Mikä pilasi sinun joulusi 2016?

Vierailija kirjoitti:

Mieheni kiusasi minua koko edellisen päivän ja käski hävittämään arvokkaat tauluni. Hän on erittäin raskas ja tuolloin suostun mihin vaan, jotta hän olisi tyytyväinen. Jouduin putkaan jossa polliisimies pahoinpiteli minut, koska sain paniikkikohtauksen ja pyysin lääkäriä. Sanoi että valehtelen ja feikkaan, potki jalkaan, puristi korvasta, lopuksi kädestä. En ollut aiheuttanut hänelle mitään uhkaa siinä, mutta ilmeisesti tämmöinen 4-kymppinen nainen on vain paniikissa niin ärsyttävä. En saanut lääkäriä enkä myöskään asianajajaa, vaikka molempia pyysin. Olen edelleen täysin shokissa, tärisen ja panikoin tuosta. Olin putkaanjoutumisen aiheuttanut sillä, että mies kutsui poliisit paikalle kun oli kiusannut minua koko päivän. Poliisit antoivat mahdollisuuden että molemmat menee sisälle eri huoneisiin, mies ei enää provosoi. No se alkoi mieheltä heti kun päästiin sisään, ilkeä suunsoitto. Mies painelee ulos ja sanoo että älä seuraa. En ollut seuraamassa tai tekemässä muutakaan. Paiskaan oven kiinni perässään ja niin minut vietiin. Miestä ei viety. Papereissa luki putkaanviennin syyksi, etten antanut ihmisten nukkua.

Eli tällainen joululahja.

Lakimieheen yhteys ja poliisia vastaan syyte.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sisko tuppasi perheensä kanssa perheemme mökille, kuten aina ja sen takia itse emme sinne ikinä pääse kuin käymään pikaisesti jouluna. Mentiin paikalle, kukaan ei huomannut saapumistamme, ei tervehdystä ei mitään. Sisko (40v) käyttäytyi teini-ikäisten lastensa kanssa kuin olisi heidän teini-ikäinen kaveri eikä niinkuin 40 vuotias perheenäiti käyttäytyy. Ei meille muille aikuisille puhunut mitään koko päivään, kikatteli ja hihitteli vain lastensa kanssa. Ilta huipentui lahjojen jaossa siihen, että hän meni lastensa kanssa jakamaan lahjat  eri huoneeseen missä muu suku oli :D no tästä sitten lähettiinkin kotiin me muut.. Ruokien ostamiseen ja laittamiseen tai esillepanoon ei hän viitsinyt antaa apuaan ollenkaan, sinne vietiin heille ilmaiset ruoat eteen kannettuna ja kiitosta ei herunut.

Tuo on kyllä omaa tyhmyyttä? Siis viette siskolle valmiit jouluruoat mökille vaikka hän käyttäytyy noin moukkamaisesti? Miksette vietä joulua kotona perheen kanssa ja anna siskon hankkia itse jouluruokansa?

Vanhempamme kyllä ilmoittivatkin lähdettyään, että siskoni perheineen voi ensi jouluna viettää joulua ihan keskenään ja järjestää itse itselleen joulun. Ei kait sitä etukäteen tiennyt, että tulee tuommoista tylytystä kiitokseksi..

Keskenmeno rv 11. Se siitä joulusta.

Kusipää aviomies vetää viinaa toista päivää. Hermot menee ja kohta menee avioliittokin.

Kuvittelin että ensimmäinen joulu erossa lapsistani pilaisi tämän joulun, mutta hyvin tämä näyttää kuitenkin sujuvan. Tuntuu ihan tavalliselta lauantailta. Mukava kun on vapaapäivä töistä.

En saanut vihreitäkuulia..

Erossa olo rakkaasta on raskasta. Molemmilla lapset ja kutsuimme kumpikin tahoillamme lastemme toisen vanhemman jouluaatoksi kylään jotta lapset saisivat olla kummankin vanhemman kanssa jouluna. On rankkaa olla koko päivä eksän kanssa mutta tämä tehdäänkin lasten vuoksi.

Mies suuttui heti aamulla, kun ei tänäkään aamuna lapset olleet hiljaa että hän saisi nukuttua. Älytöntä huutamista lapsille, jonka jälkeen kaljankittausta. Kaiken päälle uhkaukset erosta jne.Nooooooooo. Onneksi päiväunien jälkeen lähdettiin lasten kanssa anoppilaan, ja mies jäi kotiin. Nyt on ukko hävinnyt.

Huh, kaikkea te siedätte puolisoilta ja sukulaisilta :(

Mulla on epämääräinen pska fiilis. En ole yksin, mutta olo on yksinäinen. Lasten vuoksi ollaan sukuloimassa, nyt jo fiilistelen ensi joulua jolloin halutessani saan olla yksin ilman velvoitteita.

Alavireisyyteen vaikuttanee yleinen joulun hehkutus, joka on suuressa ristiriidassa kaiken kokemani kanssa.

Mun pitää kyllä lukea ajatuksella tää ketju vielä huomenna läpi. Taas oon tajunnu että asiat vois olla itsellä paljonkin huonommin vaik ei ne niin hyvin ookkaan. Paljon halauksia ja lämpöä itsekullekin..

Se, että kaikki muut perheessä saivat kasapäin lahjoja ja minä vain yhden pienen. Ja olen perheen ainut lapsi, 16v, ja kaikki muut ovat aikuisia. Minä en vain kiinnosta ketään.

mies jota rakastan on joulunvietossa avovaimonsa kanssa.

Kattskrälle kirjoitti:

Uskoin saavani vakinaisen työpaikan, mutta joudunkin takaisin tuntityöläiseksi eli määräaikaistakaan ei jatketa. Ei johdu minusta vaan aivan muista syistä hakemaani paikkaa ei yhtäkkiä voidakaan antaa minulle. Tämän sain tietää keskiviikkona.

Olen töissä 8-21 tänään ja huomenna. Pitäisi kai nauttia kuin viimeistä päivää.

Vakipaikka olisi mahdollistanut vauvahaaveet, nyt en tiedä kuinka pitkä aika vielä menee ennen kuin mieheni suostuu harkitsemaan. Olen 31 ja haluaisin lapsia.

Eikä ole vittu edes lunta.

Vakipaikka olisi mahdollistanut vauvahaaveet?Hyvä ettet saanut sitä paikkaa, sinunkaltaistesi naisten takia on helvetin vaikea löytää töitä.Vakipaperit kouraan ja pulla uuniin.

Jännämies!

En saanut vihreätäkullia...

Mieheen iski miesflunssa eilen.

Aikast putkeen on mennyt. Vietämme joulua omalla porukalla mutta se ei haittaa yhtään. Olen aika monta joulua hössännyt.

Mieheni on aina harrastanut tietynlaista alistamista. Minulla on reippaasti ylipainoa ja hän osti minulle tänä jouluna vaa'an ja Syö kevyesti-keittokirjan.

Vaikka yritän etten ota itseeni, kävin itkemässä omissa oloissani. Itse olin valinnut hänelle kivoja lahjoja, osa toiveiden mukaan, osan olin kuunnellut puheistaan mitä tarvitsee että olin oikeasti ajatellut mikä olisi hänelle tärkeää.

Nyt tuntuu että alan olemaan valmis siihen, että haen eroa. Yrittää lannistaa minut mutta enpä lannistu. Ikinä en aio alentua puhumaan hänelle niin rumasti kuin hän minulle, jossain vaiheessa vaan tulee saamaan eropaperin. En jaksa enää.

Vierailija kirjoitti:

Mieheni on aina harrastanut tietynlaista alistamista. Minulla on reippaasti ylipainoa ja hän osti minulle tänä jouluna vaa'an ja Syö kevyesti-keittokirjan.

Vaikka yritän etten ota itseeni, kävin itkemässä omissa oloissani. Itse olin valinnut hänelle kivoja lahjoja, osa toiveiden mukaan, osan olin kuunnellut puheistaan mitä tarvitsee että olin oikeasti ajatellut mikä olisi hänelle tärkeää.

Nyt tuntuu että alan olemaan valmis siihen, että haen eroa. Yrittää lannistaa minut mutta enpä lannistu. Ikinä en aio alentua puhumaan hänelle niin rumasti kuin hän minulle, jossain vaiheessa vaan tulee saamaan eropaperin. En jaksa enää.

Tulipa paha mieli sun puolesta. Ota ero.

Masennus. Mikään ei tunnu huvittavan.