Lue keskustelun säännöt.
Olen aikuinen ja joudun asumaan väliaikaisesti vanhempieni luona ja se on helvettiä
21.12.2016 |
Joo, ikää 30 + ja olin muuttanut omaan asuntoon jo 22 - vuotiaana. Sairaus, työttömyys ja lopulta kerrostalon vesivahinko pakottivat minut muuttamaan vanhempieni luokse väliaikaisesti.
Tämä on aivan karmeaa. Äitini vihaa sitä, että olen täällä. Ja käyttäytyy jatkuvasti sen mukaisesti.
Mikään ei kelpaa. Kaikki raivostuttaa häntä kun hänen kotinsa yksityisyyttä ja hallintaa häiritään.
En vain kestä. Teen kaikkeni muuttaakseni pois mahdollisimman pian.
On aivan kauheaa, kun ei ole mitään suojaa jatkuvalta negatiiviselta kritiikiltä.
Vanhempani ovat muutenkin aina olleet todella vaativia ja kriittisiä. Kehuja ei koskaan mistään, vaan aina sen korostaminen ja muistaminen mitä olen tehnyt väärin ja huonosti ja miten itse asiassa kaikki saavutukseni ovat heidän ansiotaan.
Ja joo, on 2 maisterintutkintoa, tohtorintutkinto, opintoja 6 maasta, ura jota suurin osa ihmisistä pitää erinomaisena.
Mutta ei, mikään ei kelpaa varsinkaan äidilleni. Pahinta on tämä, että he joutuvat auttamaan minua väliaikaisesti.
Koskaan ei minuun olla oltu tyytyväisiä, sitä en voi edes kuvitella että oltaisiin ylpeitä. Tohtorintutkinto oli tosi tyhmää, koska se vaikutti negatiivisesti raha-asioihin.
Ja nyt kun on pakko asua väliaikaisesti täällä, en pääse koskaan pakoon.
Vihaan itseäni ja koen itseni niin epäonnistuneeksi ja arvottomaksi että olen jo yrittänyt itsemurhaa.
Miten voin elää itseni kanssa kun olen vihattu, täysin epäonnistunut ja täysin arvoton ja epäkelpo ihminen? Ja nyt minua muistutetaan siitä joka sekunti.
Haluaisin vain kuolla pois koska se olisi kaikille parempi.
Kommentit (32)
Onko mahdollista etsiä asuntoa Helsingin ympäristöstä? Sipoo, Klaukkala, Kirkkonummi? Ei ole pitkäkään välimatka, onko noissa paikoissa hyvä asuntotilanne?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä minä tästä pärjään ja saan asiani taas kuntoon. Olen siis jo takaisin töissä, olin vain halunnut odottaa uuden työpaikan koeajan loppuun tammikuussa ennenkuin uskallan sitoutua näihin pk -seudun minimissään 1000 euroa/kk vuokriin. Ja asuntolainaa en yksin pk-seudulla uskalla tai voi ihan vielä ottaa.
Nyt tuli vain tosi heikko hetki.
Jotenkin se, että vaatimukset ovat aina kaikkialla elämässä (sekä töissä että yksityiselämässä) niin rankat niin vetää joskus loppuun, kun tuntuu ettei koskaan kelpaa kenellekään eikä kenelläkään ole mitään hyvää sanottavaa.
Ovatko ne vaatimukset ihan oikeita ja todellisia vai oletettuja ja kuviteltuja? Minusta sinä olet liian ankara itsellesi ja sen lisäksi tunnut oleva masentunut. Jospa nuo vanhempiesi sinuun kohdistamat vaatimukset ovatkin vain oman pääsi sisäisiä eivätkä pidä paikkaansa? Ei sulla ole velvollisuutta täyttää vanhempiesi odotuksia, et ole siinä mielessä heidän jatkeensa.
En viitsi enää kommentoida. Olen niitä ihmisiä, joista kaikki aina sanovat etten tarvitse mitään apua koska olen niin "menestyjä". Joten hyväksyn sen, että olen täysin yksin. Joten elämä on täyttä paskaa.
Ap on työtön, mutta hänellä ura, jota suurin osa pitää erinomaisena?
Marttyyriksi arvelin heti avausviestistä, enkä ollutkaan väärässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hai ap, sinä olet ihan hyvä yksilö, mutta koska tietenkin äiti on aina tärkeä henkilö lapselle, annamme liikaa painoarvoa ja yleistämme ätiemme sanomiset. Aivot tuottavat äkkiä taas sen lapsuudesta tutun äiti-lapsi-suhteen eteemme ja näemme itsemme kutistuneena ja epäonnisena lapsena. Mutta joku syy äidilläsi on reagoida täysin väärällä tavalla sinuun? Syy ei välttämättä liitykään sinuun vaan äitisi omiin toiveisiin, kokemuksiin tai odotuksiin itseään kohtaan. Äitisi pelkää jotain itsessä, mutta ei saa sitä ulos. Sinä olet helppo kohde, koska olet psykologisesti niin lähellä ja hänen hallinnassaan, hänen lapsensa. Äitisi yksi ongelma on kyvyttömyys käyttäytyä normaalisti ja hyvin. Miksiköhän hän on ottanut tuollaisen kommunikointimallin? Miksi hän ei vaadi itseltään aikuisuutta? Miksi hän uskoo, että kaiken voi sanoa suodattamatta ulos sellaisenaan? Oletko sittenkin turvallinen kohden hänen omalle pahanolon tunteelleen? Älä provosoidu vaan yritä ymmärtää, mikä on äitisi ongelma. Sinä et se ole, mutta olet kohde tuoda omaa epäonnistumisen tunnetta ulos. Itse pääsin äitini napanuorasta eroon, kun uskalsin sanoa hänelle vastaan ja jopa ärtyneesti ja vihaisesti. Se oli kumman puhdista kokemus. Yllättävästi suhteemme parani ja olemme nyt erittäin hyvät kaverit.
Kaikkien kohdalla sanominen ei riitä. Sinun äitisi on sentään vastaanottavainen. Joskus ei sanat riitä. Ainoa keino on ottaa välimatkaa. Koita ap kestää vielä hetki siellä. Käy vain nukkumassa. Älä keskustele. Korvanapit.
Jotenkin haiskahtaa Hel-Nycin tarinankerrontaperinne tässä 2 maisterintutkinnon, tohtorintutkinnon ja kuuden eri opiskelumaan kanssa. Miettikää nyt oikeasti mitä kaikkea uskotte koska se on internetissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voimia ap! Jos olet sellainen ihminen joka viihtyy muuallakin kuin kotona niin vietä sitä aikaa muualla. Näin veljeni teki kun asui muutaman kk vanhempieni luona, ja heillä on kuitenkin hyvät välit. Jos äitisi noin piinaa niin yritä pysyä hänestä kaukana. Et ole tilivelvollinen äidillesi enää näin aikuisena.
Vaikutat masentuneelta, joten hanki apua ennen kuin on liian myöhäistä. Elämässä on paljon hyvää, tällä hetkellä et vain näe sitä.
Ei sinulla ap sittenkään ole kaikkein surkeimmin asiat. Itse lähdin tuossa iässä 4-vuotiaan kanssa tyhjin käsin maailmalle, ei ollut vanhemmat auttamassa. Ja luulisi tuolla koulutuksella töitä löytyvän. Mene lääkäriin keskustelemaan masennuksestasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä asuin vanhempieni luona 10 viikkoa, kun olin putkiremonttia paossa. Olin 43 v.
Se oli terapeuttinen kokemus. Näin monta asetelmaa, mikä meni lapsuudessani pieleen.
Ehdottomasti suosittelen kaikille.
Voi ei, otan osaa! Sun pitää päästä pois sieltä. Älä missään tapauksessa luovuta, kyllä ihan varmasti asiat selviää. Tuolla koulutuksella sinä saat huippupestin ulkomailta! Ja tapaat uusia ihania ystäviä ja rakkauden.
Sen aikaa voit kirjoitella tänne ja päästää höyryjä.