Lue keskustelun säännöt.
Minne otan yhteyttä kun lapseni hoito ei koulussa suju?
21.12.2016 |
On diabeetikko ja tarvitsee hoidossa vielä apua eli avustaja pistää lääkkeen ja katsoo oikean määrän.
Hoidosta tehty kirjallinen hoitosuunnitelma koulun kanssa eikä tätä nyt noudateta. Lääkettä ei anneta sellaista määrää kun kuuluisi joten verensokerit on koulussa koko ajan 20:nen kumminkin puolin. Näin ei saa olla ja lapsen koulupäivä tulee olla turvattu, kuten kaikkien muidenkin.
Onneksi alkaa loma ja lapsi on kotona, mutta en voi häntä laittaa kouluun ellei asiaa saada järjestykseen, joten minne otan yhteyttä kun rehtori ei asiaa kovinkaan tunnu noteeraavan?
Lasten polillekin jätin yhteydenottopyynnön, mutta en vielä eilen saanut soittoa.
Kommentit (52)
Lähetä sähköposti opetustoimen johtajalle. Ja selitä siinä miten avustaja vaarantaa lapsen terveyden (se johtaja ei välttämättä ymmärrä diabeteksestä eikä sokereista) eli kuvaa maallikolle ymmärrettävällä tavalla miksi avustajan tahallinen väärintoimiminen on suunnilleen hengenvaarallista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lasua minäkin suosittelisin, tuossahan lapsen terveys vaarantuu todella pahasti. Voisit myös näyttää rehtorille millaisia pitkäaikaisvaikutuksia korkealla verensokerilla on, etsisit siis netistä jotain raflaavia juttuja. Ja avustaja vaihtoon välittömästi! Lapsi kuitenkin voisi myös jo itse opetella pistämään, yleensä se sujuu koululaisilta jo hyvin pienen harjoittelun jälkeen.
Mitä hemmettiä, jokaisesta suupalasta pitäisi pistää?
Rehtori on avustajien esimies ja hänen tulee huolehtia, että avustajat toimivat niin kuin kunkin lapsen kohdalla on kirjallisesti sovittu. Mikäli rehtorille valittaminen ei tuota tulosta, edetään valituksissa seuraavaan portaaseen eli opetustoimenjohtajaan. Rikosilmoitus on myös aiheellinen, mikäli viranomaiset tarkoituksellisesti jättävät asian hoitamatta ja lapsi on vaarassa.
90-luvulla suosittiin lapsilla kaksi- tai kolmipistoshoitoa, ei tarvinut minunkaan eka tai tokaluokalla pistää itse insuliinia. Sitten kun oli noin 10v vaihdettiin monipistoshoitoon ja opeteltiin itse pistämään insuliini että pärjäs koulussa. Tämmöinen hoitokäytäntö ei kai enää ole suosittua? Ilmeisesti kaksipistoshoidossa hypot on yleisempiä ja pitää syödä enemmän. Itse muistan kun jouduin syömään ennen lounasta koulun keittiöllä välipalaa :D ja kaverit oli kateellisia. Harmillinen tilanne sinulle AP. Sitten helpottaa kun lapsi oppii pistämään itse, vaikkei se tietenkään tässä tilanteessa paljon lohduta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja minkähän ikäinen kyseessä? Kun olin itse ekalla, vuotta vai paria vanhempi diabeetikkotuttunu hoiti lääkkeen pistämiset ja kirjaamiset täysin itsenäisesti ja tottuneesti. Ihan miten lapsensa opettaa.
Diabetes hoitajaan yhteys uudelleen että sovitut asiat eivät toimi. Diabeteshoitajaan ollaan yhteydessä jo ennen kolulun alkua ja hän huolehtii siitä että avustajilla on mm. tarvittavat pistosluvat pistosopetuksen jälkeen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No mitä tuosta nillitttää vaan lapselle pitää laittaa insuliinipumppu. Sitten on oikeat annostukset ja verensokerit niinkuin kuuluu. Koulu ei ole terveydenhoitoyksikkö.
Onko kyseessä luokan oma avustaja eli koulunkäynninohjaaja vai lapsen henkilökohtainen avustaja? Mikä on avustajan koulutus?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nämä tilanteet on tosi ongelmallisia. Lääkitsemään kun ei oikein voi työnantaja pakottaa. Toisaalta yleensä työnantaja kieltää kaiken lääkitsemisen ongelmien pelossa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kai se nyt heittelee kun lapsi syö eikä siihen pistetä lääkettä. Sellainen diabetes on.
Koulussa on kai yksi ateria? Hoidon ollessa tasapainossa yhden piston pois jääminen nostaisi sokeria ehkä korkeintaan 5 mmol.
Höpölöpö.
Mistä sinä tuollaista revit?
Perusinsuliinilla pidetään sokeri normaalina ja JOKAISESTA suupalasta tulee pistää. Perusinsuliinin taso tulee olla sellainen, että AINA pitää pistää kun syö.
Itselläkin diabetes ja pistän 1 yksikön 10hiilihydraattia kohden, mikä tulee jo puolikkaasta perunasta.
Jos syön kaksi perunaa ja salaattia ja jotain lihaa sekä lasillisen maitoa niin saan jo 50-60 hiilihydraattia, joista tulisi pistää siis 5-6 yksikköä lääkettä ja jos en pistä niin verensokeri kohoaa helposti 20:neen!!!Mitä luulet, että mitä varten diabeetikolla on lääkkeet? Ne on juuri siksi, että niitä TARVITAAN.
Murjaisit oikein vitsin kuule nyt!Ap
Anteeksi nyt kysymykseni hieman asian vierestä, mutta miksi hitossa diabeetikko koskisi perunoihin edes pitkällä tikulla!?
Asiat kannattaa hoitaa aina sähköpostitse ja vain asiaa. Jää dokumentti. Puhelimessa jaarittelusta ei jää näyttöä.
Wilmaan jäävät keskustelut on painavia.
Olen lapseni asian hoitanut näin ja kumma vaan kun ilmoitin että jatkossa ei puhelinkeskusteluja niin homma kuule hoitu saman tien.
Lääkityksen voi antaa vain lähihoitaja. Ainakaan meidän kaupungissa avustajat ei saa antaa mitään lääkitystä jos ei ole lähihoitajaksi kouluttautunut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaikissa kouluissa ei ole terveydenhoitajaa joka päivä kook ajan paikalla. Syrjäkylissä voi olla yksi yhteinen kiertävä th, joka on paikalla yhtenä päivä viikossa per koulu. Terveydenhoitajakaan ei saa lääkitä oppilaita, edes Buranaa ei saa antaa. Th:lta saa vain neuvontaa, henkistä tukea, kondomeja ja laastaria sekä lähetteitä koululääkärille. Lisäksi hän tekee lakisääteiset kouluterveystarkastukset.
Rehtori, opettajat ja kouluavustajat eivät lääkitse oppilaita sen enempää kuin keittäjät, talonmiehet tai siistijätkään.
Oppilaat, jotka tarvitsevat päivittäistä lääkintää eivätkä itse kykene siitä tekemään, saavat tähän asiaan koulutetun ihmisen. Koulussa syödään kerran päivässä, joten hoitaja voi tulla paikalle ruokailun yhteydessä tekemään mittauksia ja pistoksia. Oppilaalla on tähän oikeus, jos hänellä on näyttää asiaan lääkärintodistus. Rehtori ei palkkaa tällaista hoitajaa vaan asia pitää hoitaa muun tahon kautta (koulutoimenjohtaja tms., millä nimellä hän nyt sattuukin kunnassanne olemaan).
Miksi et ole opettanut lastasi toimimaan sairautensa kanssa? Luulisi sinun pystyvän siihen, jos itsekin sairastat diabetesta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi et ole opettanut lastasi toimimaan sairautensa kanssa? Luulisi sinun pystyvän siihen, jos itsekin sairastat diabetesta.
Joo, samaa mieltä. Kyllä ihan kuka tahansa vanhempi osaa vauhdittaa lapsen neurologista kehitystä ihan ajatuksen voimalla, jotta tämä osaisi suoriutua velvollisuuksista, jotka eivät vielä ole normaalisti hänen ikäisensä hoidettavissa. Tosi hyvä pointti hei! Niin hyvä, että kannattaa oikein nostaa viimeksi muutama tunti sitten kommentoitu ketju etusivulle!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos lapsen verensokeri heittelee niin paljon että se saattaa nousta yli 20 koulupäivän aikana en minäkään lääkitsisi kuin erittäin tarkoin lääkärin ohjein. Sh
Lääkärin ohjein? Kyllä se olen minä vanhempana kuka olen hoidosta vastuussa ja muutan tarvittaessa lääkkeen määrää.
Lääkärissä käydään säännöllisesti kontrolleissa ja lääkäri korkeintaan hieman antaa vinkkejä, jotta aina voidaan parantaa hoitotasapainoa. Lääkärissä toki aina ilmoitan sen hetkisen lääkityksen määrän ja jos se olisi pielessä niin toki puuttuisi, mutta ei ole vielä toistaiseksi tarvinnut.Koulun alkaessa koululla käy diabetespolilta kuntoutusohjaaja kertomassa kaiken tarvittavan diabeteksesta yleensä ja sovittiin käytännöistä, kuten missä lääkkeet säilytetään.
Minä opastin samalla lapseni lääkemäärät ym.
Rehtori oli mukana hyväksymässä asiat, koska hän on se henkilö koululla kuka vastaa siitä, että avustaja on käytössä ja koululla on varauduttu mm.pillimehuja tilaamalla kaappiin.Avustaja ei ole uusi ja väittänyt osaavansa hoitaa diabeetikkoa ja ottanut vastuullisen tehtävän hoitaakseen, mutta nyt ei sitä tehtäväänsä hoida.
Ap (äskeisestä unohtui, anteeksi)
Kyllä se pitää lääkärin ohje olla, eikä mitään mammojen omia säätämisiä nuin tärkeässä asiassa. Sitten kun pistät ohjeiden mukaan ja meneekin liikaa lääkettä, niin raastuvassa istut että heilahtaa.
Insuliinipumppua suosittelen minäkin.
Näin siinä käy, kun sairaat ihmiset lisääntyy.
Vierailija kirjoitti:
Avustaja siis osaa ja tietää oikean annostuksen, mutta tahallaan pistää lääkettä vain murto-osan? Ymmärsinkö oikein?
Jos tämä on totta, olisin yhteydessä rehtoriin ja POLIISIIN.
Tämä oli munkin ensimmäinen ajatus
Ota yhteys kuntasi/kaupunkisi opetustoimenjohtajaan, hän on rehtorin esimies. Voit viedä asian myös kuntasi opetuslautakunnalle mikäli opetustoimenjohtaja ei saa muutosta aikaan.