Lue keskustelun säännöt.
Miksi ystäväni eivät halua puhua palkastaan?
20.12.2016 |
Ymmärrän, jos olisimme jotain tuttuja tai kavereita, mutta edes läheiset ystävät eivät halua sanoa edes osvittaa, paljonko tienaavat. Ystävien alat eivät ole mitenkään kummallisia, vaan ihan perustöitä, tyyliin opettaja, puutarhuri jne. Miksi palkka on läheistenkin kesken monelle tabu? Kerrotko ystävillesi kysyttäessä, paljonko tienaat? Miksi/miksi et?
Ap
PS. Ei minua haittaa/hävetä kertoa, että bruttoni on TES:sin mukainen 2700 e.
Kommentit (27)
Suomessa palkka on tabu, venäjällä taas asumisen hinta. Toisekseen usein ajatellaan, että omaa palkkaa ei ole kohteliasta ottaa esille seurassa, jossa on vähemmän tienaavia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Palkasta en yleensä halua puhua, jos tiedän, että toinen tienaa huomattavasti vähemmän. Esimerkiksi muutama kavaerini tienaa koodaanisesta noin 2500-3000€ välillä lapsuuden kotikaupungissani. Itse taas tienaan vastaavasta duunista 4000€/kk ja noin 60000€/vuosi helsingissä. Nöille kavereilleni en siis koskaan ole kertonut palkkaani. Heillä on vielä noin 5-10 vuotta enemmän työkokemusta.
Jos taas arvioin,että vatapuoli tienaa saman tai enemmän niin ei ole ongelmaa. En itse kadehdi paremmin tienaavia.
Mun mielestä palkoista pitäisi voida keskustella avoimemmin. Tämä auttaisi esim työpaikan vaihtajia, tieyäisi mikä on realistinen palkkatoive. Oma palkkani tasan 5000. It-alan asiantuntija ja lähiesimies.
Kaikki eivät halua puhua kaikesta. Sullakin on varmaan aiheita, joista sinä et halua/jaksa/tykkää keskustella. Minä en esimerkiksi jaksa puhua lapsista. Mua ei kiinnosta toisten lapset, en jaksa katsella muiden lasten kuvia ja inhoan, kun lapsia kärrätään toimistolle näytille.
En ole koskaan ymmärtänyt miksi palkkatietoja pitää piilotella. Aivan kuin se olisi joku ihmisen arvon mittari. Se ei ole edes ihmisen ammattitaidon mittari, vaan tavoitteiden ja sattumien lopputulos, joka nykyään muuttuukin jatkuvasti.
Toisaalta aika harvoin sillä on suurta merkitystä minulle, että mitä joku tienaa. Otan asian puheeksi vasta silloin kun joku sanoo, että hänen rahansa eivät riitä, koska silloin kiinnostun keksimään säästökohteita. Saatan myös kiinnostua jonkun palkasta jos hänellä tuntuu olevan erittäin paljon omaisuutta. Haluan tietää miten hän on rahansa saanut. Tosin keksin kyllä yleensä kymmeniä mielenkiintoisempia puheenaiheita ennen tätä aihetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaikki eivät halua puhua kaikesta. Sullakin on varmaan aiheita, joista sinä et halua/jaksa/tykkää keskustella. Minä en esimerkiksi jaksa puhua lapsista. Mua ei kiinnosta toisten lapset, en jaksa katsella muiden lasten kuvia ja inhoan, kun lapsia kärrätään toimistolle näytille.
Tässä ei ole kyse jaksamisesta, vaan palkasta puhuminen on ihan yleisesti tabu. Todella moni karttelee palkasta puhumista. Mielestäni esimerkiksi asuntolainasta puhuttaessa tuollaiset asiat olisi loogista ottaa puheeksi, mutta moni alkaa nikottelemaan kun kysyn tarkemmin heidän maksusuunnitelmistaa, palkastaan yms. Ei tuo toisaalta minua haittaa, mutta kun varsinaista syytä ei tuolle juuri koskaan saa jos kateus ja häpeä jätetään laskuista. En ymmärrä ajattelumallia, jossa omaa palkkaa pitäisi hävetä. Ymmärrän kyllä, että joku voi olla kovalle palkkaiselle kateellinen tämän palkasta ja olen tavallaan itsekin, mutta ilmeisesti selvästi keskivertoa vähemmän, koska ei se provosoi minua mihinkään, enkä vihaa kovapalkkaisia ihmisiä. Voin toki vihata sitä kuinka isoille pomoille maksetaan tarpeettoman kovia palkkoja, mutta ei järjestelmä ole kyseisen henkilön vika ja siten vihan kohdistaminen häneen olisi järjetöntä.
Mä en taas viitsi puhua asiasta, koska en kehtaa kertoa olevani palkkakuopassa 4300€ tuloilla. Pitäisi tässä iässä tällä koulutuksella olla tuplat, mutta viihde, laiskuus ja kunnianhimon puute vei nuoruusvuosina.