Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Muistisairaiden omaiset - miten jaksatte joulunpyhät?
25.12.2016 |
Ottaa tosi koville joulu vanhempieni luona. Isällä (66-v) on todettu alzhaimer, jonka hän itse kieltää. On siinä melko varhaisessa vaiheessa, välillä ihan skarppi, mutta sitten alkaa ilmeiden vainoharhainen analysointi ja äitini raivokas sättiminen. Epäilee minua ja äitiä kaikesta, ei muista mieheni nimeä.
Lapseni ovat jo teini-iässä (kaksospojat) ja olen salaa kertonut heille isäni diagnoosin, että he ymmärtäväisivät paremmin. Aina isäni on hankala ollut, mutta nyt ihan sietämätön. Ja jotta äitini jaksaisi, pakko tänne oli tulla.
Seuraavalle vierailulle haen rauhoittavat lääkkeet, että kestän paremmin syyttelyt ja rähjäämisen.
Kommentit (24)
Vierailija kirjoitti:
Laitokseen laittaminen ohjeena näyttää trollilta siksi, että ketään ei Suomessa laiteta laitokseen tuosta noin vain, ei edes muistisairasta.
Etenkin muistisairaat usein tappelevat viimeiseen asti laitokseen muuttamista vastaan.
Viisi vuotta sitten äiti sekoili niin paljon, että ystävän neuvoivat minua laittamaan hänet laitokseen. Hän meni ihan tolaltaan joka kerta, kun asiasta tuli puhe. Jäin vuorotteluvapaalle ja äidin lääkitystä muutettiin. Ongelma olikin aiheutunut lääkityksestä.
Nyt isä on tänä syksynä saanut diagnoosin muistisairaudesta. Hänkin pelkää yli kaiken sitä, että hänet pakotetaan laitokseen eikä saa asua kotona.
Miksi tälle niin paljon alapeukkuja?
Tämä on todellisuutta, kahdestakin syystä! Ensinnäkään potilaat itse eivät laitokseen halua, kuten lainauksessa kerrotaan. Toinen syy on se, että suositaan avohoitoa kotona, mikä on käytännössä täydellistä heitteillejättöä. Ei kaikilla dementikoilla edes ole omaista, joka voisi jollekin vuorotteluvapaalle jäädä, eikä varsinkaan pelkälle omaishoitotuelle.
Huomataan se tosiasia, että "muistisairaus" on syntisen kaunisteleva peitenimi dementialle, jossa on vähintään toinen ja yleensä pahempi toimintakykyä heikenvä oire muistin heikkenmisen lisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä huomaa, kenellä on tässä ketjussa omakohtaista kokemusta todella hankalasta dementikosta, kenellä taas pelkkää kirjaviisautta.
Minä haluaisin nähdä 13:n vaatimassa lääkkeetöntä hoitoa dementikolle jossakin laitoksessa.
Done that ... pitemmän kaavan mukaan. Avi ja psykogeriatrinen osasto on käyty, eduskunnan oikeusasiamieheltä ei ole vieläkään tullut vastausta.
Hoidan dementikoita työkseni
T. nro 13
Kannattaa perehtyä TunteVa-menetelmään. Helpottaa varmaan teitä omaisia ja sairastunutta.
Alue: Aihe vapaa
Kun tilanne on tarpeeksi paha, paikka löytyy varmasti. Nyt on vain niin, että linjaukset edellyttää mahdollisimman pitkään kotona asumista. Usein omaisten mielestä tilanne on jo katastrofi, mutta paikkaa ei löydy, koska jonossa on niin monta vielä huonompaa. Uskokaa vaan. Nykyisin saa olla todella huonossa kunnossa ennen hoivakotiin pääsyä. Menkää vaikka katsomaan. Asukkaat ovat joko täysin omissa maailmoissaan, puhumattomia ja/tai liikuntakyvyttömiä sänkyyn hoidettavia, nosturilla nosteltavia.
Lääkkeet voi viedä ojasta allikkoon. Rauhoittavat voivat viedä viimeisenkin vireyden ja toimintakyvyn eli kävelyn ja omaehtoisen syömisen, tästä on paljon esimerkkejä. Usein lääkkeet auttavat oireisiin vasta niin suurilla annoksilla, että vanhus on tönkkö ja liikunta- sekä puhekyvytön. Mutta onpa rauhallinen.
Pienet unohdukset ja suutahdukset ovat vasta ensi oire siitä mitä on tulossa. Välivaihe on raskas omaisille, mutta kaikki avut kannattaa hankkia käyttöön ja muistaa, että sairaudelle ei voi mitään. Ja kokemusta on.