieenistä - mutta jos kuljetan ne aina samassa pussissa, altistun bakteereille? Minkähänlaisia bakteereja tällöin muodostuu ja mistä?

Ei minulla ole mitään lounasruokailua vastaan, mutta onhan se aika kallista ja vie aikaa. Nyt minulla on puolen tunnin ruokatunti, jos menisin ulos niin pitäisi olla tunnin ruokatunti. Sillä ulkona syömiseen tarvittavalla ajalla mielummin otan vastaan yhden asiakkaan ja paitsi säästän lounaan hinnan myös ansaitsen sinä aikana monta kymppiä. Lisäksi nyt jos olen vähän myöhässä, voin pitää puolen tunnin tauon sijasta vartin tauon. Saan oikaistua aikatauluni enkä tuhlaa asiakkaideni aikaa. :)

Ekologinenkaan en sillä tavalla ole, sillä matkustan aika paljon lentämällä - muutoin ehkä. Matkailu onkin elämänlaatuani parantava juttu, ja siihen olen valmis käyttämään rahaa - toki pyrin aina siinäkin olemaan tuhlaamatta turhaa rahaa tai muutakaan resursseja.

Ensinnäkin ihan hygieniapassin mukaista ei ole säilyttää eri ruokaaineita leipä, tomaatti, kurkku - samassa pussissa. Sitten jokainen käsittelykerta, eli kun otat leivän ym. pussista tai edes avaat pussin, tuo sinne bakteereja, etenkin käsistäsi. Kasvisten pilkkominen lisää bakteereja niiden pinnalla. Pussiin saattaa jäädä ruoka-ainejämiä, joissa bakteerit lisääntyvät. Pussin peseminen ei auta, koska kosteus tuo lisää bakteereita. Myöskin eväspussin säilyttäminen muuttuvissa olosuhteissa ja muuttuvissa lämpötiloissa - esim. repussa, työpaikan jääkaapissa, huoneenlämpötilassa edistää ruuan pilaantumista.

Vastaukseksi 599 kysymykseen: seurusteluaikana oltiin opiskelijoita ja talous oli tiukalla molemmilla. Toisen piheys ei sillä tavalla pistänyt silmään, toki huomasin lapsuudenkodin tolan. Sitten eksäni valmistui ennen minua ja pääsi heti hyväpalkkaiseen työhön, oli nousukausi. Opiskelijatyyli jatkui ennallaan, edelleen ruoka oli purkkihernekeittoa jne. Pihiys oikeastaan puhkesi vasta sitten esiin, häntä alkoi harmittamaan pienikin "lokkeilu" kuten että matkustin hänen auton kyydissään ilmaiseksi nyt kun hän pystyi hankkimaan auton (sai sen ilmaiseksi vanhemmiltaan, vanhan auton) mutta tietysti bensa maksoi.



Mutta suhde ei kaatunut pelkkään pihiyteen. Tai ehkäpä sittenkin: koko elämä oli niukkaa ja nuivaa joka tasolla. En jaksanut sitä negatiivisuutta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minun ukilleni on ostattu lahjaksi uusi kahvinkeitin, mutta käyttää edelleen vanhaa keitintä, vaikka se valuttaa aina kahvia pöydälle. 

Oletteko opettaneet häntä käyttämään sitä? Ehkä ei kehtaa sanoa ettei osaa käyttää ostamaanne keitintä.

Ja tarjoutuneet viemään vanhaa pois. Hän ei varmasti heitä sitä roskikseen mikä onkin järkevää koska osat pitää kierrättää.

Minä erosin enkä ottanut mukaani juuri muuta kuin henkilökohtaiset asiat. En ottanut huonekaluja, astioita enkä kodinkoneita. Ajattelin kuitenkin jotain pakata kun olin joutunut auton vuokraamaan. Pakkasin vanhoja paistinlastoja, kulhoja yms. Mies kun tuli kotiin, niin hän tuohtuneena vaati minua jättämään "edes toisen vatkauskulhoista". Siis sellaisen muovisen joka maksaa kokonaista 2 € ja joka oli varmaan 5 vuotta vanha. Eikä hän käytä sitä mihinkään. Minä jätin ja mies sai vielä valita kumman haluaa.

Mua on itse aina oksettanut ihmiset jotka omalla piheilyllään haluavat hyötyä muista. Itse olen hyvinkin pihi, mutta teen sen itselleni. Yksin asuessani saatan säästää vettä/sähköä/vessapaperia tai syödä usein purkkihernekeittoa. En kuitenkaan koskaan ole varastanut mistään yhteisistä tavaroista tai ruuista.

Mulla on parikin kaveria jotka jatkuvasti naureskelevat minun piheydelleni kun itse käyttävät itseensä rahaa aika paljon. Mutta tilanteet muuttuvat kun tulee jotain yhteisostoja, esimerkiksi sovitaan että illanistujaisiin jokainen tuo jotain. Tuodaan mahdollisimman vähän ja aina kaikista halvinta merkkiä. Ei ole tavatonta ettei tuomiset riitä kaikille edes maistiaisen verran. Sitten muiden tuomia ruokia syödään kuin ei oltaisi ruokaa saatu päiväkausiin, ei osata jättää muille. Lopussa vielä jos omista tuomisista sattuu jotain jäämään yli, niin ehdottomasti pitää viedä ne takaisin kotiin. Eikä ole tavatonta että ylijääneistä ruuista myös kaverin ostamia tuotteita tarttuu kotimatkalle.

Seuraavana päivänä taas naureskellaan sille pihille kaverille ja kehutaan miten on itse ostanut jotain kallista.

Eräs tuttavani saattaa hetken mielijohteesta ostaa esim. merkkilaukun tai varata ulkomaanmatkan. Rahaa kyllä löytyy. Tosin näinhän sitä varmaan saa säästettyäkin, tässä muutama esimerkki:

:)

- Kerran kaveri unohti jääkaappiini max. 1 euron maksavan kaupan einespitsan. Hän tuli muutamien päivien kuluttua käymään ja muisti pitsan unohtuneen. Pitsa oli jo reilussa homeessa paketin sisällä, mutta kaveri kuori homeet päältä ja lämmitti siitä välipalaa, kun eihän sitä nyt kuulemma raaski roskiin viskata.

- Vessapaperista kaverini on supertarkka. Sanoin kerran, että ei yksi arkki riitä mihinkään ja enhän minä nyt sormilla ala pyyhkimään, niin kaverini totesi, että sitä varten on käsienpesu.

- Söimme kerran kaverini luona piirakkaa, johon tarjolla oli lisäksi myös vaniljakastiketta 2 dl purkissa. Meitä syöjiä oli yhteensä kolme. Valutin kastiketta noin 1 tl verran kun kaverini äkkiä huudahti, että eiköhän tuo jo riitä. Itse olen tottunut laittamaan esille sellaista mitä saakin syödä ja vain sellaisen määrän, mitä saa syödä.. :D

- Kaverini mainosti suureen ääneen miten hän oli ostanut kahvihetkelle rinkulamunkkeja, että keitetäänpä kahvit kun herkkujakin löytyy. Meitä oli yhteensä kolme kahvittelijaa. Hänellä oli pussissa about neljä munkkia, mutta hän toi kahvipöytään sen yhden munkin jonka jakoi kolmeen osaan, koska "onhan nämä nyt aika isoja kuitenkin".

- Kaveri matkusti kerran kyydissäni noin 150 kilometrin matkan. Matkalla hän joi lasipullosta juomisen ja perille päästyämme hän laittoi pullon lattialle sanoen, että siinä on vähän bensarahaa. Pantti oli 10 senttiä. :D En minä ollut bensarahaa vailla, mutta huvitti tuo tapaus - olisi nyt senkin jo ottanut mukaansa. :D

Näitä on ihan uskomattoman hauska lueskella. Onneksi itsellänikin on yksi kaveri, joka vienyt säästämisen omalle levelilleen.

Nainen 33 v.

-Jatkaa opintojaan yliopistossa, jotta saa kaikki opiskelija-alennukset. Kyseinen henkilö olisi voinut valmistua vuosikausia sitten, mutta saa aina lisäaikaa opintoihinsa puhumalla.  

-Hyödyntää opiskelija-alennusta mm. syömällä opiskelija ruokaloissa ja hankkimalla matkakortin opiskelija-alennuksella

-Ei ikinä tuo mitään mihinkään, mutta muiden juomat ja tarjoilut kyllä kelpaavat. 

-Ei käy edes mäkkärissä, vaan mennessämme kaveriporukalla syömään tämä tyyppi käy ostamassa marketista itselleen jogurtin tms. (halpaa ja proteiiinipitoista)

-joskus saattaa ostaakin pikaruokaloista jotain, jos on saanut alennuskupongin

-Ostaa kaiken netistä. Etsii alennuskoodeja kaikkiin kauppoihin mm. täältä https://www.picodi.com/fi/ ja sitten ostaa vain kun on vähintään 50 % alennus tai vastaava.

-ei lainaa koskaan rahaa. Kerran lainasi ja silloinkin mietti, olinko maksanut 20 senttiä liian vähän.

Tässä oli nää, mitkä tuli ekana mieleen. Olisi varmaan paljon lisääkin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eväsleipien roudaus samassa pikku pakastuspussissa altistaa bakteereille. Siinä menee sentti hukkaan. Itse asiassa kunnon lounasruokailu pitää ihmisen paremmassa kunnossa kuin muovipussileivät mutta tuo vaihtoehto taitaa olla liian tajunnan räjäyttävä " ekologiselle" saiturille.

249 jatkaa vielä. :)

En edelleenkään ymmärrä, miten leipäpussin kierrättäminen altistaa bakteereille. Leipä, kurkku ja tomaatit viettävät keittiön pöydällä muovin sisällä joskus jopa lähes viikon, ennen kuin ne tulevat syödyiksi. Jos sitten arkiaamuisin laitan siitä kolme palaa leipää, palan kurkkua ja tomaatin aina puhtaaseen pussiin, tämä on hygieenistä - mutta jos kuljetan ne aina samassa pussissa, altistun bakteereille? Minkähänlaisia bakteereja tällöin muodostuu ja mistä?

Ei minulla ole mitään lounasruokailua vastaan, mutta onhan se aika kallista ja vie aikaa. Nyt minulla on puolen tunnin ruokatunti, jos menisin ulos niin pitäisi olla tunnin ruokatunti. Sillä ulkona syömiseen tarvittavalla ajalla mielummin otan vastaan yhden asiakkaan ja paitsi säästän lounaan hinnan myös ansaitsen sinä aikana monta kymppiä. Lisäksi nyt jos olen vähän myöhässä, voin pitää puolen tunnin tauon sijasta vartin tauon. Saan oikaistua aikatauluni enkä tuhlaa asiakkaideni aikaa. :)

Ekologinenkaan en sillä tavalla ole, sillä matkustan aika paljon lentämällä - muutoin ehkä. Matkailu onkin elämänlaatuani parantava juttu, ja siihen olen valmis käyttämään rahaa - toki pyrin aina siinäkin olemaan tuhlaamatta turhaa rahaa tai muutakaan resursseja.

Ensinnäkin ihan hygieniapassin mukaista ei ole säilyttää eri ruokaaineita leipä, tomaatti, kurkku - samassa pussissa. Sitten jokainen käsittelykerta, eli kun otat leivän ym. pussista tai edes avaat pussin, tuo sinne bakteereja, etenkin käsistäsi. Kasvisten pilkkominen lisää bakteereja niiden pinnalla. Pussiin saattaa jäädä ruoka-ainejämiä, joissa bakteerit lisääntyvät. Pussin peseminen ei auta, koska kosteus tuo lisää bakteereita. Myöskin eväspussin säilyttäminen muuttuvissa olosuhteissa ja muuttuvissa lämpötiloissa - esim. repussa, työpaikan jääkaapissa, huoneenlämpötilassa edistää ruuan pilaantumista.

Tämä tarina on minusta sitä hauskempi, mitä enemmän sitä yritetään perustella. Eväsleipä ei ilmeisesti ole hygieniapassin mukaista toimintaa, jos leipää ja kurkkua ei voi säilyttää samassa pussissa. Miksi huoltoasemilla ja kahviloissa voi silti myydä valmiita sämpylöitä?

Kädestä menee aina pussiin bakteereja, ok. Jos tämä estää pussin uusiokäytön, silloin esim. pussillisella tomaatteja pitäisi samalla logiikalla aina siirtää loput tomaatit uuteen puhtaaseen pussiin, kun ottaa yhden syötäväksi. Samoin leipäpaketista pitäisi aina palan ottamisen yhteydessä siirtää loput palat puhtaaseen pussiin (varmaan pinsetein), jotta kädestä tulleet bakteerit eivät lisäänny pussissa. Ja myyvät vielä sellaisia kestohedelmäpussejakin!

Jos leipä, kurkku ja tomaatti säilyvät moitteetta huoneenlämmössä, niin tuskin ne pilaantuvat jääkaappiin laitettunakaan.

Noh, minä sain juuri kuulla olevani pihi, koska en halua käyttää vähiä rahojani sellaiseen tapahtumaan, joka ei minua kiinnosta. Että toiselle piheys on toiselle ihan sitä, että joutuu priorisoimaan rahankäyttönsä.

Minusta ihmiset jotka eivät raaski syödä kunnollista ruokaa ovat liian saitoja. Työpaikallani sairaalassa on erittäin hyvä lounastarjoilu, ruoka on hyvää, vaihtelevaa ja terveellistä, ja valittavana on joka päivä 4 eri vaihtoehtoa (liha/kala, kasvis, keitto tai salaatti) leipäbuffet ym. Kallein vaihtoehto maksaa 5,50€.

Silti sellaista porukkaa riittää, joka mieluummin kanniskelee eväsleipiä vanhoissa pusseissa tai lämmittää mikrossa pussipuuroa. Ymmärrän kyllä jos kyseessä on vaikka pienituloinen laitosapulainen, mutta näitä pihejä on paljon lääkäreissä. Selitys on että ruokalaan ei ehdi. No jos joku tarjoaa, vaikka lääke-edustaja, niin silloin kyllä aina ehditään.