Onko nykyään normaalia, että CV:ssä työsuhteet on enintään 2-3 vuoden pituisia?

Ihan normaalia olla pätkätyöläinen ja lyhyemmissäkin pätkissä, vuokratyöläisellä voi olla monia paikkoja ja lyhyitä keikkoja. Aktiivinen ottaa lyhyitäkin pätkiä eikä jää sohvalle makaamaaan.

On. Työuria voidaan nykyään kuvata aaltoina, erimittaisina ja"korkuisina" työtehtävinä jotka vuorottelevat. Tietenkin työllisyystilanne vaikuttaa myös, että otetaan vastaan mitä saadaan, mutta ihmiset myös ottavat vastuuta urakehityksestään enemmän.

Nim. Asiaan tutustunut

Juu, ei enää toivoakaan päästä elinikäisiin työsuhteisiin. Päinvastoin pidemmät työsuhteet katsotaan joillain aloilla jopa negatiivisiksi, kertoo siitä, että ei halua kehittyä ja laajentaa osaamistaan. Oppimiskykyä jne. epäillään, jos on jäänyt yhteen paikkaan pidemmäksi aikaa. Välillä tuossa on perää, välillä aivan perätön käsitys "jämähtämisestä".

On normaalia.

"ei olla pitkäjänteisesti"

Vaihda tuohon että "yritykset eivät työllistä pitkäjänteisesti" niin ymmärrät vähän paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Eli ei enää olla pitkäjänteisesti saman työnantajan palveluksessa pitkiä aikoja?

Voi kuule mielellään oltaisiin, mutta kun tarjolla ei ole tuollaista. Vaan sijaisuuksia ja määräaikaisia paikkoja löytyy, vaikka takataskussa on tutkinto "100% varmasti työllistävälle alalle". Ja kyse ei ole siitä, etten olisi hyvä työntekijä. Jokaikinen työnantaja on sopimuksen loppuessa harmitellut, ettei mielellään olisi pitänyt minut talossa, jos vain mahdollista.

Kateellisena aina kuuntelen työkavereiden saadessa työnantajalta lahjoja vaikkapa 20 tai 30 vuoden työurasta kyseiselle työnantajalle. Kyllä minäkin haluaisin tuollaista varmuutta elämääni.

t. 30 v korkeakoulutettu pätkätyöllistetty

Ap sai aloituksessa asian kuulostamaan siltä että työntekijät lentävät kukasta kukkaan parhaan tarjouksen perässä. Todellisuudessahan työnantajat palkkaavat sinut siksi aikaa kuin tarvitsevat ja sitten jäät joko odottamaan seuraavaa pätkää tai otat sen mitä satut saamaan.

Voi kunpa joku työnantaja sitoutuisi minuun!

Varmasti tämänkin päivän työntekijät arvostaisivat vakautta, mutta jos tarjolla on ainoastaan parin vuoden pätkiä niin minkäs teet. Varmaan jotkut myös omasta tahdostaan vaihtavat vakituista paikkaa usein, mutta uskoisin että hyvin monessa tapauksessa on kyse yksinkertaisesti siitä että tehdään mitä on tarjolla ja enenevässä määrin se tarkoittaa näitä määräaikaisuuksia.

No mitäpä luulet???????!!!!

Jotkut sitten elää ilmeisesti tynnyrissä.... ei mitään haisua mitä täällä tapahtuu vuonna 2017 esim työmarkkinoilla. HUH.

Liian pitkään yhden työnantajan palveluksessa ollut on nykyisin epäilyttävä. Eikö ole päässyt muualje, puuttuuko kunnianhimoa jne.

Totuus on se, että suomalaiset eivät siltikään vaihda työpaikkoja niin usein kuin olisi ehkä hyväksi. Aivan liian usein kohtaa niitä samassa työpaikassa 15 vuotta istuneita työhönsä totaalisesti kyrpiintyneitä hapannaamoja. Voisi elämä maistua erilaiselta jos välillä vaihtaisi, samoin tuottavuus voisi parantua sekä samalla työnantajat ikäänkuin joutuisivat kilpailemaan enemmän hyvistä työntekijöistä, jolloin työntekijäedut nousisivat.

Nykyään on kovin harvinaista, että työnantajat maksavat enää palkan lisäksi muita etuja, sillä yhteen työpaikkaan jämähtämisen mentaliteetti on työnantajille edullinen.

Toivottavasti ap et ole rekrytoija. On ihan normaalia jopa parin kuukauden-vuoden pestit. Sitä otetaan, mitä on tarjolla.

Kyllä se jotain ihmisen osaamisesta/laadusta/asenteesta kertoo. Hyvä ihminen kyllä tekee tulosta tavalla tai toisella, eikä yhtiöt halua sellaisista luopua.  

Fakta vaan on, että liian moni ihminen ei yritä tarpeeksi duunissa. Mennään " oon täällä vaan töissä" -asenteella, sitten ihmetellään kun firmalla menee huonosti ja vielä enemmän miksi itse sai lähteä yt:ssä vaikka on tehnyt työnsä "hyvin". 

Just, jos jopa (!) 2-3 vuoden pituisia pätkiä ihmetellään... :( Miltähän minä ja minun työhistoriani sitten näytetään, kolme viimeisintä työsuhdetta ovat kaikki vuoden pituisia... Eikä ole ollut oma valinta.

kauhea ajatus etta olisi samassa duunissa vuosikausia! Eri asia jos vaihtaa tehtavia talon sisalla, yllenetaan yms. siltikin joku 5v samassa talossa tuntuu hurjalta. 

Mulla tyoelamaa takana nyt 1.5v + 1v (asiantuntijahommissa). Ajattelin olla viela reilun vuoden nykyisessa ja menna sitten opiskelemaan jatkotutkinnon ja miettia uran suuntaa uudelleen.

T. milleniaali Lontoosta

Luuletko tosissasi, etten HALUAISI työpaikkaa, jonka säilymisestä voisin olla kohtuullisen varma, joka helpottaisi helvetin monia asioita (mm. perheen perustamista ja oman asunnon ostamista) ja joka toisi tietynlaisen vakauden ja turvallisuuden tunteen. Ettenkö haluaisi tuttua työporukkaa, joka tietäisi, että Maija harrastaa ratsastamista ja Suvin lapsi on vaikeasti sairas mutta vointi on parempaan päin ja Mikko kärvistelee hometalohelvetissä? 

Haluaisin, mutta valitettavasti Etelä-Suomessa ei ole nuorelle naispuoliselle luokanopettajalle muuta tarjolla kuin pätkiä. No, opiskelen näiden pätkätöideni ohessa erityisopettajan kelpoisuutta, jospa sitten alkaisi virkoja irtoamaan. Ja kyse ei ole edes siitä, että minulle kelpaisi ainoastaan Helsingin keskustan hienot koulut, vaan olen laajentanut hakualuettani aina Sipooseen, Lahteen ja Riihimäkeen saakka. Ei virkaa, eri mittaisia sijaisuuksia onneksi. Aina on kiitelty, niin kollegat, esimiehet, oppilaat kuin vanhemmatkin, mutta kun virkoja ei ole tarjolla niin minkäs teet. 

Suositeltavaa minun mielestäni. Itsellä oli 14 työpaikkaa ennen eläköitymistä. Loppupalkka oli 8000 euroa. Jos olisin jumittunut niihin muka hyviin työpaikkoihin, olisin hävinnyt eläkkeessä satoja/tuhansia euroja. Ja niistä työpaikoista monta oli määräaikaisia. Nekin ovat suositeltavia, jos olet pätevä.