Te jotka asutte isossa talossa. Minkälaista se on?

No, se on ainakin kummallista, että siltikin tuntuu olevan tavaraa, jolle "ei ole omaa paikkaa".

Nimim. 160 neliöö, ja kohta yksin.

Vierailija kirjoitti:

Minkälaista on kun on tilaa yli oman tarpeen??

Mun lapsuudenkoti oli lähes 400 neliötä. Lapsenahab melkein mikä tahansa vallitseva olosuhde on normaali. Mä muistan jatkuvan remontin ja siivoamisen. Ikkunoitakin oli yli 30. Monet huonettaan on vain tilaa, meillä oli esim erikseen sali, ruokasali ja olkkari. Keittiöön mahtui iso ruokapöytä.

Siellä oli paljon huonekaluja, mutta monet huonekaluista vaativat aika ison tilan.

Ei ainakaan mukavaa. Tässä on 9 huonetta ja noin 250 neliötä. Äitini asuu tässä, mutta kun hän on nyt sairaalassa, tulin tähän asumaan omasta yksiöstäni (pidän talosta ns. huolta). Yhdessä huoneessa on tv, 'toisessa radio, yhdessä voi käydä lukemassa lehdet (riittävän iso pöytä + hyvä valo). Jos istuu sohvalla, ja haluaa jäätelöä. pitää kävellä noin 15 metriä, että pääsee jääkaapille. Ei ollenkaan kivaa. Omassa yksiössä kaikki, ihan kaikki, on käden ulottuvilla-

Ihan kivaa. Jännästi sitä ihminen aina levittäytyy siihen tilaan, mikä on, joten lopulta sitä ylimääräistäkään ei oikeastaan ole.

AI niin, mun mummulassa yksi huone on 80 neliötä.

2

Lapset voi oikeasti mennä hukkaan talon sisällä. Varsinkin, jos haluavat piileskellä. Menee hermot, kun niitä ei vain löydä ja olis kiire lähteä jonnekin. Puolisosta saa helosti etäisyyttä, jos alkaa kyllästyttä tai tarvii omaa tilaa. Tarvitsee mennä vain toiselle puolelle asuntoa.

Vierailija kirjoitti:

Lapset voi oikeasti mennä hukkaan talon sisällä. Varsinkin, jos haluavat piileskellä. Menee hermot, kun niitä ei vain löydä ja olis kiire lähteä jonnekin. Puolisosta saa helosti etäisyyttä, jos alkaa kyllästyttä tai tarvii omaa tilaa. Tarvitsee mennä vain toiselle puolelle asuntoa.

Juu, lapsuudenkodissa on piiloleikit päättynyt niin, että mua ei ole löydetty. Mielestäni aika hyvin. Rintamamiestalo siis kyseessä.

Ihan normielämää tämä on. Isoihin tiloihin tottuu, avaruuteen ja siihen ettei tarvitse väistellä huonekaluja.

Kivan väljää.

350 neliötä. Kahdessa kerroksessa. Aivan liikaa, lämmityskustannukset ottaa päähän, klapeja menee ja myyjä vaan hieroo käsiä kun mä tuon isot rahat siitäkin hänelle. Yläkerrassa kolme huonetta ns kylmänä. Ei missään käytössä. Sähkölaskun nyt jokainen voi arvella kun siirtomaksukin kiristää hermoja. Piha naurettavan iso. Päältäajettava kone oltava..

yksin kun tätä pyörittää niin joskus kyllä on mieleen tullu et miksi en myy tätä.. mutta lapsuuden koti niin kait se sitten estää..

muuten talo on iso, pidetty hyvänä, rakkaudell laitettu..

Meillä on 200 neliötä asuintilaa ja 100 neliötä lämmintä kellaria kahdelle hengelle. Tähän tottuu. Minä voin mennä yläkertaan kun miehen telkkariohjelmat alkaa ärsyttää. On tilaa levitellä harrasteita ja työhuoneita. Voimisteluun on tilaa kaikessa rauhassa posisa toisen silmistä. Ei tule mökkihöperöksi ja niin edespäin. Toisaalta siivottavaa on.

Kakkosasunnossa on vain 45 neliöö ja vaikka sinnekin mahtuu,sieltä pitää aina välillä lähteä ulos kävelylle ihan vaan päästäkseen pois kopista.

En sanoisi, että tilas on liikaa. Mutta paljon sitä kuitenkn on. Huudellen ei kaikkialle läheskään kuulu. Soitan usein lapsille kotona.

Tilavaa, avaraa, lapsilla tilaa juosta ja leikkiä. Varjopuolena siivottavien neliöitä määrä.

Paljon siivottavaa, kallis ylläpitää. Nurkissa kamaa mitä ei juuri käytetä, muuten näyttäis autiolta.

N. 60neliötä nuppia päälle tuntuu aika sopivalta. Asumme lapsen kanssa 120 neliöisessä talossa, autotallit ja pihatakennukset päälle. Tavaraa on aina liikaa kuitenkin. Mutta joo, ei tämä talona iso ole, kahdelle ehkä.

400 m2 kahdessa kerroksessa. Siivota tarvii vaan joka 2. viikko., siivouksessa menee yhteensä 5 h. En jaksa siivota niin paljon yhtenä päivänä, joten yhtenä päivänä imurointi ja lattioiden pesu,yhtenä neljän vessan pesu, yhtenä pölyt. Jos haluan nousta sohvalta laittaan pyykit kuivamaan, joudun kävelemään kartanomme itäsiivestä länsisiipeen noin 25 m matkan. Rasittavaa.

Kesällä puutarhan hoito vie paljon aikaa. Pihan siivous keväisin ja syksyisin kova homma.

Tilaa yli oman tarpeen? Ihan on kaikki tilat käytössä päivittäin vaikka neliöitä on 250, asukkaita 3.

3 mh (1 nyt työhuoneena), olohuone 40m2 ja keittiö 30m2, 2 pikkuvessaa, vanhempien kylpyhuone ja saunaosasto erikseen, khh ja sen yhteydessä kausivaatevarasto. Lisäksi 36m2 toinen olkkari joka toimii takka/kirjasto/kotiteatterihuoneena erityisesti teinin ja kaveriensa käytössä.

Juuri imuroin yläkerran (oleskelukerros jossa myös keittiö) ja siihen meni aikaa ehkä 30 min. Saman verran menee kun kunnolla pyyhkii kohta lattiat. Helppoa kun lattiatila on vapaana ja tavarat paikoillaan. Mitään ylimääräistä tavaraa ei juuri ole, yritämme jatkuvasti poistaa sellaista mitä ei enää käytetä.

Asuminen tulee (hankintakulua lukuunottamatta) halvemmaksi kuin 100 m2 rivarissa tai kerrostaloasunnossa: kk kulu 360€. Sen lisäksi tulee kiinteistövero 700€/vuosi, nuohous 42€/vuosi (2 takkaa) ja lumen auraus 280€/vuosi. Nuo jos vielä splitataan kuukausille niin kuukaudelle tulee kulua 445€! Halpaa asumista neliöihin nähden!

En voisi ikinä enää muuttaa 2krs rivariin jossa olisi vain n 100m2. Ahdistaa jo ajatuskin että kerrosta kohti olisi tilaa suunnilleen saman verran kuin nyt olohuoneessamme!! Meillä kun molemmat vielä tekee kotitoimistolla töitä niin johan siinä seinät kaatuisi päälle! Jos tästä lähdemme sopiva mummonmökki olisi n 130-150m2 yhteen tasoon.

^ Mutta tässähän kysytii niin isoja asuntoja, joissa tilaa ON yli oman tarpeen.

Meillä on. Asumme malla talossa jossa on 11 huonetta, keittiö, 3 kph jne. kahdestaan. Kyllä tässä on tilaa yllinkyllin yli oman tarpeen ja tuntuuhan tämän älyttömän suurelta. Vain kun lapset tulevat käymään, on kiva, kun on paljon tilaa ja jos lapsenlapsia joskus saamme, niin sitten tietty vielä kivempi. Mutta arkisin kahdestaan tuntuu ihan liialta.

165 m2 asuintiloja ja haaveilen, että kaks lasta lentää pesästä pois lähivuosina, sitten levittäytydyn, ehkä ukolle joku nurkka löytyy. Ei yhtään liikaa tilaa.

Ihanaa. On niin avaraa ja valoista (ikkunakorkeus 6m). Lapsilla riittää tilaa temmeltää sisälläkin ja piiloleikit on kova sana. On ihanaa kun on vierashuone eikä tarvitse majoittaa vieraita sohvalle. Huonekaluille ei ole vain yhtä eksaktia paikkaa vaan niitä mahtuu siirtelemään minne milloinkin mieli tekee. Yhtä kauan mulla meni aikoinaan aikaa siivota meidän kaksio joka oli tupaten täynnä tavaraa kuin tämä järkevästi kalustettu 200m2:n talo. Kävin vasta katsomassa kaverin uutta kerrostalokotia joka oli kuitenkin 4h, mutta seinät tuntuivat kaatuvan päälle kaikessa kompaktiudessaan. Olen niin kiitollinen talostamme.