Lue keskustelun säännöt.
Akateemiset ulisee HS:ssä: Onko meidän mentävä leipäjonoon saadaksemme lapsillemme ruokaa?
27.12.2016 |
http://www.hs.fi/mielipide/art-2000005021542.html
Minkä helvetin takia ne muksut pitää tehdä tuossa vaiheessa, jos ei ole varaa niitä elättää?
Kommentit (119)
Työpaikkoja ei enää saada tai anneta. Ne on itse luotava jos ei muuten työllisty.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tämä on nyt pikkuisen aiheen vierestä, mutta...
Minusta on todellinen ongelma, että lapsia hankkimalla matalasti koulutetut nostavat elintasoaan, kun taas korkeasti koulutetut laskevat, usein reippaastikin.
Koulutus ei välttämättä kerro yksilötasolla älystä mitään, mutta keskimäärin se kyllä kertoo. Ja potentiaalisesta älystä riippumatta sosiaalisella asemalla ja koulutustasolla on taipumus periytyä. Jos Suomessa vain matalimmin koulutettujen kannattaa lisääntyä, se ei kerro hyvää maamme tulevaisuudesta.
Tuossa Helsingin Sanomien jutussa ei ole kaikki kohdallaan. Ansiosidonnainen päiväraha, jonka maksaa joku työttömyyskassa (ei siis KELA), määräytyy pelkästään sen saajan työttymyyskautta edeltävän 10 kuukauden keskimääräisten tulojen mukaan. Siihen ei millään tavalla vaikuta aviopuolisen tulot tai tulottomuus.
Olen olllut luottamusmiehenä noin 20 vuotta, enkä ole koskaan törmännyt tilanteeseen, jossa ansiosidonnaista päivärahaa leikattaisiin.
Yliopistot pitäisivät olla maksullisia kuten talousnobelistimme totesi, niin silloin valmistutaan ammatteihin joissa työllistyy.
Ei ole hyvin asiat kun nyt von niin paljon akateemista työttömyyttä. Asialle täytyy tehdä jotain pojat siellä hallituksessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos on päässyt kolmannella yrittämällä lukemaan jotain itsensä ilmaisua ja valmistuu liian hitaasti alimmilla mahdollisilla arvosanoilla, on silti "akateeminen". Se ei tarkoita yhtään mitään. Meillä on liikaa aloituspaikkoja yliopistossa. Tohtoriksi ei ole useilla aloilla vaikeaa väitellä.
Menkää ihmiset opiskeluidne sijaan töihin - mihin tahansa töihin.
"Sitten selvisi, että jos ansaitsen vaikka vain muutaman satasen kuukaudessa, koko lastenhoidon tukeni – 600 euroa kuukaudessa – vähennetään mieheni ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta."
- "ansaitsen" lastenhoidon tukeni - Onko tälläinenkin vitun tuki olemassa? Kuka näitä keksii? Onko kaupassa käynti tuki tai tuetaanko erikseen kotona syomistä? Kotona makoileva neitsykäinen valittaa siitä, ettei päällekkäisiä tukia makseta. On se niin väärin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mikä on yhteiskunnan päättäjien viesti meille, jotka olemme ottaneet opintolainaa opiskellaksemme itsellemme ammatin mutta joiden on mentävä leipäjonoon, jotta saamme opintolainamme maksettua ja lapsillemme ruokaa pöytään?"
Kortsut ja pillerit on keksitty. Käyttäkää niitä.
Lisäisin vielä että myös adoptiota voi hyödyntää. Suomessa on paljon homoperheitä, jotka olisivat onnessaan saadessaan hyvät geenit omaavan lapsen hoitoonsa.
Eikö näillä kommenttien törkeydellä ole mitään rajaa? Sinusta vain amis tai kouluttamaton saa olla köyhä ja tehdä lapsia?
Kirjoituksesta kävi ilmi, että mies oli tohtori, joten valinnat on tehty paljon ennen nykyisen laman alkua, ts. ennen vuotta 2008.
Nettomaksaja kirjoitti:
Yliopistot pitäisivät olla maksullisia kuten talousnobelistimme totesi, niin silloin valmistutaan ammatteihin joissa työllistyy.
Heh, sossutuilla loisivat viherkomukat ovat toista mieltä. Hyödytön ainevalinta ja iki-opiskelu pitää olla muiden eli veronmaksajien kustantamaa. Loiset ovat loisia, akateemisia tai ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos on päässyt kolmannella yrittämällä lukemaan jotain itsensä ilmaisua ja valmistuu liian hitaasti alimmilla mahdollisilla arvosanoilla, on silti "akateeminen". Se ei tarkoita yhtään mitään. Meillä on liikaa aloituspaikkoja yliopistossa. Tohtoriksi ei ole useilla aloilla vaikeaa väitellä.
Menkää ihmiset opiskeluidne sijaan töihin - mihin tahansa töihin.
Nykyiset tohtorit ovat tehneet valintansa paljon ennen nykyisen huonon taloustilanteen ja muuttuneiden työelämäkuvioiden alkua! Ei se ole heidän vikansa, että nyt kalliisti opintolainalla maksettu koulutus onkin hyödytön.
Onko sinulla kristallipallo, josta näet mitä aloja työelämä tarvitsee 10+ vuoden kuluttua?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mikä on yhteiskunnan päättäjien viesti meille, jotka olemme ottaneet opintolainaa opiskellaksemme itsellemme ammatin mutta joiden on mentävä leipäjonoon, jotta saamme opintolainamme maksettua ja lapsillemme ruokaa pöytään?"
Kortsut ja pillerit on keksitty. Käyttäkää niitä.
Lisäisin vielä että myös adoptiota voi hyödyntää. Suomessa on paljon homoperheitä, jotka olisivat onnessaan saadessaan hyvät geenit omaavan lapsen hoitoonsa.
Eikö näillä kommenttien törkeydellä ole mitään rajaa? Sinusta vain amis tai kouluttamaton saa olla köyhä ja tehdä lapsia?
Kirjoituksesta kävi ilmi, että mies oli tohtori, joten valinnat on tehty paljon ennen nykyisen laman alkua, ts. ennen vuotta 2008.
Suomessa on aivan liikaa yhteiskunnan siivellä eläviä luuseritohtoreita joille ei ole mitään käyttöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
lastenhoidontuki, olemistuki... kirjoitti:
"Sitten selvisi, että jos ansaitsen vaikka vain muutaman satasen kuukaudessa, koko lastenhoidon tukeni – 600 euroa kuukaudessa – vähennetään mieheni ansiosidonnaisesta työttömyyspäivärahasta."
- "ansaitsen" lastenhoidon tukeni - Onko tälläinenkin vitun tuki olemassa? Kuka näitä keksii? Onko kaupassa käynti tuki tai tuetaanko erikseen kotona syomistä? Kotona makoileva neitsykäinen valittaa siitä, ettei päällekkäisiä tukia makseta. On se niin väärin.
Joku kysyy tätä tosissaan VAUVA-palstalla. Uskomatonta!!!!!!!!!! Mene Ylilauta-Jonne takaisin kotiin, hus hus!
Vierailija kirjoitti:
Jos on päässyt kolmannella yrittämällä lukemaan jotain itsensä ilmaisua ja valmistuu liian hitaasti alimmilla mahdollisilla arvosanoilla, on silti "akateeminen". Se ei tarkoita yhtään mitään. Meillä on liikaa aloituspaikkoja yliopistossa. Tohtoriksi ei ole useilla aloilla vaikeaa väitellä.
Menkää ihmiset opiskeluidne sijaan töihin - mihin tahansa töihin.
Kuinka monta "itsensä ilmaisun" aloituspaikkaa luulet yliopistoissa vuosittain olevan? Kyllä ne työttömät akateemiset ovat enimmäkseen suurimmilta aloilta lääketiedettä lukuun ottamatta: fyysikoita, biotieteilijöitä, lakimiehiä, ekonomeja, dippainssejä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos on päässyt kolmannella yrittämällä lukemaan jotain itsensä ilmaisua ja valmistuu liian hitaasti alimmilla mahdollisilla arvosanoilla, on silti "akateeminen". Se ei tarkoita yhtään mitään. Meillä on liikaa aloituspaikkoja yliopistossa. Tohtoriksi ei ole useilla aloilla vaikeaa väitellä.
Menkää ihmiset opiskeluidne sijaan töihin - mihin tahansa töihin.
Nykyiset tohtorit ovat tehneet valintansa paljon ennen nykyisen huonon taloustilanteen ja muuttuneiden työelämäkuvioiden alkua! Ei se ole heidän vikansa, että nyt kalliisti opintolainalla maksettu koulutus onkin hyödytön.
Onko sinulla kristallipallo, josta näet mitä aloja työelämä tarvitsee 10+ vuoden kuluttua?
Onko se jotenkin muiden yksilöiden tai peräti yhteiskunnan vika? Lisäksi tämä hyödytön ja turha opiskelu on tapahtunut muiden eli veronmaksajien kustannuksella.
Ihmettelen sitä, että miksi oli alunperien pakko hankkia akateeminen koulutus jo koulussa puhuttiin, että työllisyysnäkymät ovat huonot? Itse olin yläasteella ja lukiossa hereillä ja siksi tiesin, että kannattaa työllistää itsensä esim. hoitoalalle, jolla nyt työskentelen. Ei kenellekään voi tulla yllätyksenä, että akateeminen työttömyys lisääntyy koko ajan.
En tajua ulinaa... Nyt on Suomessa työnantajan markkinat kaikilla aloilla, eikä pelkästään akateemisten keskuudessa, siksi aivovuoto ulkomaille uhkaa vakavasti Suomen tulevaisuutta.
Kielenkäytön perusteella ei kuulostanut kovin kantasuomalaiselta. En tiedä, oliko heidät houkuteltu Suomeen opiskelijoiksi liian ruusuisilla lupauksilla.
Jos olisin samanlaisessa tilanteessa ja suunnitelmissa on opintojen venyttämisen sijaan saattaa ne väkipakolla loppuun, ottaisin ilman muuta oman alan töitä vastaan, vaikka se tarkoittaisikin tukien menettämistä (=lyhyen tähtäimen hyödyt). Siirtäisin hoitovastuun tulevalle työttömälle miehelle. Rankkaa tulee olemaan opiskelun ja töiden yhteensovittaminen, mutta kyllä se omalla kohdallani työttömyyden voittaa. Työllistettynä on helpompi etsiä uusia haasteita ja sopivan paikan tullen on myös paremmat neuvottelumahdollisuudet palkoista ja muista eduista kuin työttömänä.
Jos samalla viivalla on 50 yhtä pätevää hakijaa, työnantajan näkökulmasta kyllä palkkaavat varmasti sellaisen, joka osaa nähdä pitkän tähtäimen hyödyt (=kerryttää työkokemusta + eikä heittäydy yhteiskunnan elätiksi maksimoimalla tuilla elämisen hyödyt).
t.akateeminen
Selvä enemmistö kirjoittajista on sossutukien kannattajia eli elämistä muiden ahkeruudesta ja lahjakkuudesta. Sossuammattilaisten kokoontumisajot!
Vierailija kirjoitti:
Akateemisilla taitaa olla liian uudet, isot ja kalliit asunnot. Autotkaan tuskin ovat 2000-luvun alkupuolelta? Ulkomailla on käytävä kerran vuodessa, vaatteet oltava laadukkaita, koti sisustettava viimeisen päälle, lapset puettava nätisti jne.
Vain ettei kukaan erehdy pitämään wt-ihmisenä. Koska akateemisuus.
Asunto on vanha ja ahdas. Auto ei ole 2000-luvun alkupuolelta, vaan 1990-luvun loppupuolelta. Ulkomailla ei ole käyty vuosiin ja vaatteet ostetaan Lidlistä. Olen valtiotieteiden tohtori. Lapset hankittiin silloin, kun molemmat vanhemmat olivat töissä. Olisi pitänyt arvata, ettei lisääntymiseen ole varaa.
Vierailija kirjoitti:
Töillä ihminen yleensä perheensä elättää ja jos töitä ei ole, niin leipäjono saattaa tulla kyseeseen. Harmi, että he heräsivät vasta lapset tehtyään siihen todellisuuteen, että nyky-Suomessa harva akateeminen tutkinto takaa työpaikan. Kolmi-nelikymppinen humanististen tms. alojen tohtori vailla merkittävää työkokemusta ei välttämättä ole se työnantajien silmissä vetovoimaisin työnhakija.
Eikä kai akateeminen köyhä eroa köyhästä duunarista siinä, etteikö kummankin tarvitsisi ehkä tukeutua leipäjonon antimiin.
Ymmärrätkö sä edes, että tohtoriksi valmistutaan tekemällä tutkijan työtä eli sitä työkokemusta on vuosikausia valmistuttaessa.
Toisekseen, jos sulla on kyky ennustaa taloustilanne 10-20 vuoden tai edes viiden vuoden päähän, niin onnittelut, Nobel on sinun!
Edelliseen listaan voisi vielä lisätä:
* Kukaan ei välttämättä palkkaa uudelleenkouluttautunutta maisteria, koska valmistuessa puuttuu hyväksytty selitys sille, miksi on keski-ikäinen vastavalmistunut ilman kokemusta.