Lue keskustelun säännöt.
Laskisitko tämän pettämiseksi ?
28.12.2016 |
Seurustelun alussa esitin pyynnön että mieheni katkaisisi välinsä naispuoliseen ystäväänsä jonka motiivit olivat kyseenalaisia ja mieheni asetti hänet edelleni (ei omasta mielestään tarkoituksella). Eivät tavanneet kasvotusten kuin kerran tai kaksi vuodessa, puheluita ja tekstiviestejä senkin edestä ns. Henkistä yhteyttä. Aikaisemmin olivat yhtäaikaa sinkkuja, mutta suhdetta ei syntynyt (mukamas).
Tästä välien katkaisemisesta on nyt useita vuosia, mutta tänään selvisi että ovat soitelleet ja vaihtaneet viestejä aktiivisesti vuosia. Mies on vaan alkuseurustelun jälkeen poistanut viestit ja soittotiedot puhelimesta ja ilmeisesti opetellut naisen numeron ulkoa koska tallennettuna sitä ei löydy - nimenä tai numerona. Syynä tähän toimintaan on se, että mies ei halunnut minun skitsoavan. Suhteemme vakavoiduttua en olisi kokenut tätä ystävyyttä uhkana, mutta piilottelu muuttaa asetelmaa.
En voi avautua ystäville, koska toinen on juuri synnyttänyt ja en halua rikkoa hänen kuplaansa. Toisen tiedän levittävän tätä tietoa muille eli voin avautua vain positiivisessa mielessä. Olen raskaana ja epävarma pidänkö lapsen vai en. En tiedä puhuuko nyt hormonit ja teen asiasta isomman mitä se on... mielipiteitä ?
Kommentit (44)
Jos olet ystäväni kihlattu niin sanon vaan, että ilkeästi teit alun alkaenkin. Veit vuosien ystävyyden "pimentoon", piiloon aivan itse. Me olisi voitu yhdessä tavata ja tutustua, mutta sinulle ei kelvannut. Ikinä en ole miestäsi muuna kuin erittäin hyvänä ystävänä pitänyt. Ja ihan on omakin mies olemassa niitä muita tarkoituksia varten... Aivan älytöntä vaatia mieheltä tuollaista välien rikkomista hyvään ystävään. Onneksi saamme viestiteltyä silloin tällöin edelleen, mutta ei tämä järjestely ja piilottelu kenestäkään kivalta tunnu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten se juttu päättyi, kun miehesi ehdotti kahville menoa sen naisen luo, miksette menneet?
Alkuraskauden pahoinvointi, 5 tunnin kotimatka edessä ja tunsin itseni niin haavoittuvaiseksi sekä loukatuksi että tapaaminen ei olisi tuntunut hyvälle.
Whatsap viestit ovat tallessa pilvipalvelussa ja kysyin saanko lukea ne, mutta vastaus on ei. En tiedä haluanko edes nähdä tätä ystävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vähän haisee kirjoittajan aktiivinen hormoonitoiminta. Kyllä juttukavereita voi olla myös vastakkaista sukupuolta. Ne ei ykeensä tarkoita suhdetta. Numeroa onneksi tänäpäivänä tarvi opetella ulkoa. Pikaviestittimet tallentaa ihan omatoimisesti käyttäjän. Ja ja jos suhdetta ei silloin tullut, niin miksi sitä tulisi nykyään. Kavereitahan voi silti olla.
Enemmän huolissani olisin, että eihän vain ole nyt salaa käyty stalkkaamassa toisen puhelimesta niitä numeroita ja viestejä. Sehän on rikos ja yleensä sellainen asia mikä tappaa suhteen hyvinkin nopeasti. Luottamuspulasta se kertoo.
Seurustelun alkuvaiheessa miehellä oli asiatonta viestittelyä kahden varatun naisen kanssa (seksuaalista sisältöä). Ero oli silloin lähellä ja siitä lähtien ollaan sovittu tietystä avoimuudesta mm. Puhelimen suhteen. Olen joskus kurkannut viestejä kyllä ja tekoihin asti nuo eivät ole ainakaan silloin edenneet. Olen myös kertonut että tämän historian painolastin vuoksi ehdoton luottamus on lähes mahdotonta. -ap
Jos ehdoton luottamus on lähes mahdotonta niin miksi ihmeessä olet miehen kanssa lapsentekoon ryhtynyt? Eihän tuollaisesta kestävää ja tasa-arvoista suhdetta synny mitenkään. Sinä sanot, että et voi luottaa mieheen, joten mies ei edes kokeile vaan salailee, koska ei pidä itse asiaa niin tärkeänä. Ja nyt olette sitten entistä syvemmällä suossa, maha pystyssä ja luotto entistäkin huonompi.
Kiva mies sulla. Olisi voinut kertoa suhteen vakavoiduttua että pitää yhteyttä tähän neiti X:ään edelleen ja kuunnellut onko tapaus edelleen uhka. Koska uhkana reaktiostasi päätellen koet tuollaisen viestittelyn ja kuten itsekkin mainitset "henkisen yhteyden"
Pahinta varmaan on tuo salaileminen... jos miehellä siis on muitakin naispuolisia ystäviä ? Et tehnyt oikein tuon ystävän kieltämisessä. Mies olisi pitänyt laittaa vaihtoon jos ei tilannetajua ole... tosin nyt sitä tilannetajua on melkoisesti kertynyt kun tajuaa viestit ja soittotiedot nollata...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No en laske pettämiseksi! Tuntisin itseni vaan tyhmäksi kun a) kysyin b) aikanaan kilahdin turhasta
No onhan se pettämistä, kun kerran asioita on tarkoituksella salattu sulta. Tässä se raja mun mielestä menee: salaamisessa ja sen tarpeessa.
Toisaalta olet kyllä itsekin aivan käsittämättömän pölvästi ja ja itsekäs hölmö ylipäänsä lähtiessäsi vaatimaan, että puolisosi luopuu tärkeimmistä ystävi/ästään. Eihän se voi muuhun johtaa, kuin siihen, että niiden olemassaolo salataan sulta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Entinen mieheni laittoi minut valitsemaan joko hänet tai eksän, jonka kanssa olimme eronneet aikoja sitten, mutta olimme parhaita ystäviä. Lopetin yhteydenpidon erilaisilla tekosyillä suojellakseni mustasukkaista ääliömiestäni. Vielä 20 vuoden jälkeen harmittaa että alistuin hänen mielivaltaansa.
Vierailija kirjoitti:
Mielestäni on hyvin vastenmielistä, että olet pakottanut miehesi pistämään välit poikki hyvään ystäväänsä. Se kertoo omasta epävarmuudestasi. En olisi itse suostunut tuollaiseen missään nimessä.
Se on kuitenkin totta, että miehesi valehteli sinulle. Ehkä hän tosiaan koki sen ainoana vaihtoehtona?
Enpä ole kateellinen teidän suhteellenne.
Tässä on asian ydin.
Minusta on väärin vaatia toista lopettamaan hyvä ystävyyssuhde oman epävarmuuden takia. Minä olen myös ollut vastaavassa tilanteessa. Mieheni oli mustasukkainen minulle parista miespuolisesta ystävyyssuhteesta meidän suhteemme alkuaikoina. Joten aloin salaamaan ne. En halunnut turhaa riitelyä ym, ym, koska ne olivat ainoastaan ja vain ystävyyssuhteita. Miksi minun olisi pitänyt katkaista suhteet kavereihini miesystävän epävarmuuden takia?
No nyt on monien vuosien saatossa elämä kulkenut eteenpäin ja nämä kaverimiehet eivät pidä yhteyttä kuin tosi harvoin. Ehkä heilläkin on rajoittavat vaimot.. :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehesi vika on se, että hän on vässykkä. Jos minulla olisi seurustelukumppani, joka alkaisi sanella, kehen saan pitää yhteyttä, niin se olisi sitten siinä. Nimittäin kumppani, joka kuvittelee voivansa määräillä toisen ihmissuhteista, on surkea ihmispaska, eikä sellaiseen kannata panostaa.
Mies ei sentään yleensä saa turpaansa näiltä skitsoilta, toisin kuin nainen samassa tilanteessa. On kuitenkin käsittämätöntä, että kun alat seurustella jonkun kanssa, tämä joku saakin päähänsä, että haluaisitkin seurustella jonkun vanhan tuttavuuden kanssa. Missä logiikka?
Ymmärtäisin vielä jotenkin, jos tämä tuttavuus olisi tullut kuvioihin uutena tuttavuutena seurustelun alkamisen jälkeen. Mutta jos vanhemman tuttavuuden kanssa olisi jotain vireillä, niin kai se alunperinkin olisi mennyt yhteen sen vanhemman tuttavuuden kanssa.
Kyllä mäkin pidän yhteyttä ex-työkaveriini joka on vastakkaista sukupuolta. Kiva juttukaveri mutta "siinä mielessä" kiinnostaa ku kilo multaa. Vaikka olisin kuinka pahassa puutteessa ja kuinka humalassa ni en voisi kuvitellakaan edes suutelevani tyypin kanssa vaikka kaverina onkin mukava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehenä pitäisin ap:n pyyntöä todella loukkaavana. Sekä siis välien katkaisua että viestien lukemista, vaikkei viesteissä mitään seksuaalista tms. olisikaan.Niissä on kuiten yleensä ystävieni yksityisasioita, jotka eivät kuulu puolisolleni. Minulla on lukuisia naispuoleisia ystäviä ja en halua näyttää viestiketjuja, koska voin ystäville saada sanottua asioita, joita on kotona vaikea sanoa.
Parisuhteen toisella osapuolella ei ole päätäntävaltaa kenen kanssa toinen saa puida parisuhteen ongelmia.... deal with it.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ylipäätään erikoinen vaatimus ollut alunalkaenkin, että pitäisi katkaista välit johonkin kaveriinsa. Itse en olisi edes suostunut sellaiseen, koska lähipiirini esimerkin perusteella tyypit jotka tämmöistä lähtevät heti alussa vaatimaan saattavat tulevaisuudessa vaatia lisää kaikenlaista epäreilua.
Omituinen on silti mieskin jos
a) odotuttaa leffa pausella kun itse juttelee kaverinsa kanssa, se on epäkohteliasta ja outoa ellei kyseessä ole joku jumalaton poikkeustilanne tyyliin joku on kuollut
b) suostuu tämmöiseen kohtuuttomaan vaatimukseen
c) touhuilee kuitenkin rauhassa selän takana ja jopa poistaa viestit ja opettelee numeron ulkoa
Helppohan se on jälkiviisas olla ja sanoa, että sun olis pitänyt olla rehellisempi oman epävarmuutesi kanssa ja oikeasti miettiä voitko olla suhteessa tämän miehen kanssa, jos koet ettei häneen voi luottaa, sen sijaan että keksit hänelle rajoituksia ja "palkinnoksi" olet hänen kanssaan suhteessa. Herää kysymys että miksi ihmeessä olet edes lähtenyt näin epävarmana yhtään mihinkään suhteeseen.
Eihän tämä tilanne nyt varsinaisesti pettämistä ole, mutta selvästi mies on kyvykäs salaamaan sulta aika isojakin asioita niin halutessaan. Etenkin jos hänen omaa valinnanvapauttaan on rajoitettu kohtuuttomasti. Suhde ei siis ole oikein terveellä pohjalla, toinen omalla tavallaan alistaa ja kiristää ja toinen ainakin näennäisesti ja toistaiseksi alistuu. Lapsen syntymä ei tule ainakaan parantamaan tilannetta. En kuitenkaan sano, että lapsesta pitäisi hankkiutua eroon. Tarvitsee vain hyväksyä se, että lapsen takia tulet miehesi kanssa olemaan ikuisesti jonkinlaisessa ihmissuhteessa, vaikka ette asuisikaan saman katon alla. Nämä ovat niitä tiettyjen valintojen vuoksi ilmaantuvia kauaskantoisia seurauksia.
Vierailija kirjoitti:
Yök. En voisi enää ikinä luottaa mieheen. Mieti, pimittänyt sinulta tätä tietoa VUOSIA.
Minä en olisi voinut alkaa seurustella ihmisen kanssa, joka vaatii minua katkaisemaan ystävyyssuhteen. Jos aloittaja ei olisi sitä tehnyt niin mitään ongelmaa ei nyt olisi. Miesparka, rakastui niin silmittömästi, että suostui kohtuuttomaan pyyntöön. Tottakai hänen olisi pitänyt myös toimia lupauksensa mukaisesti, mutta minun on kyllä mahdotonta isommin paheksua sitä, että hän yritti kaikessa hiljaisuudessa pitää yllä myös ystävyyttä ja teki kaikkensa, jotta se onnistuisi aloittajan mieltä pahoittamatta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vähän haisee kirjoittajan aktiivinen hormoonitoiminta. Kyllä juttukavereita voi olla myös vastakkaista sukupuolta. Ne ei ykeensä tarkoita suhdetta. Numeroa onneksi tänäpäivänä tarvi opetella ulkoa. Pikaviestittimet tallentaa ihan omatoimisesti käyttäjän. Ja ja jos suhdetta ei silloin tullut, niin miksi sitä tulisi nykyään. Kavereitahan voi silti olla.
Enemmän huolissani olisin, että eihän vain ole nyt salaa käyty stalkkaamassa toisen puhelimesta niitä numeroita ja viestejä. Sehän on rikos ja yleensä sellainen asia mikä tappaa suhteen hyvinkin nopeasti. Luottamuspulasta se kertoo.
Seurustelun alkuvaiheessa miehellä oli asiatonta viestittelyä kahden varatun naisen kanssa (seksuaalista sisältöä). Ero oli silloin lähellä ja siitä lähtien ollaan sovittu tietystä avoimuudesta mm. Puhelimen suhteen. Olen joskus kurkannut viestejä kyllä ja tekoihin asti nuo eivät ole ainakaan silloin edenneet. Olen myös kertonut että tämän historian painolastin vuoksi ehdoton luottamus on lähes mahdotonta. -ap
Tulee vaikutelma, että mies on luonteeltaan söätäjä ja hänellä pitää olla koko ajan joku juttu meneillään sivussa. Ei välttämättä fyysistä vaan tuita viestittelyä.
Lisäksi mies on todistettavasti valehdellut sulle ja pitkällä ajanjaksolla vieläpä. Se veisi luottamuksen omalla kohdallani.
Olisiko miehelle ok toisinpäin,että vaimolla olisi vuosikausia joku salainen viestittelykumppanimies, ja ap vuosia systemaattisesti kiistäisi olevansa mieheen yhteydessä vaikka olisi kuitenkin aktiivisesti. Voin sanoa, että ainakin oma mieheni ottaisi eron sillä sekunnilla, jos noinen minusta paljastuisi.
Ymmärrän sua ap. Mä oisin varmaan käyttäytynyt samalla tavalla. Nyt puhutte asiat halki ja saat kuulla että oot miehesi ykkönen ja hän on valmis tekemään puolestasi mitä vain, vaikka luopumaan tästä tytöstä, jos se on sulle kynnyskysymys. Keskittyvää toisiinne ja raskauteen. Onnellista odotusta!
Aika sairasta että naisystävä päättää kenen kanssa liikut. Kai te tajuatte ei me olla mitään orjia.
Toivottavasti tästä on sinulle apua: Olen hirvittävän mustasukkainen (tiedostan asian itse ja se johtuu osaksi aiemman parisuhteen traumoista) ja vuosia sitten, kun puolisoni kanssa mentiin yhteen, en voinut sietää hänen naispuolisia kavereitaan. Puolisoni sitten vähensi yhteydenpitoa naispuolisiin kavereihin, mutta yksi heistä oli hänelle oikeastaan kuin paras ystävä. Tätä en tiennyt silloin ja rähisin vain siitä, että mikä tämä nainen on. Nyt vuosien jälkeen kävi erilaisten sattumusten jälkeen ilmi, että he ovat aina silloin tällöin vaihtaneet kuulumisia, mutta minä en tiennyt lainkaan että tällaista on tapahtunut. Meillä asia eteni niin, että tapasin tämän naisen ja kävi ilmi, että hän ja puolisoni ovat enempi kuin sisko ja veli. Koska olen suuttuessani kamala mieheni ei ole uskaltanut kertoa totuutta minulle. Minä olen nyt ystävystynyt tämän naisen kanssa ja hän on erittäin mukava ihminen. Asioissa on aina kaksi puolta ja minä jouduin katsomaan itseäni peiliin tämän asian kanssa. En ole mikään eilisen teeren tyttö, vaan skarppi nainen ja tajusin tutustuttuani tähän naiseen ettei hän ole minulle mikään uhka. Luottamuksen osalta parisuhdettani on koeteltu ihan toiselta suunnalta ja se avasi silmäni, että voimakas mustasukkaisuus ja kontrolli puolisoon saattaa ajaa uskollisenkin ihmisen katsomaan ruohoa aidan toiselta puolen. Tsemppiä sinulle ja teille.
Olette kumpikin tosi omituisia. Sinä koska haluat sanella keitä miehelläsi on ystävinä, ja miehesi koska on opetellut ulkoa jonkun ihmisen numeron ollakseen häneen salaa yhteydessä.