Mikä pilasi sinun joulusi 2016?

Äitini. Hän vain juo ja juo. Laittaa veljeni 11v vahtimaan kinkkua. No kinkku meni ylikuumaksim äiti alkoi järkyttävään huutoon ja raivoamiseen veljelleni. Noh ei tässä kaikki sitten kinkun nesteet olivat vuotaneet uuniin oltiin laittamassa uunia päälle kunnes koko mökki oli savussa vilkaistiin uuniin ja savupilvi tuli ulos. Palovarotin alkoi piippaamaan. Äiti vaa

n raivoaa ja raivoaa veljelleni ja muille. Saatana veljelle varmaan jäi traumat tästä. Ei vissiin syödä mitään koko jouluna. Kaikki on pilalla. Voispa vaan kuolla pois tai mennä jonnekkin muualle täältä lapista ei kyl pääse pois millään

Olisin halunnut joulukuuseen karkkikeppejä, mutta ne oli joka kaupasta loppu. Ostin sitten muita piparminttukarkkeja, syödään ne jostain kiposta kun ei niitä kuuseenkaan saa mitenkään järkevästi viriteltyä. Perinteenä on ollut se, että niitä keppejä saa sieltä kuusesta käydä hakemassa kun mintuttaa. Palaan tähän ketjuun noin neljän tunnin kuluttua avautumaan juoposta miehestä, pitäkääpä ketjua ylhäällä.

Helvetti kirjoitti:

Äitini. Hän vain juo ja juo. Laittaa veljeni 11v vahtimaan kinkkua. No kinkku meni ylikuumaksim äiti alkoi järkyttävään huutoon ja raivoamiseen veljelleni. Noh ei tässä kaikki sitten kinkun nesteet olivat vuotaneet uuniin oltiin laittamassa uunia päälle kunnes koko mökki oli savussa vilkaistiin uuniin ja savupilvi tuli ulos. Palovarotin alkoi piippaamaan. Äiti vaa

n raivoaa ja raivoaa veljelleni ja muille. Saatana veljelle varmaan jäi traumat tästä. Ei vissiin syödä mitään koko jouluna. Kaikki on pilalla. Voispa vaan kuolla pois tai mennä jonnekkin muualle täältä lapista ei kyl pääse pois millään

Eikää :(

Sipilä

Sukulaiset puhuu kuolemasta ja syövästä, yskivät ruokaan ja ovat koko ajan lähdössä vaikkei lahjojakaan ole avattu.

Vierailija kirjoitti:

Tänä vuonna ei mikään.

Sen jälkeen kun isäni kuoli yllättäen joulupäivänä ( ihan vaan yhtäkkiä sydän pysähtyi ilman ennakkovaroitusta) ei mikään ole onnistunut pilaamaan jouluna.

Olin teini silloin ja monta vuotta meni niin että en pystynyt viettämään joulua.

Nykyään joulut on ihan ok, mutta mihinkään ylenpalttisiin jouluintoiluihin en halua vieläkään osallistua.

Isoisäni kuoli kun olin teini jouluaattona joulupöytäämme. Ambulanssi kävi, sen jälkeen ruumisauto. Tästä on jo aikaa, silloin ajattelin että kaikki joulut on nyt loppuiäksi pilattu, mutta elämä kuitenkin aina etenee ja hyviä jouluja on tulossa. Toisen vanhempani kuoleman jälkeen joulut tuntuivat myös pahoilta, mutta nyt muutaman vuoden jälkeen niihinkin on alkanut kehittyä oma uusi rutiini. Nykyään jouluintoilen jo ihan innoissani.

Äiti, joka tiuskii ja äyskii. Muille puhuu kiltisti, purkaa minuun kaiken joulustressin. Aina yhtä kivaa.

Sain sukkia lahjaks ja edellisen vuoten kirjan vittu mitä täydellist paskaa hirveet skeidaa koko joulu saatana

Ongelmat ja vaikeudet elämässäni ovat kaiken aikaa takaraivossa muistutuksena, ei niistä joulunakaan eroon pääse. Masentaa vaan enemmän, kun pitäisi olla iloinen ja kiitollinen turhasta tavarasta mitä paketista saa. Kun tärkeimmät asiat maailmassa ei tule paketissa, ne ei ole materiaa vaan ilmaista, muttei kuitenkaan kaikkien saavutettavissa.

Se kun ei vaan löydy joulufiilistä. Ei mistään. Katsoin jouluohjelmia joista pidän, syönyt lempiruokia, tunnelmoinut saunassa, lukenut, käynyt ulkona, kuunnellut parhaimpia joululauluja.. mikään ei auta. Masentaa eikä kiinnosta. Haluaisin kovasti että tuntuisi edes hetken joulun taika, mutta ei. Odotan vain sitä että pääsen uutenavuotena ryyppäämään pään sekaisin, niin saa arvoisensa lopun tämäkin vuosi :( 

Mieheni kiusasi minua koko edellisen päivän ja käski hävittämään arvokkaat tauluni. Hän on erittäin raskas ja tuolloin suostun mihin vaan, jotta hän olisi tyytyväinen. Jouduin putkaan jossa polliisimies pahoinpiteli minut, koska sain paniikkikohtauksen ja pyysin lääkäriä. Sanoi että valehtelen ja feikkaan, potki jalkaan, puristi korvasta, lopuksi kädestä. En ollut aiheuttanut hänelle mitään uhkaa siinä, mutta ilmeisesti tämmöinen 4-kymppinen nainen on vain paniikissa niin ärsyttävä. En saanut lääkäriä enkä myöskään asianajajaa, vaikka molempia pyysin. Olen edelleen täysin shokissa, tärisen ja panikoin tuosta. Olin putkaanjoutumisen aiheuttanut sillä, että mies kutsui poliisit paikalle kun oli kiusannut minua koko päivän. Poliisit antoivat mahdollisuuden että molemmat menee sisälle eri huoneisiin, mies ei enää provosoi. No se alkoi mieheltä heti kun päästiin sisään, ilkeä suunsoitto. Mies painelee ulos ja sanoo että älä seuraa. En ollut seuraamassa tai tekemässä muutakaan. Paiskaan oven kiinni perässään ja niin minut vietiin. Miestä ei viety. Papereissa luki putkaanviennin syyksi, etten antanut ihmisten nukkua.

Eli tällainen joululahja.

Mutsi. Se löys keväällä itseään 18v nuoremman juopon hoidettavan miehen ja ilmoitti toissapäivänä, että tänä jouluna se viettää joulua kahdestaan, eikä kutsunut minua. Joka vuosi ollaan siskon kanssa huolehdittu, että sen ei tartte olla yksin joulua. Jos ei meille lapsille ole päässyt, niin hänen sisaruksilleen ollaan laitettu joulun viettoon. Ensi vuonna, kun lapset minulla niin voi olla varma, ettei meille ole asiaa. Siskokin piti äidin tekoa tosi itsekkäänä. En vaan ehtinyt nyt päivän varoitusajalla hommaa matkalippuja siskolle, niin olen tänään sitten yksin. No kuitenkin, ei se sitä ukkoa kuitenkaan enää ens vuonna jaksa, kun rahatkin loppu ja sitten se taas itkee, kun on yksin. Sen jälkeen, kun sillä on se ukko ollut, niin sen rahat on ollut koko ajan tiukilla. Kertoo minulle aika paljon.

Oma epäonnistuminen elämässä. Ei perhettä, ei rahaa, ei tulevaisuutta.

Menkat alkoivat tänään:)

Vierailija kirjoitti:

Oma epäonnistuminen elämässä. Ei perhettä, ei rahaa, ei tulevaisuutta.

Tulevaisuus on kaikilla, ja sinä itse päätät, minkälaiseksi sen teet. Toivotan sinulle jaksamista ja hyvää joulua!

Hirmuinen panetus, mutta kun sitä jouluseksiä ei saa, kun on sinkkuna.

N18

Kiitos 34! Lämmitti oikeasti suuresti, kun jaksoit vastata! :) haluisin toivottaa kaikille niin hyvää viikonloppua kuin suinkaan on mahdollista, ja jaksamisia tämän juhlapyhän yli, jotenkin kaikki yksinäisyys ja muut ongelmat näyttävät oikein korostuvan näin jouluna, kun kaikkien viestit ja noh sosiaalinenmedia on täynnä tätä "idyllijoulun" hehkutusta.

Masentunut ja siksi ärtynynyt ja kaikesta valittava mies. Naama sitruunalla valittaa kaikesta. Apua ei kuitenkaan ota vastaan "En puhu asioistani kenellekään".

Uskoin saavani vakinaisen työpaikan, mutta joudunkin takaisin tuntityöläiseksi eli määräaikaistakaan ei jatketa. Ei johdu minusta vaan aivan muista syistä hakemaani paikkaa ei yhtäkkiä voidakaan antaa minulle. Tämän sain tietää keskiviikkona.

Olen töissä 8-21 tänään ja huomenna. Pitäisi kai nauttia kuin viimeistä päivää.

Vakipaikka olisi mahdollistanut vauvahaaveet, nyt en tiedä kuinka pitkä aika vielä menee ennen kuin mieheni suostuu harkitsemaan. Olen 31 ja haluaisin lapsia.

Eikä ole vittu edes lunta.

Poikani kummit antoivat hengellisen CD:n hänelle joululahjaksi.

He ovat itse uskovaisia,mutta me emme ja he tietävät sen.