Paikkakuntasi legendaariset (pikku)kaupat
Tuli tässä jouluna sukuloidessa mieleen kotipaikkakuntani pieni kirjakauppa. Sieltä piti ostaa kaikki lähes lukion kirjat, koska isoihin kaupunkeihin oli matkaa, eikä nettiostokset olleet vielä nykypäivän tahdissa. Kun otti huomioon, miten paljon lukiolaiset käyttivät silloin kirjoihin rahaa, niin olisi voinut luulla kaupan olevan iloinen asiakkaista.
Kuitenkin kun kauppaan astui, liikkeeseen laskeutui täysi hiljaisuus ja jos myyjä oli ollut esim. hyllyttämässä, tämä meni tiskin taakse jähmettyneenä tuijottamaan jokaista askelta. Tervehdykseen saattoi saada vastaukseksi vastentahtoisen nyökkäyksen. Joskus takahuoneesta ilmestyi myös liikkeen omistaja, joka tuli myyjän taakse myös tuijottamaan. Sanaakaan ei sanottu. Itse asiassa myöhemmin juttelimme kavereiden kanssa, ettemme koskaan kuulleet tämän omistajan ja myyjän sanovan toisilleen sanaakaan ja he varmaan olivat 20 vuotta samassa, pienessä työpaikassa.
Jos otti jonkin tavaran käteen ja katseli sitä, niin piti olla nopea tai myyjä ampaisi tiskin takaa viereen tuijottamaan tätä tavaran katselua. Hiljaisuudessa. Kaikesta tuli sellainen olo kuin olisi suuren luokan myymälävaras ja myyjä yrittää tukkia parhaillaan reittiä ovelle, etten lähde karkuun sen euron mustekynän kanssa. Tunnelma oli niin ahdistava, että ellei kaupassa ollut muita asiakkaita, niin piti vain mahdollisimman nopeasti ostaa ne pakolliset kirjat ja päästä sieltä ulos.
Epäloogista tässä palvelualttiudessa oli myös se, että kaupan valikoima niin kirjojen kuin paperitavaroiden suhteen olisi ollut erinomainen, eikä edes kallis! Eli jotain kiinnostusta alaa kohtaan löytyi, mutta eihän kauppias voinut kuvitella edistävänsä myyntiä käytöksellään. Ja nämä kokemukset tuosta palvelusta jakoivat niin nuoret kaverini kuin vanhemmat tututkin, ainakaan ketään ei tässä suhteessa syrjitty:)
Onko muillakin kokemuksia näistä samantyyppisistä asiakaspalvelun helmistä? Tai muuten vaan erikoisemmista kaupoista, joita varsinkin jostain pieniltä paikkakunnilta saattaa löytyä?
Kommentit (8)
Rauma 80-luvulla Mic Mac, josta trendikkäät teinit hankkivat farkkunsa. Liike meni myöhemmin konkkaan ja perheen tytär maksoi vuosia velkoja (ollut julkisuudessa mm kirjailijana mutta nimi ei tule nyt mieleen).
Tampereen Erämies. +60 vuotta ollut alalla ja oli loistonsa päivinä sellainen paikka että Oulusta asti kävivät alan jepet ostoksilla. Vieläkin pystyssä perustajansa voimin, äijällä jo toinen jalka haudassa mutta ei osaa lopettaa kun ei ole muuta elämää. Sitä myötä liikekin kuin varjo entisestään, rähjäinen kellarivarasto josta kuitenkin voi tehdä upeita löytöjä kalastukseen ja metsästykseen liittyen.
Omistaja on toisaalta huumorintajuinen ja hauska myyntimies joka kertoo hyviä tarinoita menneiltä vuosikymmeniltä, toisaalta jos ei pidä asiakkaasta tekee sen selväksi töykeillä äsähdyksillä - ja ongelma on tässä, kaikki alle kolmekymppiset ovat keskenkasvuisia nulikoita hänen mielestään. Tuolla asenteellahan sitä uutta asiakaskuntaa saa...
Tampereella oli joskus sellainen vähän hienompien käytettyjen vaatteiden kirpputori/kauppa. Liike oli tosi pieni ja omistaja hyökkäsi heti kimppuun selittämään kun vähän yritti jotain vaatetta nostaa rekiltä tarkemmin katsottavaksi. Ei välttämättä vaikuttanut pahantahtoiselta tai tylyltä, mutta oli niin innokas ja tunki niin lähelle, että eihän siinä vaatteen katsomisesta tule mitään. Ja varsinkaan hintalappua ei kyennyt siinä kaivamaan esiin, mikä opiskelijabudjetilla tarkoitti sitä, että vaatteet jäivät sinne kauppaan. Harmi, koska valikoima oli pintapuolisesti ihana ja erilainen kuin missään muualla. Lieköhän vielä olemassa?
Pohjanneito ja Pauliina. Peukuta alas VAIN jos tunnistat (alas siksi että siihen tulee tässä ketjussa tod.näk. vähemmän mielipidepeukkuja). :) Katotaan tuleeko yhtään
Kemikalio Sirola Rovaniemi. Linkissä muutama kuva, jotka kertovat enemmän kuin sanat. :)
http://www.enninkengissa.fi/2014/02/kemikalio-sirola.html?m=1
Pikkuakka Hattula Lepaa. On kuin ulkomailla kävisi.