Lue keskustelun säännöt.
Akateemiset ulisee HS:ssä: Onko meidän mentävä leipäjonoon saadaksemme lapsillemme ruokaa?
27.12.2016 |
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005021542.html
Minkä helvetin takia ne muksut pitää tehdä tuossa vaiheessa, jos ei ole varaa niitä elättää?
Kommentit (119)
Siipijengiä, ei muuta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mikä on yhteiskunnan päättäjien viesti meille, jotka olemme ottaneet opintolainaa opiskellaksemme itsellemme ammatin mutta joiden on mentävä leipäjonoon, jotta saamme opintolainamme maksettua ja lapsillemme ruokaa pöytään?"
Kortsut ja pillerit on keksitty. Käyttäkää niitä.
Lisäisin vielä että myös adoptiota voi hyödyntää. Suomessa on paljon homoperheitä, jotka olisivat onnessaan saadessaan hyvät geenit omaavan lapsen hoitoonsa.
Eikö näillä kommenttien törkeydellä ole mitään rajaa? Sinusta vain amis tai kouluttamaton saa olla köyhä ja tehdä lapsia?
Kirjoituksesta kävi ilmi, että mies oli tohtori, joten valinnat on tehty paljon ennen nykyisen laman alkua, ts. ennen vuotta 2008.
Suomessa on aivan liikaa yhteiskunnan siivellä eläviä luuseritohtoreita joille ei ole mitään käyttöä.
Joo joo, ihan kuin sä osaisit edes luetella eri yliopistoaloja.
Kerro vielä sitten, mille aloille sun mielestäsi olisi pitänyt kouluttaa enemmän väkeä? Bussikuskeiksi? Lähihoitajiksi? Paskakuskeiksi?
Suomi siivoten nousuun?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siipijengiä, ei muuta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mikä on yhteiskunnan päättäjien viesti meille, jotka olemme ottaneet opintolainaa opiskellaksemme itsellemme ammatin mutta joiden on mentävä leipäjonoon, jotta saamme opintolainamme maksettua ja lapsillemme ruokaa pöytään?"
Kortsut ja pillerit on keksitty. Käyttäkää niitä.
Lisäisin vielä että myös adoptiota voi hyödyntää. Suomessa on paljon homoperheitä, jotka olisivat onnessaan saadessaan hyvät geenit omaavan lapsen hoitoonsa.
Eikö näillä kommenttien törkeydellä ole mitään rajaa? Sinusta vain amis tai kouluttamaton saa olla köyhä ja tehdä lapsia?
Kirjoituksesta kävi ilmi, että mies oli tohtori, joten valinnat on tehty paljon ennen nykyisen laman alkua, ts. ennen vuotta 2008.
Suomessa on aivan liikaa yhteiskunnan siivellä eläviä luuseritohtoreita joille ei ole mitään käyttöä.
Joo joo, ihan kuin sä osaisit edes luetella eri yliopistoaloja.
Kerro vielä sitten, mille aloille sun mielestäsi olisi pitänyt kouluttaa enemmän väkeä? Bussikuskeiksi? Lähihoitajiksi? Paskakuskeiksi?
Suomi siivoten nousuun?
Paskakuski on hyödyllisempi ja tuottavampi yhteiskunnalle kuin kotona loisiva tohtori tai muu iki-opiskelija. Jos sinulla on isot kourat ja hyvä kunto voisit kelvata paskan kuskaamiseen. Se on rehellistä työtä.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen sitä, että miksi oli alunperien pakko hankkia akateeminen koulutus jo koulussa puhuttiin, että työllisyysnäkymät ovat huonot? Itse olin yläasteella ja lukiossa hereillä ja siksi tiesin, että kannattaa työllistää itsensä esim. hoitoalalle, jolla nyt työskentelen. Ei kenellekään voi tulla yllätyksenä, että akateeminen työttömyys lisääntyy koko ajan.
Höpön löpön. Itse kun valitsin oman alani alalla oli todella hyvä työllisyys, mutta laman seurauksena se on noussut peräti 10 %. Onnistuin saamaan töitä, mutta on puppua syytää kaikki vika nuoren harteille kun KUKAAN, toistan kukaan ei kykene varmuudella ennustamaan millainen tilanne työmarkkinoilla on viiden vuoden kuluttua (viisi vuotta on yleensä maisteritutkinnon kesto).
Ps. Hoitoalalla työllisyys tulee tulevaisuudessa todennäköisesti laskemaan roimasti robotiikan seurauksena. Turha tuudittautua hyvään työllisyyteen enää sielläkään.
Vierailija kirjoitti:
Olin yksityisessä perheyrityksessä töissä ja firmassa oli pitkäaikaisina työntekijöinä tavallista enemmän matalasti koulutettuja lapsettomia naisia. Osa heistä eteni johtotehtäviin. Outo firma!
Sitten yhdistävä tekijä näissä naisissa oli se, että olivat jotenkin hajuttomia, mauttomia, keskinkertaisia, halpoja firmalle (matala koulutus ei äitiyslomia). Kukaan heistä ei ollut niin karismaattinen, kaunis tai fiksu että olisivat joutuneet muiden naisten kateuden kohteeksi. Yhdistävä tekijä oli myös kaksinaamaisuus. Pomoja nuoltiin ja muuten käyttäydyttiin erityisesti korkeasti koulutettuja äitejä kohtaan törkeästi.
Harrastivat myös mikromanagerointia. Kyttäsivät ja antoivat varoituksia jos äiti vei lapsensa neuvolaan. Savustivat nopeimmat työntekijät ulos tai tekivät olon niin pahaksi, ettei ollut muuta mahdollisuutta kuin irtisanoutuminen.
Toivun tästä vieläkin. Koko aikaisempi työurani oli pelkkää kiitosta. Viimeiset vuodet tässä perheyrityksessä lannisti minut täysin. On vaikea uskoa siihen, että hyvyys ja oikeus voittaa. On vaikea saada enää luottoa siihen, että työelämä voisi olla hyväkin.
Minä, tulevaisuuden toivo, tunnen olevani nykyisin pelkkä paska!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen sitä, että miksi oli alunperien pakko hankkia akateeminen koulutus jo koulussa puhuttiin, että työllisyysnäkymät ovat huonot? Itse olin yläasteella ja lukiossa hereillä ja siksi tiesin, että kannattaa työllistää itsensä esim. hoitoalalle, jolla nyt työskentelen. Ei kenellekään voi tulla yllätyksenä, että akateeminen työttömyys lisääntyy koko ajan.
Höpön löpön. Itse kun valitsin oman alani alalla oli todella hyvä työllisyys, mutta laman seurauksena se on noussut peräti 10 %. Onnistuin saamaan töitä, mutta on puppua syytää kaikki vika nuoren harteille kun KUKAAN, toistan kukaan ei kykene varmuudella ennustamaan millainen tilanne työmarkkinoilla on viiden vuoden kuluttua (viisi vuotta on yleensä maisteritutkinnon kesto).
Ps. Hoitoalalla työllisyys tulee tulevaisuudessa todennäköisesti laskemaan roimasti robotiikan seurauksena. Turha tuudittautua hyvään työllisyyteen enää sielläkään.
Korvataanko sairaanhoitajat ja lääkärit roboteilla? Ai kamala ja minulla leikkaukseen tarvetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen sitä, että miksi oli alunperien pakko hankkia akateeminen koulutus jo koulussa puhuttiin, että työllisyysnäkymät ovat huonot? Itse olin yläasteella ja lukiossa hereillä ja siksi tiesin, että kannattaa työllistää itsensä esim. hoitoalalle, jolla nyt työskentelen. Ei kenellekään voi tulla yllätyksenä, että akateeminen työttömyys lisääntyy koko ajan.
Höpön löpön. Itse kun valitsin oman alani alalla oli todella hyvä työllisyys, mutta laman seurauksena se on noussut peräti 10 %. Onnistuin saamaan töitä, mutta on puppua syytää kaikki vika nuoren harteille kun KUKAAN, toistan kukaan ei kykene varmuudella ennustamaan millainen tilanne työmarkkinoilla on viiden vuoden kuluttua (viisi vuotta on yleensä maisteritutkinnon kesto).
Ps. Hoitoalalla työllisyys tulee tulevaisuudessa todennäköisesti laskemaan roimasti robotiikan seurauksena. Turha tuudittautua hyvään työllisyyteen enää sielläkään.
Hoitoalan robotiikasta puhuvat ne, jotka eivät tunne hoitoalaa. Olen kuullut paljon erilaisista keksinnöistä liittyen hoitoalaan, mutta ne liittyvät lähes poikkeuksette vanhusten aktivoimiseen ja viihdyttämiseen, jota tällä hetkellä ei tehdä käytännössä ollenkaan.
Minä ainakin kuulin heti lukion jälkeen v. 2007, että Suomeen on tulossa lama. Ei sen syvyydestä tietenkään vielä tiedetty, mutta kyllähän sen nyt tiesi, ettei laman kurimuksessa ole kysyntää esim. kirjallisuustieteilijöille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin yksityisessä perheyrityksessä töissä ja firmassa oli pitkäaikaisina työntekijöinä tavallista enemmän matalasti koulutettuja lapsettomia naisia. Osa heistä eteni johtotehtäviin. Outo firma!
Sitten yhdistävä tekijä näissä naisissa oli se, että olivat jotenkin hajuttomia, mauttomia, keskinkertaisia, halpoja firmalle (matala koulutus ei äitiyslomia). Kukaan heistä ei ollut niin karismaattinen, kaunis tai fiksu että olisivat joutuneet muiden naisten kateuden kohteeksi. Yhdistävä tekijä oli myös kaksinaamaisuus. Pomoja nuoltiin ja muuten käyttäydyttiin erityisesti korkeasti koulutettuja äitejä kohtaan törkeästi.
Harrastivat myös mikromanagerointia. Kyttäsivät ja antoivat varoituksia jos äiti vei lapsensa neuvolaan. Savustivat nopeimmat työntekijät ulos tai tekivät olon niin pahaksi, ettei ollut muuta mahdollisuutta kuin irtisanoutuminen.
Toivun tästä vieläkin. Koko aikaisempi työurani oli pelkkää kiitosta. Viimeiset vuodet tässä perheyrityksessä lannisti minut täysin. On vaikea uskoa siihen, että hyvyys ja oikeus voittaa. On vaikea saada enää luottoa siihen, että työelämä voisi olla hyväkin.
Minä, tulevaisuuden toivo, tunnen olevani nykyisin pelkkä paska!
Ylimmän johdon mielestä arvostelemasi naiset olivat yrityksen kannalta parhaita johtotehtäviinsä. Ei rivimies aina ymmärrä kokonaisuuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen sitä, että miksi oli alunperien pakko hankkia akateeminen koulutus jo koulussa puhuttiin, että työllisyysnäkymät ovat huonot? Itse olin yläasteella ja lukiossa hereillä ja siksi tiesin, että kannattaa työllistää itsensä esim. hoitoalalle, jolla nyt työskentelen. Ei kenellekään voi tulla yllätyksenä, että akateeminen työttömyys lisääntyy koko ajan.
Höpön löpön. Itse kun valitsin oman alani alalla oli todella hyvä työllisyys, mutta laman seurauksena se on noussut peräti 10 %. Onnistuin saamaan töitä, mutta on puppua syytää kaikki vika nuoren harteille kun KUKAAN, toistan kukaan ei kykene varmuudella ennustamaan millainen tilanne työmarkkinoilla on viiden vuoden kuluttua (viisi vuotta on yleensä maisteritutkinnon kesto).
Ps. Hoitoalalla työllisyys tulee tulevaisuudessa todennäköisesti laskemaan roimasti robotiikan seurauksena. Turha tuudittautua hyvään työllisyyteen enää sielläkään.
Hoitoalan robotiikasta puhuvat ne, jotka eivät tunne hoitoalaa. Olen kuullut paljon erilaisista keksinnöistä liittyen hoitoalaan, mutta ne liittyvät lähes poikkeuksette vanhusten aktivoimiseen ja viihdyttämiseen, jota tällä hetkellä ei tehdä käytännössä ollenkaan.
Minä ainakin kuulin heti lukion jälkeen v. 2007, että Suomeen on tulossa lama. Ei sen syvyydestä tietenkään vielä tiedetty, mutta kyllähän sen nyt tiesi, ettei laman kurimuksessa ole kysyntää esim. kirjallisuustieteilijöille.
Kiitos illan nauruista :D Mutta vakavammin sanoen, kannattaa tutustua asioihin joista puhuu. Mm. leikkausrobotti hoitaa Suomessa jo päivittäin leikkauksia.
Jos ei kykene ymmärtämään tulevaisuuden rajua muutosta mitä tulevaisuus tuo tullessaan osoittaa vain oman naiiviutensa ja ymmärtämättömyytensä asioista. Kaiken suorittavan työn voi automatisoida ja siksi korkeakoulutus on yksi niitä asioita, jonka hankkimalla voi edes yrittää taata sen että on osa työelämää tulevaisuudessa. Muuten jäät ulkopuolelle tukien varaan, koska robotti hoitaa työtehtäväsi halvalla ja paremmin tuloksin, sori.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen sitä, että miksi oli alunperien pakko hankkia akateeminen koulutus jo koulussa puhuttiin, että työllisyysnäkymät ovat huonot? Itse olin yläasteella ja lukiossa hereillä ja siksi tiesin, että kannattaa työllistää itsensä esim. hoitoalalle, jolla nyt työskentelen. Ei kenellekään voi tulla yllätyksenä, että akateeminen työttömyys lisääntyy koko ajan.
Höpön löpön. Itse kun valitsin oman alani alalla oli todella hyvä työllisyys, mutta laman seurauksena se on noussut peräti 10 %. Onnistuin saamaan töitä, mutta on puppua syytää kaikki vika nuoren harteille kun KUKAAN, toistan kukaan ei kykene varmuudella ennustamaan millainen tilanne työmarkkinoilla on viiden vuoden kuluttua (viisi vuotta on yleensä maisteritutkinnon kesto).
Ps. Hoitoalalla työllisyys tulee tulevaisuudessa todennäköisesti laskemaan roimasti robotiikan seurauksena. Turha tuudittautua hyvään työllisyyteen enää sielläkään.
Korvataanko sairaanhoitajat ja lääkärit roboteilla? Ai kamala ja minulla leikkaukseen tarvetta.
Leikkauksien osalta robotiikan kehitys on pelkästään hyvä juttu. Jo nykyisellä tekniikalla robotiikan avustamissa leikkauksissa kudosvauriot ja verenhukka ovat pienempiä, paraneminen nopeampaa ja hoitovirheet harvinaisempia kuin ihmiskirurgin käsissä. Nykyisin tosin kai robotin puikoissa on usein ihmiskirurgi, eli puhutaan robottiavusteisesta kirurgiasta.
Hoitotyöhön on kokeilussa mm. "voimapukuja", joilla 50kg sisar hento valkoinen voi yksin liikutella itseään moninkertaisesti painavampia potilaita, "seurustelu/avustajarobotteja" jotka esim keskustelevat tai pelaavat vanhusten kanssa ja huolehtivat että lääkkeet tulee otettua ajallaan sekä tarkkailevat potilaan kuntoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Puoluekantasi? kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Akateemisilla taitaa olla liian uudet, isot ja kalliit asunnot. Autotkaan tuskin ovat 2000-luvun alkupuolelta? Ulkomailla on käytävä kerran vuodessa, vaatteet oltava laadukkaita, koti sisustettava viimeisen päälle, lapset puettava nätisti jne.
Vain ettei kukaan erehdy pitämään wt-ihmisenä. Koska akateemisuus.
Asunto on vanha ja ahdas. Auto ei ole 2000-luvun alkupuolelta, vaan 1990-luvun loppupuolelta. Ulkomailla ei ole käyty vuosiin ja vaatteet ostetaan Lidlistä. Olen valtiotieteiden tohtori. Lapset hankittiin silloin, kun molemmat vanhemmat olivat töissä. Olisi pitänyt arvata, ettei lisääntymiseen ole varaa.
Oletko kuitenkin aina ollut mieleltäsi suvaitsevainen ja halunnut Suomeen lisää iki-elättejä ulkomailta?
En ole suvaitsevainen, vaan konservatiivinen kokoomuslainen. Minusta kokoomus ja persut ovat tehneet hyvää työtä hallituksessa, koska turvapaikan saanti Suomessa on hyvin vaikeaa ja tulijoiden virta on lähes tyrehtynyt, toisin kuin monessa muussa Euroopan maassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin yksityisessä perheyrityksessä töissä ja firmassa oli pitkäaikaisina työntekijöinä tavallista enemmän matalasti koulutettuja lapsettomia naisia. Osa heistä eteni johtotehtäviin. Outo firma!
Sitten yhdistävä tekijä näissä naisissa oli se, että olivat jotenkin hajuttomia, mauttomia, keskinkertaisia, halpoja firmalle (matala koulutus ei äitiyslomia). Kukaan heistä ei ollut niin karismaattinen, kaunis tai fiksu että olisivat joutuneet muiden naisten kateuden kohteeksi. Yhdistävä tekijä oli myös kaksinaamaisuus. Pomoja nuoltiin ja muuten käyttäydyttiin erityisesti korkeasti koulutettuja äitejä kohtaan törkeästi.
Harrastivat myös mikromanagerointia. Kyttäsivät ja antoivat varoituksia jos äiti vei lapsensa neuvolaan. Savustivat nopeimmat työntekijät ulos tai tekivät olon niin pahaksi, ettei ollut muuta mahdollisuutta kuin irtisanoutuminen.
Toivun tästä vieläkin. Koko aikaisempi työurani oli pelkkää kiitosta. Viimeiset vuodet tässä perheyrityksessä lannisti minut täysin. On vaikea uskoa siihen, että hyvyys ja oikeus voittaa. On vaikea saada enää luottoa siihen, että työelämä voisi olla hyväkin.
Minä, tulevaisuuden toivo, tunnen olevani nykyisin pelkkä paska!
Ylimmän johdon mielestä arvostelemasi naiset olivat yrityksen kannalta parhaita johtotehtäviinsä. Ei rivimies aina ymmärrä kokonaisuuksia.
Ylin johto oli vanhat peräkammarit gubbet, jotka eivät todellakaan tienneet mitä oikeasti tapahtui.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En lukenut koko ketjua, mutta en ole koskaan ymmärtänyt näitä ihmisiä, jotka nurisevat, että työskentely ei kannata, koska tuet ovat saman verran kuin palkka olisi. Miten sitten CV:n ja työkokemuksen, oman uran kannalta? Varmaan minullakin olisi tuet suunnilleen saman verran kuin nyt aloittavan tason toimistotyössäni, mutta kotona makaamisesta ja tukien varassa elämisestä ei saa täytettä ansioluetteloon, pikemminkin päinvastoin. N27
Vierailija kirjoitti:
En lukenut koko ketjua, mutta en ole koskaan ymmärtänyt näitä ihmisiä, jotka nurisevat, että työskentely ei kannata, koska tuet ovat saman verran kuin palkka olisi. Miten sitten CV:n ja työkokemuksen, oman uran kannalta? Varmaan minullakin olisi tuet suunnilleen saman verran kuin nyt aloittavan tason toimistotyössäni, mutta kotona makaamisesta ja tukien varassa elämisestä ei saa täytettä ansioluetteloon, pikemminkin päinvastoin. N27
Ymmärrätkö sellaisen asian, että näissä menee aikaa. Eli, jos teen keikan viikonloppuna, mieheltäni rokotetaan korvauksista ja työnantajani ei ehkä maksakaan heti saman tein, jolloin jää ehkä 1-2 kk jolloin ei ole sitä rahaa, joka on 1 miinus nolla kokonaistaloudessa. Kuitenkin perhe tarvitsee ruokaa, laskut maksajaansa jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ano kurssille! kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siipijengiä, ei muuta kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mikä on yhteiskunnan päättäjien viesti meille, jotka olemme ottaneet opintolainaa opiskellaksemme itsellemme ammatin mutta joiden on mentävä leipäjonoon, jotta saamme opintolainamme maksettua ja lapsillemme ruokaa pöytään?"
Kortsut ja pillerit on keksitty. Käyttäkää niitä.
Lisäisin vielä että myös adoptiota voi hyödyntää. Suomessa on paljon homoperheitä, jotka olisivat onnessaan saadessaan hyvät geenit omaavan lapsen hoitoonsa.
Eikö näillä kommenttien törkeydellä ole mitään rajaa? Sinusta vain amis tai kouluttamaton saa olla köyhä ja tehdä lapsia?
Kirjoituksesta kävi ilmi, että mies oli tohtori, joten valinnat on tehty paljon ennen nykyisen laman alkua, ts. ennen vuotta 2008.
Suomessa on aivan liikaa yhteiskunnan siivellä eläviä luuseritohtoreita joille ei ole mitään käyttöä.
Joo joo, ihan kuin sä osaisit edes luetella eri yliopistoaloja.
Kerro vielä sitten, mille aloille sun mielestäsi olisi pitänyt kouluttaa enemmän väkeä? Bussikuskeiksi? Lähihoitajiksi? Paskakuskeiksi?
Suomi siivoten nousuun?
Paskakuski on hyödyllisempi ja tuottavampi yhteiskunnalle kuin kotona loisiva tohtori tai muu iki-opiskelija. Jos sinulla on isot kourat ja hyvä kunto voisit kelvata paskan kuskaamiseen. Se on rehellistä työtä.
Ja mitä siitä tulisi jos täällä pyörisi 3 miljoonaa paskakuskia?
Vierailija kirjoitti:
Akateemisilla taitaa olla liian uudet, isot ja kalliit asunnot. Autotkaan tuskin ovat 2000-luvun alkupuolelta? Ulkomailla on käytävä kerran vuodessa, vaatteet oltava laadukkaita, koti sisustettava viimeisen päälle, lapset puettava nätisti jne.
Vain ettei kukaan erehdy pitämään wt-ihmisenä. Koska akateemisuus.
Just. Tervetuloa katsomaan lukaaliani, mutta ehkä olen poikkeus, jo vuosia pienituloinen maisteri. Hirveesti tienannut sillä paperilla, matalapalkka-ala, mutta tosi kiva.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen sitä, että miksi oli alunperien pakko hankkia akateeminen koulutus jo koulussa puhuttiin, että työllisyysnäkymät ovat huonot? Itse olin yläasteella ja lukiossa hereillä ja siksi tiesin, että kannattaa työllistää itsensä esim. hoitoalalle, jolla nyt työskentelen. Ei kenellekään voi tulla yllätyksenä, että akateeminen työttömyys lisääntyy koko ajan.
Höpön löpön. Itse kun valitsin oman alani alalla oli todella hyvä työllisyys, mutta laman seurauksena se on noussut peräti 10 %. Onnistuin saamaan töitä, mutta on puppua syytää kaikki vika nuoren harteille kun KUKAAN, toistan kukaan ei kykene varmuudella ennustamaan millainen tilanne työmarkkinoilla on viiden vuoden kuluttua (viisi vuotta on yleensä maisteritutkinnon kesto).
Ps. Hoitoalalla työllisyys tulee tulevaisuudessa todennäköisesti laskemaan roimasti robotiikan seurauksena. Turha tuudittautua hyvään työllisyyteen enää sielläkään.
Korvataanko sairaanhoitajat ja lääkärit roboteilla? Ai kamala ja minulla leikkaukseen tarvetta.
Kamalaahan se on. Mieluummin haluaisin aterian tai pistoksen ihmiseltä kuin robotilta. Tokko silti pahimmat digiskenaariot toteutuvat. Onhan aika monessa jo nyt digitalisaatio mukana.
Muuten vaan on vaikea uskoa hyvään työllisyyteen, vaikka kuin oltaisiin jo pääsemässä taantumasta.
Akateemisiakin on monenlaisia. Niitä joilla on töitä ja niillä joilla ei ole ja sitten niitä joille sitä ei koskaan tule. Akateemisuus käsitteenä on tuntematon Suomessa akateemisesti kouluttautuneille. Se yhdistetään automaattsietsi hyvinvointiin ja rikkauksiin sekä siistiin sisätyöhön ja loppuelämän jatkuvaan gloriaan koska Suomessa akateemista koulutusta markkinoidaan tällä tavalla.
Kaikki akateeminen koulutus ei takaa hyvätuloista työpaikkaa. Arkkitehdeille ja lääkäreille yleensä näin on voinut sanoa melkeinpä automaattisesti mutta Suomessa heitäkin on aivan liikaa mikä tarkoittaa sitä että siellä on myös sellaista ainesta valmistuneina jotka eiät alalla pärjää eivätkä välttämättä edes koulutuksesta huolimatta sovellu. Asianajajille ja ekonomeille ei koskaan ole ollut varmaa hyvä talous mutta hyvät saumat siihen ja ainakin töitä vaikkei aina hyvällä palkalla. Nyt ei ole töitä huonollakaan palkalla. Suomen akateemisella koulutuksella ei monella alalla ole mitään arvoa ulkomailla. Insinöörit Nokian menestyksen takia olivat vuosia haluttuja mutta hyvästä syystä suomalainen insinööri ei ole suuresti haluttu enää nykyään eikä suomalaista insinöörikoulutusta arvosteta.
Terveisin akateeminen ulkomailla asuva miljonääri joka ei tajua miten akateemisesti kouluttautuneet eivät ole tarpeeksi älykkäitä Suomessa pysyäkseen poissa leipäjonoista:/
Vierailija kirjoitti:
Terveisin akateeminen ulkomailla asuva miljonääri joka ei tajua miten akateemisesti kouluttautuneet eivät ole tarpeeksi älykkäitä Suomessa pysyäkseen poissa leipäjonoista:/
Taisi tulla ymmärryksen rajat vastaan?
Olet ainutlaatuinen poikkeus tällä palstalla jonka kirjoittajat elävät poikkeuksetta tulonsiirroilla ja halveksivat kaltaisiasi yhteiskunnalle hyödyllisiä yksilöitä.