Miksi uuden vuoden juhliin ei mahdu kaveriporukan ulkopuolisia?

Vierailija kirjoitti:

Voisiko olla niin, että niiden juhlissa olevien ihmisten keskuudessa on sellaisia introvertteja, joita tuntemattomat vieraat ahdistaa ja siksi sinua ei kutsuta?

T. Introvertti

Höpö höpö.

ongelma on varmaan siinä et olet ulkopaikkakuntalainen. sun frendit ei halua majottaa sua, koska tuntevat olevansa sidottuja suhun koko illan ajan ja sit käyttää tekosyynä sitä, ettei kavereille muka sovi, koska eivät halua suoraan sanoa.

No jos kotona pitää juhlat ja jos jokainen toisi mukanaan jonkun oisi porukkaa aivan liikaa kerrostalo asuntoon. Ja entäs tarjottavat, oisi jo aikaa kallista järjestäjälle...

Kannattaa seurusteluaikoinakin pitää yhteyttä ystäviin ja kutsua heitä illanviettoihin. Jos vasta eron jälkeen alkaa kaverit kelvata, voi kaveripiiri olla jo entinen.

Ap kertoi viettäneensä uudenvuoden miehensä kanssa tähän asti. Missä olivat kaverit silloin? Olisiko joku yksinäinen ystävä ilahtunut kutsusta?

No sitähän se on. Ite oon koko aikuiselämäni aikana ollut uudetvuodet lähinnä yksin, koska juhlaporukoihin ei oteta sen oman porukan ulkopuolelta ketään ja ne porukat on lukittu viimeistään teinivuosina.

Juhannus on ihan samanlainen. Festari/mökkiporukat päätetty viimeistään 15v:na eikä meidän perheellä ole koskaan ollut omaa.

Huomasin saman kun muutin pääkaupunkiseudulle. Täällä ei oteta ulkopuolisia mukaan, vaikka tuntisi porukasta muutaman ihmisen. Itä-Suomessa asuessa ei tuollaista "ongelmaa" ollut. Olin useamman kerran bileissä, joista tunsin yhden tai kaksi ihmistä ja samoin mun järkkäämissä bileissä oli ihmisiä joita en ollut koskaan ennen nähnyt. Täällä etelässä on tosi sulkeutuneet piirit. Tutustuin kymmenen vuotta sitten mun hyvään ystävään, mutta puolitoista vuotta sitten "pääsin" ensimmäistä kertaa hänen yhden kaveriporukan mukaan festareille. Täällä olen huomannut myös sen että ihmisillä on monta kaveriporukkaa, joita ei sekoiteta keskenään. Pidetään omat tuparit lapsuuden kavereille, työkavereille, sukulaisille ym. En ymmärrä. Itä-Suomessa pidettiin yhdet isot bileet ja kaikki tuli toimeen keskenään.

Vierailija kirjoitti:

Tää on niin suomalaista. Kuten osa näistä vastauksistakin. Vain Suomessa on näitä muka niin introivertteja ettei voi ola ihmisten kanssa tekemisissä normaalisti. Todellakin pitää olla ok ja ihan normaalia, että juhlaan tulee avec vaikka olisi kuinka ulkopuolinen. En asu Suomessa enää, ja en ole ikinä törmännyt vastaavaan kuin Suomessa.

Siellä muualla on ilmeisesti paljon isommat asunnot kuin Suomessa? Jos kutsun kerrostalokolmioomme kymmenen ystävääni, niin aika ahdasta tulee, jos jokainen ottaa avecin ja meitä onkin yhtäkkiä yli kaksikymmentä. Ehkä toimii, jos ketään ei haittaa istua lattialla ja tarjoilut hoidetaan nyyttäriperiaatteella, mutta jos on tarkoitus yrittää mahtuaa pöydän ääreen syömään juhlien järjestäjien tarjoamaa ruokaa, niin hankalaksi menee. On myös täysin eri asia järjestää tarjottavat kymmenelle kuin kahdellekymmenelle vieraalle: suurempi vierasmäärä alkaa jo tuntua lompakossa, astiat eivät välttämättä riitä, suurempaan väkijoukkoon mahtuu enemmän ruokarajoitteisia (omien ystävien ruokavaliot ja allergiat tuntee ja ne osaa ottaa huomioon automaattisesti suunnitellessaan tarjoiluja)...

Muistakaa parisuhteelliset pitää yhteyksiä yllä ystäviinne. Parisuhdestatus ei säily samana elämän loppuun saakka, ja minä ainakin muistan kuka on ollut yhteyksissä ja kuka ei. Jokainen saa valita oman seuransa, jopa me sinkut.

Vierailija kirjoitti:

No sitähän se on. Ite oon koko aikuiselämäni aikana ollut uudetvuodet lähinnä yksin, koska juhlaporukoihin ei oteta sen oman porukan ulkopuolelta ketään ja ne porukat on lukittu viimeistään teinivuosina.

Juhannus on ihan samanlainen. Festari/mökkiporukat päätetty viimeistään 15v:na eikä meidän perheellä ole koskaan ollut omaa.

Eikö sulla sitten missään vaiheessa elämää ole ollut minkäänlaista kaveriporukkaa, jonka kanssa olisit viettänyt juhlia, tai käynyt festareilla?

Vierailija kirjoitti:

Tää on niin suomalaista. Kuten osa näistä vastauksistakin. Vain Suomessa on näitä muka niin introivertteja ettei voi ola ihmisten kanssa tekemisissä normaalisti. Todellakin pitää olla ok ja ihan normaalia, että juhlaan tulee avec vaikka olisi kuinka ulkopuolinen. En asu Suomessa enää, ja en ole ikinä törmännyt vastaavaan kuin Suomessa.

Nimenomaan tämä on suomalaista. Muualla maailmassa puhutaan paljon, vaikkei todellisuudessa sanota yhtään mitään. Pelkkää diibadaabaa, jota suolletaan suusta, jotta ei tulisi kiusallisia hiljaisia hetkiä. Mulla on meksikolainen miniä, joka pitää suomalaisista juuri siksi, että täällä ei lätistä joutavia. Kun suomalainen sanoo jotain, hän oikeasti tarkoittaa sitä ja sanotulla asialla on oikeasti jotain merkitystä. Kun suomalaiselta kysyy jotain, hän vastaa aidosti kysymykseen eikä lauo latteuksia, joita kyseisiin kysymyksiin maailmalla kuuluisi vastata. Suomalaisten porukoihin on vaikea päästä, mutta kun pääset, voit olla siellä omana itsenäsi eikä tarvitse vetää mitään roolia vain kuuluakseen joukkoon. Eikä tarvitse vältellä hiljaisia hetkiäkään, koska suomalaisille hiljaisuus ei ole kiusallista.

Olisit siis mennyt ystäväsi luo yöksi ?

Minkälainen vieras olet ?

Kun asuin keskustassa, mun luo oltiin aina tulossa. Yleensä kenelläkään ei ollut mitään mukana, odotettiin että maksan alkujuomat , naposteltavat n 20 tosta vaan viikosta toiseen.

Petivaatteita ei ollut kuin muutamat ja kun eräskin tuttu halusi tuoda baaritutun mukanaan ja kysyi vielä voisinko nukkua muualla, sanoin heippa.

Oli pakko tehdä pelisäännöt ja aikamoinen portsari sain ollakin.

Aina joku halusi vain änkeä vaikka hänelle oli viime pe sanottu et ole tervetullut.

Ihan kokonaan hihat paloivat kun lähdin matkalle ja annoin hyvälle ystävälleni avaimet ja hän olikin pitänyt bileet. Kotoa oli hävinnyt vaikka mitä ja oli pakko mennä poliisille jottacsaatiin asiat kuntoon.

No, vajaa vuodem tätä kesti ja sitten laitoin stopin kokonaan.

Ei ole montaa vuotta kun yksi näistä ei niin hyvistä tutuista valitti käytöstäni. Tuli siis ravintolassa meidän pöytään arvostelemaan. Mä sitten haukuin ukon pihiksi ukoksi kun aina tuli juomaan muiden juomat mutta ikinä ei voinut tuoda mitään mukanaan. Ja muuta ei tehnyt kun valitti, ei sellaista jaksanut kukaan.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni hyvän ystävän äiti koki saman kohtalon. Erosi miehensä kanssa ja yhtäkkiä heräsi todellisuuteen ettei ole ketään ympärillä.

Minullekin laittoi viestiä jos lähtisimme New Yorkiin. Todellakin, tosta vaan.

Ystävistä kannattaa pitää huolta silloinkin kun on umpirakastunut.

Ja mikä uusi vuosi on ?

1 ilta muiden seassa.

Osta hyvää syötävää ja nauti, katso joku leffa ja jos ei muuta, vedä kännit. Säästät hirveesti rahaakin.

Inhoan yli kaiken tuota yksi ilta muiden joukossa-ajattelutapaa:( Silloin synttärit, joulu, juhannus, vappu eikä uusvuosi oon millään tavalla spesiaaleja. Ei juhlapyhät ja merkkipäivät oo mitään yksiä iltoja muiden joukossa vaan silloin yleensä niihin panostetaan arkipäiviä enemmän. Aargghh ex oli just tollainen ja on kyllä ex aika monesta syystä.

Vierailija kirjoitti:

Ikävä totuus on, että eronneen naisen sosiaalinen arvo on paljon matalampi kuin aiemmin hänen ollessaan parisuhteessa. Kaverit kääntävät hanakasti selkänsä, koska tosiaankin kuvittelevat, että eron takia nainen vokottelee muiden miehiä, tai alkaa tilittää erostaan tai valittaa kun hänellä ei ole miestä, tai pyydellä apua kun kotona ei ole remonttireiskaa. Niin lapsellisia ihmiset ovat.

Aika usein vokotteleekin tai käyttäytyy flirttailevasti kun itsetunto on laskenut eron myötä, on huomattu, ei vaan kannattaisi. Muuten olen sitä mieltä että sääli kun ihmiset eivät voi avata ovia tuntemattomimmillekin, toisaalta ymmärrettävää suomalaisten juomakulttuurin tuntien kun ei tiedä mikä Hyde fiksun ulkokuoren alta paljastuu illan mittaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lapseni hyvän ystävän äiti koki saman kohtalon. Erosi miehensä kanssa ja yhtäkkiä heräsi todellisuuteen ettei ole ketään ympärillä.

Minullekin laittoi viestiä jos lähtisimme New Yorkiin. Todellakin, tosta vaan.

Ystävistä kannattaa pitää huolta silloinkin kun on umpirakastunut.

Ja mikä uusi vuosi on ?

1 ilta muiden seassa.

Osta hyvää syötävää ja nauti, katso joku leffa ja jos ei muuta, vedä kännit. Säästät hirveesti rahaakin.

Inhoan yli kaiken tuota yksi ilta muiden joukossa-ajattelutapaa:( Silloin synttärit, joulu, juhannus, vappu eikä uusvuosi oon millään tavalla spesiaaleja. Ei juhlapyhät ja merkkipäivät oo mitään yksiä iltoja muiden joukossa vaan silloin yleensä niihin panostetaan arkipäiviä enemmän. Aargghh ex oli just tollainen ja on kyllä ex aika monesta syystä.

Jos ei ole niihin päiviin ennenkään kaivannut ystäviä tai kavereita, niin onhan ne sen suhteen yksiä iltoja muiden joukossa. 

Hei ap! Hanki uusia ystäviä. Niin me sinkutkin jouduimme tekemään sen jälkeen, kun sinun kaltaisesi päättivät viettää juhlansa miestensä tai muiden pariskuntien kanssa emmekä me enää kelvanneet mukaan. 

Syitä on monia, mutta kyseessä voi olla vain itsekeskeisyys ja/tai erilleen kasvu.

Eräs ystäväni muutti opiskelun takia toiselle paikkakunnalle ja muodostettuaan kaveripiirin tuli minusta vähemmän tärkeä. Edelleen puhutaan, mutta tunnen oloni ns. tutuksi ja turvalliseksi vaihtoehdoksi. Yksinkertaisesti hän vain ajattelee itseään ja omalta kannaltaan. Toki osa on myös kateutta omasta puolesta minkä voin täysin myöntää, mutta tämä kyseinen henkilö on vuosia ollut mustasukkainen ja kateellinen jos muut eivät pitäneet häntä ykkösenä tai kutsuneet mukaan vaikka hän ei halunnut lähteä. Jopa poikaystävästäni hän oli mustasukkainen.

Nyt ei kuitenkaan mieti yhtään miltä minusta tuntuu kun hän ei koskaan edes kysy käymään eikä hän myöskään kerro aina kun tulee käymään kotikaupungissaan. En nähnyt häntä nytkään kun hän oli käymässä ja minulla oli sinä aikana syntymäpäivä. Olen muuttanut eikä hän ole käynyt uudella asunnollani tai edes esittänyt toivetta käydä. Olen selkeästi kuin osa hänen eri elämää eli ns. lapsuuden kaveri.

En usko, että on välttämättä kovin tahallista, mutta välit ovat olleet huonona muutaman kerran juurikin siksi miten hän ei näytä ymmärtävän kuinka ystävyyssuhteita pidetään yllä. Loukkaa minua koska olen häntä tukenut (myös hänkin minua) ja tiedän että jos osat olisi toisin päin olisi hän aivan loukkaantunut enkä siksi ymmärrä miksei hän ajattele sitä ollenkaan. Tämä oli aikaisemmin paljon pahempi koska hän ei kysellyt edes mitä minulle kuuluu vaan kertoi vaan omista asioistaan ja olin useimmiten keskustelun aloittaja. Olisin päättänyt välit siihen, mutta hän halusi pitää välit koska olen "tärkeä" yms. eli tästä on puhuttu.

Asun pienessä kunnassa (tai no olen nyt muuttanut sieltä vähän isompaan) ja vaikka olen sosiaalinen ja tutustun helposti ihmisiin ei minulla ole tarkoituksella paljon kavereita (entinen asuinpaikkani on niin junttila). En nykyisestä tilanteesta johtuen pysty tutustumaan oman henkisiin ihmisiin jotka asuisivat lähellä. En roiku ihmisissä tai ole negatiivinen esim. syyllistä kaveriani tai valittele kun ei ole ystäviä jne. Osaan ja tykkään olla paljon yksin.

Olisin itse kutsunut ystäväni uuden vuoden bileisiin vaikka tietäisin ettei hän tulisi (tehnytkin tätä paljon) ihan vain periaatteesta. Hän ei kuitenkaan näin tehnyt (tai tee ikinä) ja lähettelee kuitenkin snapchatissä kaikkee minulle uv bileistään miettimättä yhtään miltä minusta tuntuu. Minua ei todellakaan muuten haittaisi, mutta jonkin aikaa hänen muuttonsa jälkeen on tullut sellainen olo että hän "show off" miten kivaa on (enkä ole ainoa joka näin ajattelee) ja hän on muutenkin paljastunut epäaidoksi.

Pahoittelut pitkästä viestistä oli pakko avautua kun on tässä lomilla tullut aika hyväksikäytetty olo tästä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No sitähän se on. Ite oon koko aikuiselämäni aikana ollut uudetvuodet lähinnä yksin, koska juhlaporukoihin ei oteta sen oman porukan ulkopuolelta ketään ja ne porukat on lukittu viimeistään teinivuosina.

Juhannus on ihan samanlainen. Festari/mökkiporukat päätetty viimeistään 15v:na eikä meidän perheellä ole koskaan ollut omaa.

Eikö sulla sitten missään vaiheessa elämää ole ollut minkäänlaista kaveriporukkaa, jonka kanssa olisit viettänyt juhlia, tai käynyt festareilla?

Eipä juuri. Provinssissa ja Ruississa kerran - yksin. Juhannuksena en koskaan. Viimeiset kunnon kaverisynttärit järjestettiin kun täytin 12, yksi kaveri tuli. Sekin muutti pian pois joten seuraavana vuonna syötiin täytekakut vanhempien ja jo aikuisen siskon kanssa.

Uudetvuodet lähinnä sitä että käydään kaupungin raketit katsomassa ja joko yksin baariin (tylsää) tai kotiin (tylsää). Joskus saattaa saada narutettua jonkun kaverin mukaan, mutta häntäkään ei kiinnosta kuin ne raketit. Yleensä kaverit ja tutut viettää uudetvuodet niiden ykköskaveriensa kanssa ja sinne ei kolmansia pyöriä kaivata.

Itsekin olin eron jälkeen yhden uuden vuoden yksin. Ap:n tilanteeseen erona tosin se, että mä sain sellaisia "säälikutsuja" tyyliin, että voithan sä tänne tulla, ettei tarvi olla yksin. Ei huvittanut.

Tänään(kin) olen pistämässä pystyyn pirskeitä, joihin on kutsuttu ne kaikki ihanimmat ihmiset (perheineen!), joukossa on niin vanhoja kuin uusiakin tuttavuuksia erilaisista ympäristöistä. Silti ns. kaikki ei mahdu mukaan, kun on tuttavapiirissä niitäkin tyyppejä, jotka kiristäisivät tunnelman suotta ja kun paikalla on paljon lapsia, ei mitään konfliktinriskiä haluta ottaa.

Meidän porukan juhliin mahtuisit hyvin, vaikket osais käyttäytyäkään.

Missä olet? Tule Vantaalle, Koivukylästä startataan kello 18.00!

Sinä vietit uudet vuodet miehesi kanssa eivätkä kaverisi kuuluneet sinun uuden vuoden juhliisi? Nyt, kun olet eronnut, kuvittelet kavereidesi olleen parisuhteesi ajan jossain kaapissa odottamassa päivää, jolloin he jälleen kelpaisivat sinulle uuden vuoden seuraksi? Sorry, ei se niin mene. Susta tuntuu pahalta tulla tyrmätyksi, mutta et yhtään ole tullut ajatelleeksi, miltä ystävistäsi on tuntunut, kun he eivät enää kelvanneet sinulle seuraksi? Niin makaa kuin petaa.