Psykoosi tulossa..
Mulla on todennäköisesti tulossa psykoosi.. On vain ajankysymys milloin todellisuudentajuntani katoaa. Armeija jää väliin, unelma-ammatti jota oisin halunnut opiskella jää väliin.. Toisinsanoen kaikki menee päin vittua, en näe elämässä enää valoa, ainoa mikä mielessäni pyörii on se, että milloin menetän otteen todellisuudesta. Olen hankkinut apua, ja avohoitoon on tulossa arviointiajat. Neuroleptejä ja rauhottavia todennäköisesti tunkee sieltä kouraan, joiden jälkeen muutun zombiksi. Tälläkin hetkellä olen paska kommunikoimaan ihmisten kanssa, ahdistaa puhua tuntemattomille ihmisille ja tuntuu että aina nolaan itseni.. Omaan helvetin paskat sosiaaliset taidot jo valmiiksi, niin voi vaan arvata, että miten käyn mun kanssakäymisten toisten ihmisten kanssa, kun tähän alan popsimaan kivan värisiä pillereitä, avot. Kaikista raskauttavinta tässä on se, että tod. näk. jää ammattikoulu kesken.
En tiedä löytyykö täältä tätä polkua kulkeneita ihmisiä, mutta jos jollain ihmeen ja kumman kaupalla löytyy, niin kertokaa ihmeessä neuvoja, miten olette jaksaneet eteenpäin, ja muutenkin miten elämä menee psykoosin/muun vakavan mielenterveydenhäiriön kanssa.
Kommentit (76)
Mitkä elämäntapahtumat ovat ajaneet sinut tuohon jamaan?
Pyydä, että omaisesi auttasivat sinut hoitoon. Jos eivät, kenties joku muu tuttu. Tutulleni kävi ihan hyvin. Aluksi oli ongelmia lääkityksen kanssa, nolasi itseään monin tavoin, mutta kyllä me ymmärsimme, että hänen mielenterveytensä oli järkkynyt.
Hänellä menee jo paremmin. Lääkitys pysyy. On jo työkykyinen. Sai opintonsakin loppuun ja ainakin viime kesäksi töitä. Tiesivät töissä hänen taustastaan.Ei mikään suojatyöpaikka, vaan omilla ansioillaan sinne pääsi. Koulutus kyllä auttaa ja pelkkä mielen sairaus ei määrittele ihmistä, kun vaan osaa ottaa sen silleen sopivasti ja kertoa, että jos on outo, niin osaavat sitten vinkata, että lääkityksessä on säätämistä. Tsemppiä! Vosit soittaa itsellesi apua, sillä pakkohan niiden on jossain vaiheessa reagoida, jos tarpeeksi pontevasti vaadit apua itsellesi!
Vierailija kirjoitti:
Mitkä elämäntapahtumat ovat ajaneet sinut tuohon jamaan?
Voi, kun osaisinkin vastata kysymykseesi, mutta uskoisin että ero ex-tyttöystävästä (petti minua, vaihtoi minut toiseen, nyt heillä lapsi ja kihloissa), pääsin kyllä erosta jotenkin yli, mutta kyllähän se vielä välillä tulee mieleen.. Sitten on ollut todella kovaa pakonomaista stressiä jo 3 vuoden ajan, yksinolo (en omaa paljon kavereita). Olen myös nähnyt/kokenut aika rajuja asioita livenä elämässäni, mutta en tiedä vaikuttaako ne millään tavalla näihin asioihin..
Olisikohan täällä kenties ketään, joka voisi samaistua minun tilanteeseeni?
-ap
En ole asiantuntija, mutta käsittääkseni tuo on hyvä merkki että itse tiedostat todellisuudentajusi välillä heittävän, ts. et ole sairaudentunnoton kuten psykoottiset tietääkseni yleensä.
Suhtaudut lääkkeisiin kielteisesti, niin mitä oikein haluat? Vakavien mielenterveyden häiriöiden hoitoon kuuluu lääkehoito.
Vierailija kirjoitti:
Suhtaudut lääkkeisiin kielteisesti, niin mitä oikein haluat? Vakavien mielenterveyden häiriöiden hoitoon kuuluu lääkehoito.
Juhliako hänen tilanteessa sitten pitäisi? Onhan se sanomattakin selvää, että vaikka haluaisit parantua psykoosista, niin neuroleptit hirvittävät jo pelkkien haittavaikutusten takia. Otappa selvää kyseisistä lääkkeistä, niin osaat vastata omaan kysymykseesi.
Laita laskuri tikittämään, et montako alotusta värkkäät tämän 2017 vuoden aikana!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhtaudut lääkkeisiin kielteisesti, niin mitä oikein haluat? Vakavien mielenterveyden häiriöiden hoitoon kuuluu lääkehoito.
Juhliako hänen tilanteessa sitten pitäisi? Onhan se sanomattakin selvää, että vaikka haluaisit parantua psykoosista, niin neuroleptit hirvittävät jo pelkkien haittavaikutusten takia. Otappa selvää kyseisistä lääkkeistä, niin osaat vastata omaan kysymykseesi.
Itse olen parantunut nimenomaan lääkkeiden avulla ja lääkitys jatkuu varmaan loppuelämäni.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suhtaudut lääkkeisiin kielteisesti, niin mitä oikein haluat? Vakavien mielenterveyden häiriöiden hoitoon kuuluu lääkehoito.
Juhliako hänen tilanteessa sitten pitäisi? Onhan se sanomattakin selvää, että vaikka haluaisit parantua psykoosista, niin neuroleptit hirvittävät jo pelkkien haittavaikutusten takia. Otappa selvää kyseisistä lääkkeistä, niin osaat vastata omaan kysymykseesi.
Itse olen parantunut nimenomaan lääkkeiden avulla ja lääkitys jatkuu varmaan loppuelämäni.
En epäillyt lääkkeiden tehoa/vaikutusta, varmasti on toki hyötyä, sitä en sano, mutta kyllähän ne neuroleptit ovat aika huonossa maineessa juurikin _haittavaikutusten takia, ainakin mitä minä tiedän.
Mä en nyt ihan päässyt kiinni siihen, että mikä tää suuri ongelma on ja mistä ap päättelee, että on kohta psykoosissa.
Minä menen psykooseihin kriisin sattuessa, ei lääkitystä ja elämä on ihan hyvää ja toiveikasta. Psykoosien kanssa oppii elmään ilman lääkkeitäkin tai ainakin minä elän.
Ihmiset ja tilanteet on erilaisia,mutta ei psykoosi kyllä minun elämääni mitenkään tuhonnut tai pilannut.
Sairastin sen, söin lyhyen aikaa lääkkeitä, kävin pitkään terapiassa. Nykyään olen ollut monta vuotta terve ilman lääkitystä, psykoosi ei ole uusinut. Olen opiskellut,ollut töissä, perustanut perheen ja elänyt elämää ihan normaalisti.
Tyttöystävä ei ollut sinulle oikea. Hellit haavettadi etkä hyväksy että se mitä kuvittelit onkin ihan eri tyyppi. Ei ne ihmiset muutu vaikka haluat muuttaa, sinun on muututtava ja myönnettävä että vituiksi meni eka valinta. Jatkossa paremmin
Kaveri söin noita psykoosi lääkkeitä ja lihoi 200kg ja tappoi itsensä kun ei saanut laihdutusleikkausta.
Trauman aiheuttamat mahdolliset dissosiaatio-oireet saattavat tuntua psykoottisilta. Mutta todellisuudentaju pysyy koko ajan. Eivät nekään ole kivoja, mutta eivät ainakaan olisi psykoosia. Onko sinulla ollut psykoosi ennen vai miksi olet varma että tämä enteilee juuri sitä?
Tsemppiä!
Onko luulotauti psykoosiin liittyvä liitännäissairaus?
Vierailija kirjoitti:
Kaveri söin noita psykoosi lääkkeitä ja lihoi 200kg ja tappoi itsensä kun ei saanut laihdutusleikkausta.
Mitä "noita psyykeäkkeitä"? Niitä on lukemattomia erilaisia. Oikean lääkityksen löytyminen on joskus hankalaa ja vaatii aikaa sekä potilaan hoitomyönteisyyttä.
oletko tuo persoonaallisuushäiriöinen?