Akateemiset ulisee HS:ssä: Onko meidän mentävä leipäjonoon saadaksemme lapsillemme ruokaa?

Miten joillakin voi olla kaksi vaimoa, kymmenen lasta, kukaan ei käy töissä ja silti pärjää hyvin tai ainakin kohtalaisesti ?

Miten joillakin voi olla kaksi vaimoa, kymmenen lasta, kukaan ei käy töissä ja silti pärjää hyvin tai ainakin kohtalaisesti ?

Vierailija kirjoitti:

Käsittääkseni kannattaa ensin menettää luottotiedot jonka jälkeen voi opiskella toimeentulotuella. EI tarvitse/voi ottaa opintolainaa. Yhteiskunta suosii tukitoimilla tällaista.

Ei onnistu enää. Ensi vuodesta Kela alkaa myöntää valtiontakausta myös luottotiedottomille opiskelijoille. Opintolainan osuus opintotuesta nousee 650 euroon kuukaudessa ja opintorahan osuus laskee. Pankeille tämä on hyvä bisnes kun valtio maksaa jokatapauksessa heille opintolainan takaisin jos maksuhäiriöinen ei sitä pysty tekemään.

Vierailija kirjoitti:

Miksi tästä pitää vääntää jokin akateemiset vs. duunarit -kysymys? Vastaava tilanne voi olla kenellä tahansa: hoitovapaalla ei kannata ottaa työtä vastaan, koska tämä vaikuttaa työttömän puolison tuloihin. Se, että molemmilla on akateeminen loppututkinto ja toinen on tohtori, tarkoittaa, että he ovat jo aikuisia ihmisiä, yli 30-vuotiaita. Kuinka paljon pidempään olisi lasten tekemistä vielä pitänyt lykätä? Työttömyys on tällä hetkellä huipussaan ja irtisanomiset uhkaavat alalla kuin alalla. Kirjoittaja mainitsi akateemisuuden minusta vain tuodakseen esille sen, ettei takavuosien hokema "koulutus on satsaus tulevaisuuteen" toteudukaan enää nyky-Suomessa. Samoin opintolainojen lyhennykset heikentävät perheen taloustilannetta entisestään.

Mielipidetekstin kirjoittaja itse korostaa akateemisuuttaan (nimimerkki: "Akateemisen pätkätyöläisen akateeminen vaimo"). Tulee väkisinkin mieleen, että onko kirjoittaja sitä mieltä, että akateeminen työtön olisi työtöntä duunaria jotenkin parempi, kun ihmettelee miksi akateeminenkin työtön joutuu käymään leipäjonossa ja se on ilmeisesti itseisarvo, että ei-akateemiset työttömät joutuvat käymään siellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tästä pitää vääntää jokin akateemiset vs. duunarit -kysymys? Vastaava tilanne voi olla kenellä tahansa: hoitovapaalla ei kannata ottaa työtä vastaan, koska tämä vaikuttaa työttömän puolison tuloihin. Se, että molemmilla on akateeminen loppututkinto ja toinen on tohtori, tarkoittaa, että he ovat jo aikuisia ihmisiä, yli 30-vuotiaita. Kuinka paljon pidempään olisi lasten tekemistä vielä pitänyt lykätä? Työttömyys on tällä hetkellä huipussaan ja irtisanomiset uhkaavat alalla kuin alalla. Kirjoittaja mainitsi akateemisuuden minusta vain tuodakseen esille sen, ettei takavuosien hokema "koulutus on satsaus tulevaisuuteen" toteudukaan enää nyky-Suomessa. Samoin opintolainojen lyhennykset heikentävät perheen taloustilannetta entisestään.

Mielipidetekstin kirjoittaja itse korostaa akateemisuuttaan (nimimerkki: "Akateemisen pätkätyöläisen akateeminen vaimo"). Tulee väkisinkin mieleen, että onko kirjoittaja sitä mieltä, että akateeminen työtön olisi työtöntä duunaria jotenkin parempi, kun ihmettelee miksi akateeminenkin työtön joutuu käymään leipäjonossa ja se on ilmeisesti itseisarvo, että ei-akateemiset työttömät joutuvat käymään siellä.

Minä en näe sitä noin. Kirjoittaja mainitsee koulutuksensa koska sillä olisi merkitystä sen kannalta, että keikkatyötä olisi todellakin mahdollista saada, mutta järjestelmän vuoksi sitä ei voi ottaa vastaan. Tilanne ei kannata kenellekään. Työ jää tekemättä ja kotiäiti ei saa lisätuloa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi tästä pitää vääntää jokin akateemiset vs. duunarit -kysymys? Vastaava tilanne voi olla kenellä tahansa: hoitovapaalla ei kannata ottaa työtä vastaan, koska tämä vaikuttaa työttömän puolison tuloihin. Se, että molemmilla on akateeminen loppututkinto ja toinen on tohtori, tarkoittaa, että he ovat jo aikuisia ihmisiä, yli 30-vuotiaita. Kuinka paljon pidempään olisi lasten tekemistä vielä pitänyt lykätä? Työttömyys on tällä hetkellä huipussaan ja irtisanomiset uhkaavat alalla kuin alalla. Kirjoittaja mainitsi akateemisuuden minusta vain tuodakseen esille sen, ettei takavuosien hokema "koulutus on satsaus tulevaisuuteen" toteudukaan enää nyky-Suomessa. Samoin opintolainojen lyhennykset heikentävät perheen taloustilannetta entisestään.

Mielipidetekstin kirjoittaja itse korostaa akateemisuuttaan (nimimerkki: "Akateemisen pätkätyöläisen akateeminen vaimo"). Tulee väkisinkin mieleen, että onko kirjoittaja sitä mieltä, että akateeminen työtön olisi työtöntä duunaria jotenkin parempi, kun ihmettelee miksi akateeminenkin työtön joutuu käymään leipäjonossa ja se on ilmeisesti itseisarvo, että ei-akateemiset työttömät joutuvat käymään siellä.

Mä ymmärsin tuon akateemisuuden esiin tuomisen siten, että haluttiin tuoda esiin, ettei koulutus takaa enää mitään. Ennenhän on voinut ajatella, että satsaamalla opintoihin voi rakentaa itselleen ja lapsilleen paremman tulevaisuuden. Nykyään enää ei voi opiskelemalla auttaa itseään... opiskelit tai et, lopputulos voi olla samaa kurjuutta ja kituuttamista. 

Eivät nuo mitään lääkäreitä tai juristeja ole, jos mieskin on työtön heti valmistuttuaan. Jotain humanistihihhuleita lienevät.

Vierailija kirjoitti:

Miten joillakin voi olla kaksi vaimoa, kymmenen lasta, kukaan ei käy töissä ja silti pärjää hyvin tai ainakin kohtalaisesti ?

Oletko Sinä niitä taauksia, joita ei pienenä kuunneltu?

Piti inttää ja jankata kiskoen äiskän essun helmasta koko päivä että tuli kuulluksi.

Voi sua.

Vierailija kirjoitti:

"Mikä on yhteiskunnan päättäjien viesti meille, jotka olemme ottaneet opintolainaa opiskellaksemme itsellemme ammatin mutta joiden on mentävä leipäjonoon, jotta saamme opintolainamme maksettua ja lapsillemme ruokaa pöytään?"

Kortsut ja pillerit on keksitty. Käyttäkää niitä.

Ai kortsuillako saa töitä? Ja estää irtisanotuksi joutumisen?

Menenkin heti ostamaan muutaman pakkauksen.

Onhan tämä tilanne helvetin huolestuttava.

Sekä koulutuksen että työllistymisen kannalta.

Miks ne ei opiskele jotain oikeaa ammattia, nysvätää vuosikymmen johonkin tyhjäntoimittajan ammattiin mitä järkeä tuossa on.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miten joillakin voi olla kaksi vaimoa, kymmenen lasta, kukaan ei käy töissä ja silti pärjää hyvin tai ainakin kohtalaisesti ?

Oletko Sinä niitä taauksia, joita ei pienenä kuunneltu?

Piti inttää ja jankata kiskoen äiskän essun helmasta koko päivä että tuli kuulluksi.

Voi sua.

Häkellyttävää, timanttista, auringon kirkasta argumentointia. Kulapa löytäisi aukkoja sanasi säilän tuomasta suojasta ja pystyisi olemaan eri mieltä?

Tänään, Sinä muutit maailmaa.

Kateelliset ja tietämättömät amikset täällä taas parantavat maailmaa, lol. Mielipidekirjoittajan ongelma oli, että saadut työtulot laskee miehen työttömyysturvaa saman verran, joten työn tekeminen ei kannata. Huolestuttavan moni ei edes ymmärrä lukemaansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mikä on yhteiskunnan päättäjien viesti meille, jotka olemme ottaneet opintolainaa opiskellaksemme itsellemme ammatin mutta joiden on mentävä leipäjonoon, jotta saamme opintolainamme maksettua ja lapsillemme ruokaa pöytään?"

Kortsut ja pillerit on keksitty. Käyttäkää niitä.

Ai kortsuillako saa töitä? Ja estää irtisanotuksi joutumisen?

Menenkin heti ostamaan muutaman pakkauksen.

Jos olet akateeminen ja et saa töitä olet todennäköisesti humanisti tai vastaava, jonka ammattitaito ei ole kaupallistettavissa.

Jos olet humanisti tai vastaava, olet todennäköisesti vasemmalla linjalla politiikassa.

Jos olet vasemmalla linjalla politiikassa, sinä kannatat kaikenlaisen eliitin ja eriarvoisuuden poistamista.

Jos kannatat eriarvoisuuden poistamista, on epäloogista että sinulla pitäisi mennä paremmin kuin kouluttautumattomalla tai työttömällä.

Mistä siis ylipäätään valitat? Ole iloinen että kannat oman kortesi Aatteen kekoon.

Samaa ihmettelin kuin ap. Miksi ne lapset pitää tehdä opiskeluaikana?

Ei muuta kuin opiskelemaan laikkariksi tai lähäriksi, heillä riittää töitä.

Ainniin, eihän akateeminen voi mitään paskaduuneja tehdä.

Vierailija kirjoitti:

Ei muuta kuin opiskelemaan laikkariksi tai lähäriksi, heillä riittää töitä.

Ainniin, eihän akateeminen voi mitään paskaduuneja tehdä.

Akateemiset nimenomaan tekee paskaduuneja, kun muutakaan ei välttämättä nykyään saa. Sitä voi miettiä, että miten kannattavaa yhteiskunnalle on, että koulutetut ihmiset on paskaduuneissa. 

Ei tässä kirjoituksessa ollut olennaista kysymys siitä, onko akateeminen työtön sen arvokkaampi kuin muukaan työtön. Olennaista oli se, että kyseisessä perheessä oli opiskeltu pitkälle ja yritetty lisätä työnmäärää (keikkoja), mutta lopputuloksena oli silti se leipäjono. Toisin sanoen mikään yksittäinen ponnistus eteenpäin ei ole parantanut perheen tilannetta. Ihan sama vaikka olisi vaan ja olisi aina vaan ollut.

Myös yhteiskunnan kannalta tämä on hälyttävä signaali: satsaus näiden yksilöiden pitkiin opintoihin (opinnot, opintorahat, tuetut asumiset ja muut opiskelijaedut) eivät ole tuottaneet veronmaksajia. Ja vaikka nyt toisella heistä olisi mahdollisuus tehdä keikkaa (ja tuottaa verotuloa), järjestelmä itsessään tekee senkin lisä(vero)tulon mahdottomaksi.

Täällä on mietitty, miksi akateemisista työttömistä pitäisi puhua erikseen. Ainakin työllistyminen muihin hommiin on lähes mahdotonta työnantajien vastustuksen takia.

* Kukaan ei palkkaa maisteria väärän alan hommiin, koska siellä oven takana on tulijoita, joilla on sen kyseisen alan koulutus ja kokemusta.

* Maisteria ei haluta palkata tasoaan alempiin tehtäviin, koska työnantajat eivät pidä "motivaatiota realistisena" eli uskovat, että maisteri lähtee heti parempiin hommiin kun koittaa tilaisuus.

* Valmistumisen jälkeen ei saa enää sellaisia hanttihommia, mitä perustutkintovaiheessa, koska status on muuttunut opiskelijasta maisteriksi. Työnantajan mielestä yliopisto-opiskelija kelpaa kahvilatyöntekijäksi, mutta maisteri ei.

* Valmistumisen jälkeen ei saa enää oman alan avustavia tehtäviä. Tutkimusassistenteiksi palkataan opiskelijoita, ei maistereita.

Jos olisin jättänyt tutkinnot hankkimatta, voisin saada töitä ja lisäksi saisin vuodessa pari kuukaisituloa enemmän, kun ei olisi lainanlyhennyksiä niskassa. Kouluttauduin kyllä alalle, jossa vallitsee edelleen käytännössä täystyöllisyys, mutta itseltä puuttuu oikeat ystävät ja oikea poliittinen väri.

Olin yksityisessä perheyrityksessä töissä ja firmassa oli pitkäaikaisina työntekijöinä tavallista enemmän matalasti koulutettuja lapsettomia naisia. Osa heistä eteni johtotehtäviin. Outo firma!