30+ ESIKOT viikolla 11
Kovin on hiljaista täällä, liekö kaikki nauttimassa auringonpaisteesta...? :)
Joka päivä tulee jo tännekin joko-joko-kyselyitä, mutta hyvinhän noihin on vielä jaksanut vastailla. Tuttavani sai maanantaina pienen tytön, itsellä ei vielä mitään suurempia tuntemuksia lähestyvästä synnytyksestä. Saas nähdä sitten milloin haluaa maailmaan tulla tupsahtaa. Päätin, etten enää jaksa asiasta stressata, koitan suhtautua siihen kuten raskaaksi tuloonkin, eli tulee kun on tullakseen. Ainakin raskautuminen onnistui vasta kun asian " unohti" , jospa tässä kävisi samalla tavalla. Eli paljon muuta puuhaa ja suunnitelmia, jotta voi sitten " yllättäen" huomata joutuvansa synnyttämään ja perumaan kaikki suunnittelemansa jutut... ;)
Tänään olisi neuvolassa käynti iltapäivällä. Kaveri tulee käymään joko tänään tai huomenna. Perjantaina on äitipolikontrolli. Hienojen säiden innoittamana olemme miehen kanssa ulkoilleet joka iltapäivä reippaasti, eilenkin niin että mies hiihti ja minä lyllersin ladunvarrella. Koira juoksi itsensä ihan sippiin meidän väliä rampatessaan. Eilen otin kanakeittoakin ruokatermariin mukaan, tänäänkin taidan ottaa lämpimän ruuan reppuun, maistuu ihan fantastiselta siellä metsän siimeksessä. :)
Reipas liikkuminen ei ole saanut muuta aikaan, kuin että nivustaipeet on kipeät. Ainuttakaan supistusta ei ole tullut, kadonneet ovat kokonaan. Mutta väliäkö tuolla, on ihanaa päästä pitkästä aikaa reippailemaan!
Mieskin on viikonlopun levättyään taas kuin eri mies. Eilen illallakin piti ihan itkeä onnesta sen kainalossa, eikä nuo hänenkään silmät ihan kuivilta näyttäneet... ;) Eli eiköhän se elämä tästä lutviudu taas uomiinsa silläkin saralla. Torstaita se vielä odottaa " pelonsekaisin tuntein" , koska työpaikalla on silloin jokin infotilaisuus, eivätkä ne ole koskaan vuosien varrella hyvää tienneet... Saapa nähdä joko sieltä yt-neuvotteluista alkaisi nyt sitten jotain kuulua. Vaan minä en nyt murehdi niistä sen enempää, koitan ajatella senkin positiivisesti, että jos työt mieheltä loppuu, niin hän pääsee toteuttamaan sitä haavettaan koti-isänä olemisesta ja minä menen takaisin töihin. Eikös nuo liene vanhempainvapaat (minulle myönnetyt) peruttavissa ja uudelleen järjesteltävissä tällaisissa tapauksissa, luulisin että työnantaja ymmärtäisi. Mutta katsotaan nyt.
Puhe/kirjoitusripuli taitaa taas vaivata...
Olo on todella energinen, vaikka nousin jo kuudelta. Yön sain nukuttua niin sikeästi, että nyt olen sitten noiden tiukuttavien talitinttien kanssa ihan samoissa tunnelmissa, tekisi mieli oikein hehkuttaa hyvää oloa ympärille. :) Laitoin jo leivinuuniin tulen ja tein pullataikinan. Ajattelin siivotakin leivottuani. Nyt pitää kuitenkin lähteä koiran kanssa aamu-ulkoilulle (ihan vaan omaan pihaan).
Ihanaa ja aurinkoista viikkoa kaikille! :)
susanna 38+1
Kommentit (36)
Tuo olikin Sirje tosi hyvä kuulla, että olet jo Kelalta vanhempainvapaa-asiasta kysellyt, onpahan yksi stressin aihe vähemmän täälläkin jos tilanne tosiaan menee siihen että mies työttömäksi jää.
Tulipa uusi " pulma" mieleen... Jos mieheltä nyt työt loppuisi, niin pitäisikö hänen sitten hakea liiton työttömyyspäivärahaa vai sitä kelan vanhempainrahaa? Vai mistä ja mitä rahaa sitä pitäisi hakea...?
Meillä on pakattu vauvalle sairaalakassiin body, potkarit, sukat ja lapaset, " collegepuku" , kypärämyssy, pipo, kevyttoppapuku ja varalta vielä fleecepeitto. Eiköhän noilla pärjänne jos ei hirmupakkasia enää tulisi. :)
Taisi olla sen ulkoilun aloittamisen kanssa juuri tuo pari viikkoa ja/tai pakkasraja kymmenen astetta, mutta valaiskaa viisaammat! Ei voi vielä kaikkea muistaa...
Liikkuuko teillä (Rudis, Sirje, Kirsi, Jaipur, muut?) vauva nyt loppuaikana vähemmän? Vai tuntuukohan se vaan siltä kun liikkeet on niin paljon " pienempää" möngerrystä...? En enää osaa ihan varmaksi sanoa mikä on vauvan liikettä ja mikä jotain muuta. Esim. tuolla alapäässä tuntuu sellaista painetta ja muuta mukavaa, joista en osaa sanoa onko ne vauvan pään liikkumisesta johtuvia vai mistä, muutenkin tuntuu olevan koko pirpana niin kippurassa, että liikkuminen on pelkkää pientä kiehnäämistä ja pyllyn pyöritystä, vain harvoin tuntuu enää potkuja. Sain kuitenkin jotain merkintöjä siihen liikelaskentakaavakkeeseen, mutta piti ihan eri tavalla keskittyä kuin muutama viikko sitten jolloin ei ollut epäilystäkään liikkeistä vauvan tunkiessa jalkojaan lähes kyljestä läpi. ;)
Mutta, se näistä höpinöistä tällä erää, tää lähtis nyt ripustamaan pyykit ulos kuivumaan. Tulee ihanan raikas tuoksu pyyhkeisiinkin kun pitkän talven jälkeen saa ulkona kuivatettua, aah! :)
Aurinko paistaa täydeltä terältä, on taas ihana päivä tulossa. :)
susanna
Hiljaista tuntuu olevan...
Tänään oli neuvolalääkäri ja sain sairaslomaa äitiysloman alkuun saakka. Ei mitään vakavaa, mutta istuminen on yhtä tuskaa pitemmän päälle. Ja yötkin alkaa mennä vain torkkuessa vauvan pitäen bileitä masussa.
Painoa ei onneksi ollut tullut kuin 500g/vko vaikka eilen tuntui että puntarista loppuu pian numerot... Sen verran suurelta vatsa alkaa tuntumaan, ja vielä olisi " kymmenen" viikkoa jäljellä. Muutenkin kaikki neuvolakuulumiset olivat ok.
Huomenna olisi parturiaika joten laakereille ei jäädä. Nyt ajattelin lähteä koirien kanssa jäälle lenkille kun on niin mukava ilma. Kevät alkaa herättämään myös minun viherpeukalonikin joten kukkamulta säkin ostin tänään.
Mutta nyt ulos lenkille.
t. Nasu ja Touko-masu rv30+2
Täällä vielä ollaan kotona, tosi toimet ovat kaukana, ainakin siltä tuntuu...
Vauvan vaatetuksesta: mulla on pakattu aika paljon vaatettaa, en enää muista kaikkea heittelin sinne kassiin... kun en tiennyt miten paljon pitää olla vaatetta niin varmuuden vuoksi. Varmaan aika samalla setillä mistä Tutanna puhui, mutta taitaa mulla olla vielä villapiku (silloin oli kovat pakkaset kun niitä tavaroita keräilin).
Ulkoilusta: talvivauvan kanssa saa mennä ulos, kun vauva on kahden viikon vanha ja pakkasta ei saisi olla enempää kuin sen kymmenen astetta. Näin olen lukenut noista monista oppaistani.
Voi, kunpa minäkin osaisin olla stressaamatta! Syy oman hiljaisuuteen täällä palstalla on se, kun mitään ei tunnu tapahtuvan ja tuskin ketään kiinnostaa mun omanapainen valitus aiheesta " miksi se ei synny" ... Tänään tuli kutsu ä-polille, viikon päästä on joku kontrolli, vasta. Siis vasta kaksi viikkoa lasketun ajan jälkeen, mun mielestä aika myöhään. Tosiaan toivon, että vauva nyt syntyisi ennen tuota, koska mulla on hermot pahassa kunnossa jo nyt. Ja tuohan on vasta suunnittelukerta, että mitä tehdään ja sitten taas vissiin odotetaan että milloin tehdään. Ihmeen hidasta toimintaa. Mulla kyllä ei taida stressaaminen taida vaikuttaa supistutoimintaan, joten jos jollakulla on ylimääräisiä niin kiitos otan lahjoituksia vastaan :) Huh, enpäs olisi uskonut, että miten tuskallisia nämä viime hetket voivatkaan olla. Onneksi jokainen päivä ollaan kuitenkin päivän lähempänä sitä h-hetkeä...
Aurinkoista viikon jatkoa1
-R 41 tasan
Liikkeet tuntuvat jonkin verran hiljentyneen päivän aikananäin loppuviikoilla, mutta iltaisin alkaa sellainen melskaus, että kyllä tiedän vauvan liikkuvan. Näin siis tähän mennessä.
Mulle annettiin viime neuvolakäynnillä se liikelaskentakaavio, mutta sitä en ole käyttänyt, koska olen valmiiksi jo tarpeeksi hysteerinen asian suhteen ( ja mies sanoi samaa, että olikohan se ihan fiksua sitlä th:lta antaa just sulle tota kaavaketta ). Vauvamme on ollut vilkasliikkeinen tähän asti ja nyt lopussa seuraan muutenkin ehkä tarkemmin asiaa.
Tulin pitkästä aikaa katsokmaan, mitä teille odottajille kuuluu ja pian taidattekin olla kirjoittelemassa vauva-puolella - toiset ehkä hyvinkin pian ja jotkut (kuten Nasumasu) taas vähän tuonnempana :)
Rudis: Ikävää, että sulla on kontrolliaika niin myöhään! Minullahan raskaus eteni aina viikolle 41+4 saakka ja tyttö syntyi seuraavan vuorokauden puolella eli viikolla 41+5. Muistan saman tunteen, ettei tahtonut keksiä kirjoittamistakaan, kun vain odotti ja odotti... Toivottavasti vauvasi syntyy mahdollisimman pian ja ainakin lapsonen tulee maailmaan reilun viikon sisällä!
Tutanna olet ollut paljon mielessäni. Me tapasimme pääkaupunkiseudulla asuvien vauvautuneiden esikoiden kanssa viime perjantaina ja huomasimme, että meistä ainakin kolmella on Joensuu-yhteys. Leikkimielisesti tuumimme jo, että kesällä voisimme järjestää miitingin siellä Pohjois-Karjalan maisemissa ja minä jo ehdotin Houkutusta... Me nimittäin aiomme mieheni ja Ainon (joka Joulutytön nimeksi tuli) kanssa lomailla Joensuussa, koska kaikki Ainon kummitkin asuvat siellä. Toivottavasti sinun loppuraskautesi sujuu hyvin!
Tuosta vauvakassista vielä: Me otimme sairaalaan mukaan ihan liikaa vauvanvaatteita! Meillä oli mukana niin body, potkupuku, toppapuku, kypärämyssy, pipo kuin vielä villa-asukin. Tuo villa-asu oli liikaa, koska veimme pienokaisen sairaalan etuovella odottavaan lämpimään autoon. Kätilön ohjeiden mukaan jätimmekin asun pukematta. Sen sijaan meillä oli mukana sekä 50- että 56-senttisiä vaatteita, koska vauvan pituuttahan ei voinut etukäteen tietää. No, vauvanvaatteet menevät pieneen tilaan eikä haittaa, vaikka niitä ottaisi mukaan hieman enemmänkin!
Meillä tyttönen nukkuu nyt sitterissä nokosiaan ja kunhan hän herää, on kylvyn ja syötön aika.
:) teille kaikille ja vauva-puolella jatketaan!
Katja ja Aino
Jotenkin tuntuu niin kovin vaikealta löytää aikaa/energiaa vielä iltaisinkin tietokoneen äärellä istumiseen, kun sitä joutuu kuitenkin kaikki päivät tekemään... En kuitenkaan ole teitä unohtanut, vaan tasaisin välein kurkin mitä tänne kuuluu, vaikken mistään löydäkään voimia kirjoittaa.
No, nyt alkaa olla nuo pahimmat alkuraskauden väsymykset vissiin takanapäin ja iltaisinkin kykenee jo jotain tekemään ;) Välissä tuntuikin, etten kyennyt muuhun kuin raahautumaan duunin jälkeen kotiin sohvalle makaamaan, mutta kummasti kevät piristää mieltä täälläkin.
Mutta täällä on kovasti jännittävät hetket käsillä, niin moni alkaa jo olla niin loppuvaiheessa, ja vaikka alusta asti olittekin kovasti edellä, niin nyt tuntuu, että olette harpanneet vielä edemmäs ;) Vaikka kaipa tuo aika on minullakin kulunut, sitä ei vain hahmota ihan samalla tavalla. Löysin vielä itsestäni pahemmanlaatuisen vainoharhailijan, joka ehtii kuvittelemaan vauvalle ties mitä kauheaa, joten sekin ehkä vielä hidastaa ajankulua.
Pari viikkoa sitten olimme ekassa ultrassa, ja silloin kaikki oli mainiosti, mutta (täysin ristiriitaisesti edellisen sanotun kanssa) siitä tuntuu olevan niin kauan, että vauvallehan on voinut sattua vaikka mitä sen jälkeen. No, toivotaan nyt kuitenkin, että mitäään pahaa ei ole käynyt, ainakaan en ole oikeasti mitään huomannut, ja kuten sanottu, olokin on oikein hyvä.
Olemme yrittäneet saada jotain tolkkua vakuutusviidakkoon, kun haluaisin mahdollisimman pian sen vauvalle hankkia, mutta tuntuu, että jokaisessa vakuutuksessa on puolensa ja puolensa, eikä oikein osaa valita, että minkä korvaaminen olisi tärkeää (toivottavasti ei minkään!). Osaisittekohan te antaa päteviä suosituksia, tai ainakin fiilispohjaisia " me otettiin tämä, kun se kuulosti kivoimmalta" -kommentteja? Vai oletteko ottaneet vakuutusta syntymättömälle ollenkaan? Itse en yleensä ole kova vakuuttelija, mutta nyt ajattelin, että sitä ei voi koskaan tietää, niin ottaisin mielelläni nimenomaan ennen syntymää varattavan, ettei sitten mitään suljettaisi pois, jos jotain tarvetta ilmeneekin.
Mutta nyt tarvitsee lähteä etsimään jotain syötävää, joten hyviä vointeja kaikille, ja supistuksia niitä kaipaileville, vaan ei muille!
Ulviina rv 14+6
(Tarvitsi oikein miettiä ja laskea, että montakos niitä nyt olikaan. Ultrassa siirsivät neuvolassa katsottua la:ta kolmella päivällä (nyt 6.9), vaikka koko vastasi juuri sitä edellista aikaa... Ultraaja ei kuitenkaan kuulema viitsinyt siirtää sitä kierron perusteella laskettua aikaa noin vähän takia, mutta laskivat sen sitten kuitenkin erilailla kuin neuvolassa (ottaen kierron pituuden huomioon), joten siirtyi sitten kuitenkin. Itse menin noiden kolmen päivän takia aivan sekaisin, enkä enää tiedä lainkaan, että missä mennään ;) Niin se raskaus tyhmentää!)
Rudis, mie jaksan ainakin kuunnella vaikka millaisia valitusvirsiä, sillä eipä itseltäkään yleensä enää paljon muuta ole kuulunut... ;)
Mukavaa, että Nasumasu ja Ulviinakin jaksoitte kuulumisia kertoa. :)
Katjalle (jos vielä täällä käyt kurkkimassa) sen verran, että jos kesätreffejä todenteolla suunnittelette tänne päin, niin miekin haluan sitten mukaan! :) RouvaSukkulalla oli Liperissä sukua, kukas se onkaan se kolmas " Joensuu-yhteyksillä varustettu" ?
Neuvolassa ei ihmeempiä, verenpaineet koholla ja vähän valkuaista pississä, perjantaina kontrolloidaan sitten nekin äitipolilla jälleen kerran.
Jeps, nyt kauratyynyllä ristiselkäjomotuksia hautomaan, on tässä illan mittaan alkanut sattumaan ihan kunnolla selkään, liekö tullut rehkittyä liikaa...
-susannna-
Täällä herättiin täysien yöunien jälkeen virkeänä klo7. Kiva oli nousta sängystä kun ei tarvitse töihin lähteä, kummasti tuntuu sitä energiaa olevan nyt kotihommiinkin.
Eilen aloitin operaation kukkien uudet mullat, multasäkki loppui ennen intoa joten tänään täytyy ostaa uusi säkki kun kaupunkiin menen parturiin.
Taidan lähteä aamulenkille koirien kanssa kun ulos täytynee joka tapauksessa mennä pyykit ripustamaan ja lintulaudaltakin näytti ruoka olevan lopussa.
Mutta nyt imurointiin (huomaattekos kuinka energia pursuaa " sairas" lomalaisesta;))
Mukavaa päivää, erityisesti niille jotka odottavat jotain tapahtuvan.
t. Nasu ja Touko-masu 30+3
Katja ja Susanna: ilmoittaudun myös siihen kesän Joensuun-meetingiin! Miehän olen kans sieltä kotoisin ja äiti asuu siellä, joten siellä tulee vierailtua ja vauvan syntymän jälkeen vähän useamminkin :) Sovitaan sitten vaan ajoissa ajankohtaa, että tietää varautua. Olisipa hauska tosiaan nähdä Esikoita ihan livenäkin!
Kiitos niistä vaatekommenteista: ehdin ottaa vielä sen villapuvun pois... itsekin pakkasin 50- ja 56 senttiset vaatteet. Onneksi en hirveesti ole ostanut noita 50-senttisiä, koska taitavat jäädä aika pieneksi hetimiten, varsinkin kun synnytys vaan tuntuu venyvän.
Ulviina: me otettiin vauvalle vakuutus ja perusteluna lähinnä se, että itse en oikein jaksa innostua ajatuksesta arvauskeskuksessa jonottaminen tuntikaupalla sairaan lapsen kanssa... Plus asiaan vaikutti se, että olin itse vakuutusyhtiössä töissä, joten enpä siltä olisi oikein osannut välttyäkään ja mulla on vakuutusta vähän joka lähtöön. Kannattaa kiinnittää huomiota siihen, miten esim. omavastuuta joutuu maksamaan, pitääkö maksaa joka hoitokerta vaiko voiko niputtaa yhteen ja hakea korvausta esim. kerran vuodessa ja sitten siihen tosiaan kannattaa perehtyä etukäteen, että mitä se vakuutus kattaa vaikka se tuntuukin vähän ehkä vaikealta.
Tänään onkin jo pirteämpi mieli kuin eilen :) Vatsa on taas vähän sekaisin (on näköjään joka toinen päivä) ja eilisiltana oli vatsa kipeänä ja pieniä limalönttejä olen alkanut havaita käydessäni vessassa, peiniä tosin mutta sekin vaikuttaa jo lupaavalta, kun tästä " oireettomuudesta" olen jaksanut jankata. Niin ja omasta mielestäni toi vatsa on alkanut laskeutua, tissien alla tuntuu olevan enemmän tilaa kuin vielä viime viikolla. Joten eiköhän tässä kohta tositoimiin päästä:) Ja kuten Katja tossa mulle jo kommentoikin niin ei tässä voi enää kuin reilu viikko mennä ( ja sittenhän se otetaan jo väkisin pois...)
t. Rudis 41+1
No mutta Rudis, nyt vaan kalentereita esiin ja treffejä suunnittelemaan! ;) Ehkä on liian aikaista vielä...
Pientä valitusta on pakko laittaa tännekin: mulla on yön mittaan kipeytynyt tuo selkä vielä enemmän, oikein säteilee sellaista vihlontaa ylös- ja alaspäin, eniten tuonne ristiselkään kuitenkin koskee. Mikä lie hermo puristuksissa...
Vernepaineistani mies oikein huolestui eilen, kun nehän siis nousee pilviin heti kun vaan istun. Niinpä kysymys teille arvon kanssasisaret: millaisista verenpainelukemista alkaa olla jo vaaraa vauvan hapensaannille?
Mutta nyt lähden lukemaan eilen tullutta vauva-lehteä, jäi eilen ihan koskematta kun oli puuhaa. Tänään aion ottaakin iisisti.
susanna 38+2
Kiitokset paljon noista ulkoiluohjeista sekä neuvoista, mitä sairaalakassiin kannattaa vauvalle pakata. Tuntuu kyllä turvalliselta ottaa mielummin liikaa tavaraa ja sitten kysellä vielä kätilöltä, kun eihän sitä keliä voi etukäteen tietää.
Liikkeistä: vauveli liikkuu kyllä vielä aika paljon. Tuntuu päinvastoin, että liikkeet on ajoittain jopa voimakkaampia kuin aikaisemmin, liittynee vauvan kasvamiseen. Tutanna, kuulostaa kyllä siltä, että sinun vauvasi on jo kiinnittynyt ja kun liikkeetkin on noin vähäisiä, luulisi, että vauveli haluaa aika pian tulla pois. Noista verenpaineasioista en tiedä mitään, itse varmaan soittaisin sinne äitiyspolille Voiko nuo selkäsäryt liittyä supistuksiin? Tuli vaan mieleen, tämähän on ihan arvailua, mutta muistan jonkun kertoneen, että supistuskivut voivat tuntua vatsalla, toisilla vain selässä..
Rudis: minäkään en todellakaan ole kyllästynyt kuulemaan " valitusta" . Itsekin olen varmaan enemmän valitellut..ja vähän nololta toisaalta tuntuu nyt valitella supistusten puuttumista kun olen vasta näillä viikoilla. Ymmärrän erittäin hyvin, että odottelu on varmasti tosi hermostuttavaa. Kiva kuitenkin kuulla, että siellä suunnalla on alkanut tapahtua, limatulpan irtoaminen ym. kuulostavat lupaavilta. Voimia vielä (ja paljon supistuksia!) odotteluun.
Ulviina: vielä tässä loppuraskaudessakin on tuoreessa muistissa alkuraskauden huolet. Minullakin kävi juuri noin, että ultraäänen jälkeen oli pari päivää tai viikkoa turvallinen olo ja sitten rupesi taas huolestuttamaan, että onko vauvalla kaikki hyvin. Muistan, että sitten kun vauvan liikkeet alkoivat tuntua, huolet helpottivat. Sinulla ei onneksi siihen ole kauaa, itse taisin tuntea liikkeet joskus viikolla 16-17. Onko sinulla tulossa myös rakenneultra lähiaikoina? Mutta lohduttavaa on se, että huolet yleensä vähenevät! Sitten tässä synnytystä odottaessa vielä huolestuttaa, että synnytys menisi hyvin ja vauva tulisi turvallisesti maailmaan! Mutta ehkä tämä on sitä valmistautumista äitiyteen: huolenaiheita varmaan riittää vauvan syntymänkin jälkeen.
Omaan napaan ei kuulu mitään erityistä. Lantioni koko on mitattu ja vauva mahtuu alateitse. Ensi viikolla käyn äitiyspolilla kontrollikäynnillä. Se on mukava, että siellä näkee vauvan ultraäänessä ja saa kokoarvion. On sellainen tunnelma, että vauva ei ole ihan vielä syntymässä. Toisaalta toivoisin, että olisi, silloin synnytys olisi varmaankin helpompi, kun vauva ei olisi vielä niin iso. Mutta nämä ovat näitä asioita, joihin ei omalla tahdolla vaikuteta.
t. Sirje, rv 37+3
... jos vaikka piakkoin olisi jollain päivittämisen tarvetta. ;)
Eipä mulla sit muuta tällä kertaa.
-s-
---------------------------------------------------------------
Seireeni@
la 19.9.2005
Poika s. 16.9.2005 Naistenklinikka
paino: 3885g pituus: 51 cm pipo: 33
Beibi0905
la 30.9 Naistenklinikka
Tyttö s 13.10.2005 Naistenklinikka
paino: 3844g pituus: 49cm pipo: 34cm
SoleMio
la 10.10.2005
Poika s. 25.10.2005
Paino: 3562 g pituus: 53 cm
Mari@lokavaavi
la 10.10.2005
Tyttö s. 7.10.2005
annam75
la 2.11.2005
Poika s. 11.11.2005
Paino: 3760 g pituus: 53 cm
Cindi ja Hgin Naistenklinikka
la 06.11.2005
Tyttö s. 3.11.2005
Paino: 2760 g pituus: 48 cm pipo: 33 cm
Toukkis73 KOS
la 10.11.2005
Tyttö s. 13.11.2005
Paino: 3610 g pituus: 51 cm
SnowApple KOS
la 14.12.2005
Tyttö s. 25.12.2005
Paino 3575 g, pituus 52 cm, pipo 36 cm
Swheatie KOS
la 26.12.2005
tyttö s.20.12.2005 suunnitellulla sektiolla perätilan vuoksi
paino 3720g ja pituus 50cm. pipo taisi olla34cm
Suiza, KOS
la 29.1.2006
Tyttö s. 30.12.2005, NKL (hätäsektio)
Paino 2640g , pituus 48,5 cm
Kanika, NKL
la 31.12.2005
Poika s. 2.1.2006
Paino 4049g, pituus 53cm, pipo 35 cm
Turpo-Urpo KOS ja Haikaranpesä
la 4.1.2006
tyttö s. 5.1.2006
paino 3536g, pituus 48 cm, pipo 33 cm
Frida75, NKL
la 14.1.2006
tyttö s. 9.1.2006
paino 2835g, pituus 47 cm, pipo 35,5 cm
susumi, NKL
la 15.1.2006
tyttö s. 14.1.2006
paino 3240 g, pituus 48 cm, pipo 35 cm
Lene74
la 25.1.2006 Naistenklinikka
poika s. 5.2.2006
paino 4060 g, pituus 53 cm, pipo 37 cm
Virginie
la 26.1.2006, Hyvinkää
poika, 28.1.06, klo 18.00
Paino 4094 g, pituus 50 cm, pipo 33,5 cm
Olivera
la 29.1.2006, Naistenklinikka
poika, 02.02.06, klo 20.20
Paino 3920 g, pituus 51 cm, pipo 37 cm (!)
Modesty68
la 2.2.2006, Kättäri & Haikaranpesä
Tyttö, 28.1.06 klo 02.42
Paino 2810 g, pituus 47 cm
RouvaSukkula, KOS & Haikaranpesä
la 3.2.2006
Tyttö, 03.02.2006, klo 6:10
Paino 3430 g, pituus 52 cm
Ruddycat, Tays
la 7.3.2006
Tutanna, PKKS
la 27.3.2006
Callistrate, NKL
la 27.3.2006
Finnmar, SEKS
la 2.4.2006
Kirsi10, HYS
la 3.4.2006
Jaipur, NKL
la 10.4.2006
Santtu06, NKL
la 14.5.2006
Nasumasu74
la 21.5.2006
drömmare
la 9.8.2006
Ulviina
la 3.9.2006
Lisääpä nimesi ja tietosi oikeaan väliin. :)
Mistähän saataisiin tänne lisää väkeä...?
Päivitin vielä oman lasketun aikani tähän. Ja nyt yritän jaksaa lähteä vaikka kaupassa käymään, päivä on mennyt kaappeja järjestäessä.
t. sirje
---------------------------------------------------------------
Seireeni@
la 19.9.2005
Poika s. 16.9.2005 Naistenklinikka
paino: 3885g pituus: 51 cm pipo: 33
Beibi0905
la 30.9 Naistenklinikka
Tyttö s 13.10.2005 Naistenklinikka
paino: 3844g pituus: 49cm pipo: 34cm
SoleMio
la 10.10.2005
Poika s. 25.10.2005
Paino: 3562 g pituus: 53 cm
Mari@lokavaavi
la 10.10.2005
Tyttö s. 7.10.2005
annam75
la 2.11.2005
Poika s. 11.11.2005
Paino: 3760 g pituus: 53 cm
Cindi ja Hgin Naistenklinikka
la 06.11.2005
Tyttö s. 3.11.2005
Paino: 2760 g pituus: 48 cm pipo: 33 cm
Toukkis73 KOS
la 10.11.2005
Tyttö s. 13.11.2005
Paino: 3610 g pituus: 51 cm
SnowApple KOS
la 14.12.2005
Tyttö s. 25.12.2005
Paino 3575 g, pituus 52 cm, pipo 36 cm
Swheatie KOS
la 26.12.2005
tyttö s.20.12.2005 suunnitellulla sektiolla perätilan vuoksi
paino 3720g ja pituus 50cm. pipo taisi olla34cm
Suiza, KOS
la 29.1.2006
Tyttö s. 30.12.2005, NKL (hätäsektio)
Paino 2640g , pituus 48,5 cm
Kanika, NKL
la 31.12.2005
Poika s. 2.1.2006
Paino 4049g, pituus 53cm, pipo 35 cm
Turpo-Urpo KOS ja Haikaranpesä
la 4.1.2006
tyttö s. 5.1.2006
paino 3536g, pituus 48 cm, pipo 33 cm
Frida75, NKL
la 14.1.2006
tyttö s. 9.1.2006
paino 2835g, pituus 47 cm, pipo 35,5 cm
susumi, NKL
la 15.1.2006
tyttö s. 14.1.2006
paino 3240 g, pituus 48 cm, pipo 35 cm
Lene74
la 25.1.2006 Naistenklinikka
poika s. 5.2.2006
paino 4060 g, pituus 53 cm, pipo 37 cm
Virginie
la 26.1.2006, Hyvinkää
poika, 28.1.06, klo 18.00
Paino 4094 g, pituus 50 cm, pipo 33,5 cm
Olivera
la 29.1.2006, Naistenklinikka
poika, 02.02.06, klo 20.20
Paino 3920 g, pituus 51 cm, pipo 37 cm (!)
Modesty68
la 2.2.2006, Kättäri & Haikaranpesä
Tyttö, 28.1.06 klo 02.42
Paino 2810 g, pituus 47 cm
RouvaSukkula, KOS & Haikaranpesä
la 3.2.2006
Tyttö, 03.02.2006, klo 6:10
Paino 3430 g, pituus 52 cm
Ruddycat, Tays
la 7.3.2006
Tutanna, PKKS
la 27.3.2006
Callistrate, NKL
la 27.3.2006
Finnmar, SEKS
la 2.4.2006
Kirsi10, HYS
la 3.4.2006
Sirje1, KOS
la 3.4.2006
Jaipur, NKL
la 10.4.2006
Santtu06, NKL
la 14.5.2006
Nasumasu74
la 21.5.2006
drömmare
la 9.8.2006
Ulviina
la 3.9.2006
[/quote]
Kiva että olette olleet noin aktiivisia kirjoittelemaan, vaikka joukkomme alkaakin olla pieni. Mulla on ollut aktiivinen alkuviikko, ja nyt on tullut flunssa. Hitsi vie, sellaista ei olisi kaivannut, mutta ehkä se on hyväksi, jotta tulee kunnolla levättyä. Ei onneksi kuumetta, mutta pöppöinen olo, ja hyvin tukkoinen nenä.
Hyvää lomaa Nasumasulle!! Eikös ole aivan ihanaa, että nyt voit levätä ja unohtaa työt?
Mustakin on myös tosi hauska lukea Rudis sun loppupäivien kuulumisia, oli miten valitusta tahansa! Samanlaista se tulee ihan takuulla olemaan itselläkin, joten kiva vaan lukea että muillakin on niin.
Tähän asti on tuntunut siltä, että en millään haluaisi vielä raskauden loppuvan, on ollut niin paljon kivaa puuhaa, kuten vaatteiden pesua ja silittelyä - olen silittänyt KAIKEN pipoja myöten, ja normaalisti silitys on _kaikista_ tylsintä kotihommaa - mutta tänään huomasin ajattelevani, että vielä 4 viikkoa, miten saan ajan kulumaan. Mutta uskon kyllä, että se menee hyvin, kuten Tutanna kirjoitti tuosta omasta asenteesta. Täytyy omaksua sellainen " lehmä" -olotila, että tässä vaan märehditään ja odotellaan kaikessa rauhassa tulevaa. Tuo lehmä-vertaus siitä, että tunsin itseni ihan leppoisaksi lehmäksi, kun tapasin kaverini, tunsin olevani seesteisyyden ja vähän tylsyydenkin perikuva siinä palloineni istuessani. :)
Vaatteita olen viime aikoina pohdiskellut aika paljon, ollaan kierretty kirpputoreja ja tuntuu siltä, että suurin osa siellä myytävistä vauvanvaatteista on uskomattoman hyvässä kunnossa. Nyt meillä on neljä 50-56cm vaatekertaa, eiköhän se kohta riitä? Kuinka monta 60-68 cm-potkupokua tai kokopukua (pitkät hihat ja lahkeet) teillä on? Meillä 4+3. Sen kokoisia kietaisupaitoja haluaisin vielä ainakin toisen, ne tuntuvat käteviltä. Ja koska aion ainakin koittaa liinailua, suosittivat kaupassa hankittavaksi tuulenpitävää ulkoilupukua, sellaista 60-> cm. Kuinkakohan kauan nuo 60-68 cm vaatteet oikein mahtuvat, oisiko 3 kuukautta?
Sain muuten jostain vinkin, että synnytyskassiin kandee pakata luumuja ja popsia niitä synnärillä. Ja voisi olla hauskaa korkata pikkuinen kuohuviinipullo synnytyksen päätteeksi, se oli terveydenhoitajan ehdotus.
Meillä oli tänään synnytysvalmennuksessa synnytysvideo, jossa kaikki meni niin mallikkaasti kuin olla ja voi. Olihan se ihan mukava katsoa sitä, ja eniten jäi mieleen ajatus, että kätilöihin todella kannattaa luottaa, ne osaavat hommansa täysin.
Minun masuasukkini on myös liikkunut vielä samalla vauhdilla kuin ennenkin, liikkeet tuntuvat voimakkaammilta kuin ennen, kuten joku muukin kirjoitti. Pää on kuulemma jo kanavassa, mutta siellä se liikkuu ylös ja alas. Eilen tuntui kävelessä, että se on tosi alhaalla, ja jaloissa oli myös uudenlaista särkyä, tuntui hermosäryltä. Tänään taas istuminen sattuu kylkiluihin. Taitaa vauvalla olla hissi, jolla nousee ylös ja alas.
Ulviina, musta tuntui alussa, ettei aika kulje lainkaan, ja liikkeiden tunteminen (viikolla 18+ tuntui ensimmäiset epävarmat kuplinnat, mutta niistä ei voinut olla varma mitä ne ovat) aloitti ihan uuden, huomattavasti helpottuneemman jakson. Kaikki varsinkin yli 35 viikon kohdalla olevat tuntui olevan NIIN pitkällä, ja nyt se ei sitten olekaan niin. Vieläkin on monta viikkoa. Mutta sanoisin, että minusta raskaus on muuttunut kokoajan vaan paremmaksi mitä pidemmälle mennään. Yksi sellainen " vedenjakaja" oli myös se, kun vatsa alkoi kasvaa, ja muutkin alkoivat huomaamaan raskauden. Kyllä nämä ajat ovat sullakin ihan pian käsillä! Alku on siinä mielessä kivaa, että kaikki on vielä edessä, ja olo muuttuu kokoajan vaan paremmaksi.
Nyt alan käymään nukkumaan, ja toivottelen kaikille hyviä vointeja! Tavoitteena taas lehmän-tyyneys ja hyvät unet, vaikka viime aikoina nämä silitykset ym. valmistelut ovat saaneetkin mut ylikierroksille iltaisin, nyt kun vihdoinkin voin täysillä keskittyä kaikkiin valmisteluihin.
jaipur 36+2
Tuo oli jaipur niin kivasti sanottu, että koitan sillä asenteella porskuttaa tämän päivän. :)
Tai no, katsotaan miten käy, on nimittäin puoli kahdesta lähtien supistellut, kolmen jälkeen rupesin katsomaan kellosta väliä ja kymmenisen minuuttia on siitä lähtien ollut. Hieman ovat supistukset voimistuneet näin aamua kohti mentäessä, mutta väli on yhä se sama 10min. Eli en sitten tiedä käykö taas niin kuin aiemminkin että loppuvat jossain vaiheessa vai joko lopultakin alkaisi loppusuora häämöttää... :)
Mies lähti äsken töihin " tosi motivoituneena" , mutta sanoin että soitan ihan varmasti hyvissä ajoin jos tilanne etenee. Kun onhan näitä olotiloja ollut aiemminkin, ei näistä enää viitsi liikaa innostua... ;) En varmaan usko että synnyttämään pääsen ennen kuin pää pilkottaa jalkovälistä! No, jos nyt vähän aiemmin kuitenkin...
Eilen illalla tosiaan kaupassa käydessä alkoi selkäkivut olla sietämättömät, eikä vauhti paljon päätä huimannut kärryjen kanssa hiippaillessa. Kassajonossa alkoi vihloa reisiin ihan mielettömästi, oli tuskaa seistä siinä pitkässä jonossa, tuntui ettei jono kulje lainkaan. Kotiin päästyä supisteli muutaman kerran illan aikana KOVAA, mutta nukkumaan mennessä jäljellä oli enää tuo selän jomotus. Loppuyön kulun tiedättekin jo.
Vaan näissä tunnelmissa, lehmän tyyneydellä koitan levätä supistusten välillä ja pidän peukkuja etteivät loppuisi enää tällä kertaa ennen kuin vauva on syntynyt. :)
Ilmoittelen tilanteesta myöhemmin.
Mukavaa päivää teille muille, mie menen nyt takaisin sänkyyn.
susanna 38+3
Niin se vaan taitaa vieläkin kurvata tuo haikara vaan ohi, supparit harvenee taas... Vaan eiköhän se vielä tässä joku päivä meidänkin katolle tiensä löydä. ;)
Tää lähtis takaisin sänkyyn, josko saisi ihan nukuttuakin nyt kun enää puolen tunnin välein supistaa. Tästä se päivä vielä mukavasti lähtee käyntiin, ei tarvitse vielä mihinkään lähteä...
-s-
haikarabongaukseen:) Kyllä se vielä muistaa jarruttaa teidänkin kohdalla.
Tällä lomalaisella oli vain yhden päivän energialataus. Tänään ei paista aurinko niin ei oikein osaa aloittaa mistään hommasta. No, pyykkikoneen sain ohjelmoitua.
Yöllä tuli taas valvottua pari tuntia kun masu heräsi vessareissulla, onneksi ei tarvinnut aamulla lähteä mihinkään.
Pitäisi lähteä ostamaan juhlavaatteet viikonlopun häihin. Jotenkaan nuo bileet ei innosta, jos jaksaisi sen virallisen osuuden olla läsnä. Lisäksi minua ahdistaa kun sukulaiset haluavat jo nyt valokuvata minua maha pystyssä. Kun itsellä on olo kuin valaalla niin ei ole yhtään kuvauksellinen olotila. Kuvaisivat sitten vauvaa kun syntyy...
Taidan alkaa keittelemään aamukahvit ja lähteä sitten koirien kanssa lenkille. Jospa sitä lomaenergiaa saisi tuolta ulkoilmasta.
t. Nasu ja Touko 30+4
... tai sitten ei. Ei täälläkään ole haikara vielä pysähtynyt, pitäisköhän laittaa joku viiri katolle vinkiksi, että valmiina ollaan?! Saapas nähdä kuinka käy: tuleeko maailmaan ensin Tutannan yli-innokas vauva vai mun mukavuudenhaluinen laiskeliini (haluaa vaan asua viiden tähden hotellissa, vaikka siellä on jo älyttömän ahdasta...)
Tutanna, mun kalenterissa on ihan tyhjää ollut jo muutaman viikon ;)ehkä sitä kesää ehtii tosiaan suunnitella. Mutta hyvinkin saatetaan tulla käymään sielläpäin ennen kesääkin. Tulevalla isoäidillä on lomaa tämä viikko, taitaa sitä vähän harmittaa, kun en ajoittanutkaan vauvan syntymää tälle viikolle... Mutta kuten tuolla jo, Sirjekohan se oli, niin eipä paljon itse pysty vaikuttamaan. Nyt vaan itsekin pitää yrittää ottaa " lehmäilyn" kannalta, koska hirvittävä stressaaminen vie voimia ja kuinka sitten jaksaa synnyttää, jos energiavarannot ovat vähissä. Turha kai sitä mahdollista käynnistämistäkään on pelätä, pitää vaan luottaa siihen, että kaikki menee omalla painollaan... ja että Suomi on todella turvallinen maa synnyttää. Mitään uusia oireita ei ole ilmaantunut sitten eilisen.
Vaatteista: meillä ollaan oltu aika maltillisia vaatteiden suhteen, muutamat (3-4) jokaista pienempää kokoa. Ostetaan sitten lisää, kun tiedetään kumpi se on :)
Ulviina: alussa tosiaan minuakin pelotti ja huoletti paljon (kävin kolme kertaa alkuraskauden aikana ultrassa). Päivä päivältä ne vähenivät ja luottamus siihen, että kaikki menee hyvin, kasvoi. Nyt ihan loppumetreillä on taas alkanut pelottaa... minkä takia nukun yöt aika huonosti, öisinhän ne möröt vaanivat. Onneksi päiväunia saa nukkua niin paljon kuin huvittaa! Mutta tämä raskausajan huolehtiminen taitaa kuitenkin olla pientä sen rinnalla, miten paljon sitä sitten huolehtikaan vauvasta sen jälkeen, kun sen on saanut. Ei taida meiltä huolet loppua sitten ihan hetkeen...
Vielä omaan napaan: th sanoi tänään, että kannattaa sinne ensi tiistain ä-polin käynnille ottaa varmuuden vuoksi se hammasharja mukaan. Että tarpeen vaatiessa hommaa lähdetään käynnistelemään heti jo silloin tai ainakin lähipäivinä. Että ei tässä nyt enää pitkään odotusta kestä, todennäköisesti viikon sisään olen äiti :)
Nyt kutsuvat päiväunet...
-R 41+2
Kiva kuulla Tutanna kuulumisiasi. Täällä on ollut niin hiljaista, että alkaa heti miettiä, ovatko kaikki jo tositoimissa. Minäkin huomaan, että sitä yrittää jotenkin suunnitella, koska synnytyksen olisi hyvä käynnistyä. Mutta tuo ajatus siitä, että myöskään raskaaksi tulemista ei voi suunnitella auttaa kyllä, näinhän se todella on. Lapsi syntyy sitten kun on sen aika.
Tuntuu, että heti kun olen lopettanut näistä asioista suurimman stressaamisen, ovat myös supistukset selkeästi vähentyneet! Ihan samalla tavalla olo on nyt energinen ja yöt menee nukkuessa hyvin. Eli tuntuu siltä, ettei tästä ihan heti lähdetä synnärille..
Tutanna, mukava, että olette miehen kanssa saaneet asiat puhuttua. Kyllä tämä raskaus niin paljon vaikuttaa molempiin, että on aika ymmärrettävää että kaikenlaista riitelyä tulee helposti. Ja tuo kuulostaa todella stressaavalta, että miehelläsi on nuo yt-neuvottelut samanaikaisesti. Niistä KELA:n vanhempainavapaista. Kertoivat sieltä, että myöntävät automaattisesti äidille ja myöhemmin voi perua/hakea isälle vanhempainvapaata. Meillä miehen olisi tarkoitus pitää osa vanhempainvapaasta niin kysyin tätä. Joten pitäisi onnistua ihan hyvin, jos teillä mies jäisi kotiin.
Ajattelin tästä lähteä ulkoilemaan, vaikka tänään ei näytä yhtä aurinkoiselta kuin eilen. Välillä on tosi hankalaa kävellä kun tuntuu, että vauveli painaa suoraan virtsarakkoon. Teen varmaan vielä vähän jotakin hankintoja vauvalle. Minkälaisen varaston vaatteita olette muuten pakanneet sairaalakassiin vauvaa varten? Ensimmäistä lasta odottaessa kun ei oikein sitä kokemusta ole, mitä kaikkea vauvan päälle näillä keleillä täytyy laittaa. Toisaalta, vauva viedään lyhyen matkan päähän autoon.
Muistatteko muuten, oliko se niin, että ensimmäiseen kahteen viikkoon ei saisi ulkoilla vauvan kanssa vai onko siinä joku asteraja, jolloin voikin?
Mukavaa tiistaita kaikille,
t. Sirje, rv 37+2