Lue keskustelun säännöt.
Meidän joulumenu, en tiedä itkeäkö vai nauraa
hölmistynyt mamma
20.12.2016 |
Tilanne oli se, että jo muutaman vuoden lapset ovat nirsoilleet joulupöydässä, närppineet vain vähäsen, odottaneet kyllästyneenä että vanhemmat saavat syötyä, ja sitten mankuneet karkkia nälkäänsä.
No päätinpä, että tehdään tänä vuonna tarjolle kaikkien mieliruokia. Päätin, että jokainen saa vuorollaan ehdottaa kolmea eri ruokaa, ja nämä ehdotukset toteutetaan. Ajattelin että näin saadaan sopiva määrä vaihtoehtoja, työtä ei ole liikaa ja kellekään ei jää nälkä. No tältä se sitten näyttää, näin ehdotettiin ts. tilattiin:
Isä: kinkku, lanttulaatikko, joululimppu
Äiti (minä): graavilohi, sienisalaatti, appenzeller-juusto
Poika 8 v.: makkara (osoittautui että tarkoittaa uunilenkkiä), letut, tonnikalalasagne
Tyttö 5 v.: mansikkahillo, riisimurot, tomaatti (!)
Näillä siis mennään, jee! Pojan toiveet olivat hankalimmat, ensin tosiaan pamautti että makkara, ja juuri kun olin kysymässä tarkennusta että millainen makkara, kertoi tuon uunilenkin. Kolmatta toivetta ei osannut heti päättää edes, mutta parin päivän päästä kun syötiin tonnikalalasagnea, toteti että tätä voisi olla joulunakin.
Jokaiseen ruokaan valmistan vielä asianmukaiset lisäkkeet erikseen tilaamatta, eli kinkun kanssa on tarjolla sinappia ja kinkun liemestä keitettyä kastiketta, ja limpun kanssa voita. Lettujen kanssa tietysti hilloa, mutta kun nuorimmainen erikseen jo tilasi mansikkahillon, niin pistän pöytään varmaan omenahilloa lisäksi. Murojen kanssa maitoa. Juomat päätän itse, eli juodaan kotikaljaa ja simaa (joulusima on perinne lapsuudenkodistani ja maistuu omillekin lapsille). Vanhemmat saavat lisäksi lasillisen viiniä kumpikin. Jokainen saa tietysti syödä kaikkia ruokia, ei tarvitse niihin itse tilaamiinsa rajoittua. Tomaatteja pistän tarjolle enemmän kuin yhden, vaikka tytön tilaus tuli nimenomaan muodossa tomaatti, siis yksikössä. Toivottavasti löydän hyviä näin keskellä talvea.
Riisipuuroa syödään aamulla ja tavalliset joululeivonnaiset ja suklaat näiden lisäksi, ja hedelmiä on tarjolla pitkin päivää kanssa.
Kommentit (37)
Noin meilläkin toimitaan. Ihan parasta kun kaikki on tyytyväisiä, eikä kukaan rutise ruuista. Kummasti ne joulutortillat vieraillekin maistuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei olisi tullut mieleenkään lapsuudenkodissa toivoa jouluksi omia ruokia. Hyvää jouluruokaa odotti niin hurjasti, että sai kerrankin syödä itsensä kylläiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää tehdä noin hankalasti? Miksei tehdä niitä jouluruokia mitä sinä ja mies syötte ja sitten lapsille jotain herkkuruokaa mistä pitävät. Esim tortilloja lapsille joihin voivat itse laittaa sitä mistä pitävät sisälle. Kauhea homma vääntää kauhea määrä ruokaa turhaan.
Eikö tuossa tehdä juuri niin?
Tarkoitan että tekee yhtä herkkuruokaa joka kelpaa kaikille lapsille eikä kolmea ihan ihme yhdistelmää kaikilta.
Miksi? Ihan reilua, että jokainen saa sitä omaa herkkuaan. Itse tosin olisin varmaan rajannut vaihtoehdot ns. oikeaan ruokaan, mutta muuten kyllä lapsillakin saa olla oma makunsa.
Vierailija kirjoitti:
Tossa vasta joulusiman kohdalla tajusin, että kyse on provosta. Huh! 😅
Ai jaa, minunkin lapsuudenkodissani tehtiin joulusimaa. Se tosin oli jo 60- ja 70-luvulla, jolloin limonadi oli ehkä kallista ja siksi tehtiin kuohuvaa lapsille sopivaa juomaa itse. Kesällä saatettiin tehdä simaa muuten vain, vaikkei mikään juhla olisi edes ollut. En ihmettele, jos jollain muullakin on sama perinne.
Aloituksen perusteella olet ihana äiti. Jatka samaan malliin :)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meidän sukujoulussa tilanne on ratkaistu siten, että meillä on noutopöytä, joka toimii vähän nyyttäriperiaatteella eli vaihtoehtoja on runsaasti. Lapset ottavat mitä haluavat kuten aikuisetkin eikä kukaan kyttää ketään. Tai no sanotaan, että ohjeistan omat lapseni ensin sinne ruokapuolelle, ns. herkkuja saa vasta sen jälkeen. Omatkaan lapseni eivät erityisemmin välitä jouluruoista ja 9-v. sanoikin tässä painokkaasti, että olipa pahaa ruokaa, kun koulussa oli jouluruoka. (En kyllä usko, että koulussa sentään yökki tms., kotona vain sanoi rehellisen mielipiteensä). Ei minusta ole ongelma, jos nyt ei joka lanttulaatikosta tykkää, mutta tietysti käytännössä on hankalaa, jos inhokkiruokia on todella paljon. Mutta omani ainakin syövät jotain keitettyä perunaa, kinkkua, lohta, jotain raakaa kasvista ja leipää, joten tuskin nyt nälkä jää. Jouluna en kyllä jaksa nipottaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi pitää tehdä noin hankalasti? Miksei tehdä niitä jouluruokia mitä sinä ja mies syötte ja sitten lapsille jotain herkkuruokaa mistä pitävät. Esim tortilloja lapsille joihin voivat itse laittaa sitä mistä pitävät sisälle. Kauhea homma vääntää kauhea määrä ruokaa turhaan.
Tortillat eivät varsinaisesti ole ruokaa vaan napostelua. Enkä ymmärrä, mikä kamala vaiva on uunimakkarassa tai tomaateissa. Riisimuroja tuskin on tarkoitus valmistaa alusta alkaen, voi käyttää valmiita.
On siinä jos meinaa sen perinteisen jouluruuan jo tehdä niin lisäksi jotain tonnikalalasagnea ja uunimakkaraa jne. Toki esim meillä on tuoreitakin kasviksia pöydässä ja ne menee kaikki samalla pilkkomisella mutta ei meille aleta jokaiselle muksuille erikseen ruokaa tekemään. Lapset kun oli pieniä ja eivät jouluruuasta pitäneet niin heille tehtiin yhteiseksi mm. tortilloja, makaronilaatikkoa, jauhelihakastiketta.... siis eri jouluina nämä. Ja tortillathan on todella täyttävää ruokaa eikä napostelua kun sinne sisälle tekee tuhdin täytteen ja laittaa reilusti vihanneksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kylläpäs ihmiset on tiukkiksia tääläl. Täähän on maailman loistavin idea ja kaikille vaan käyttöön! Mun mielestä on ollut ihan naurettavan typerää tehdä vuodesta toiseen ruokia mitä kukaan ei syö mutta mitkä "pitää olla koska on joulu".
Mainittakoon vielä että omalla kohdallani olisi ihan yks hailee mitä syödään, mutta miehen suvussa on ollu titukat jouluperinteet ja siksi olen taipunut siihen että paistakoon sen kinkun joka vuosi vaikkei me kukaan muu sitä juuri syödäkään. Eikä lanttulaatikkoa, vaikka sitä on aina. Eikä sitä ihme glögikakkua mikä lie rusinahässäkkäkakku, minkä anoppi aina tekee, vaikei syö sitä edes itse.
Aion ehdottaa ensi jouluna tätä!!! Kiitos AP!
Ai, ai, miten nuori herra 8v kunnioittaa vanhoja jouluperinteitä. Mitä olisi joulu ilman makkaraa, se on kuulunut joulupöytään jo 1800-luvulla. Ja yhtähyvin jouluhauen voi korvata tonnikalalla. Molemmat mahtavia petoja.
Eikä letut ole yhtään hassumpi vaihtoehto joulupöydässä, sillä se on lähellä blinejä, joka taas kuvastaa auringoa, miksi tästä ei voisi olla suolainen versio lättyinä, onhan toisena joulupäivänä aurinkoa enemmän ja päivä pitempi kukon askeleen verran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä en ole koskaan ymmärtänyt, että kenellekään tehtäisiin omia ruokia. Omassa lapsuudessa on ollut jouluna jouluruuat ja muulloinkin syödään sitä ruokaa mikä on tarjolla, jos ei kelpaa ollaan syömättä. Lapset ovat oppineet syömään ja tykkäämään jouluruuasta. Pieninä lapsille maistui laatikot ja kinkku ja vanhemmiten alkanut maistua lapsille muutkin jouluruuat. Jotenkin tuntuu, että nirsoilu pahenee, jos siihen lähtee mukaan. Mutta ihan mukavan se on, jos joku viitsii tehdä kuten AP ja kaikki vielä nauttivatkin joulusta niin mikäpä siinä.
Kommentoin nyt yhteisesti sen verran, että ei tuossa liene työtä juuri sen enempää kuin perinteisemmässä joulumenussa ruokalajeineen. On vain vähän eri ruokalajit laitettavaksi. Mutta ei siis tarvitse nyt väkertää sillejä, pilkkoa rosollia (jonka aina olen tehnyt itse), tms. Siinä on vähän miettimistä, missä järjestyksessä laitan uuniruoat, kun niitä tulee muutakin kuin perinteiset laatikot. Ja tarkoitus on että päästään me aikuiset helpommalla joulupöydässä kun ei tarvitse kuunnella kitinää ruoasta. Ei nuo muuten mitenkään erityisen nirsoja edes ole.
Tortilloja ei kukaan onneksi ehdottanut. Niitä on joskus kyllä syöty, eri täytteillä, mutta etenkin tuon nuorimmaisen kanssa ollut aika sotkuista puuhaa.
Mielenkiintoista kuulla, että jollakin muullakin on ollut joulusima perinteenä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kirsikkatomaatit on hyviä talvellakin. :)
Ja ne ovat jouluisen punaisia! Älä ap itke suotta, kaikilla on taatusti kivempaa, kun löytyy mieluista syötävää. Kukapa sitä joulupöydässä varsinkaan ruasta yököttelyä haluaisi kuulla...
Vierailija kirjoitti:
Tossa vasta joulusiman kohdalla tajusin, että kyse on provosta. Huh! 😅
Sima on vanha juhlajuoma, jota tehtiin perhejuhliin, juhannukseksi, jouluksi jne.
Nyt olen huomannut uudelleen paluun, jota on tarjottu ristiäisissä, häissä, rippijuhlissa yms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äh, ap unohtui viestin 32 allekirjoituksesta! Se sama mamma tässä edelleen.
Minä voisin suunnitella vuosisadan joulumenun, tosin se ei saattais muille kelvata. Olen raskaana.
ap täällä hei, palasin raportoimaan tämän kokeilumme. Lyhyesti sanottuna lapset olivat tyytyväisiä, äiskä suunnilleen tyytyväinen, isä ei. Täytyy ehkä vähän säätää, jos uusitaan tämä ensi vuonna.
Poika mussutti tyytyväisenä makkaraa (tein vielä muusia lisäkkeeksi) ja lasagnea, veti myös kinkkua kunnon siivun. Ei sitten jaksanut jälkkäriksi kuin puoli lettua ja poistui pöydästä vatsaansa tyytyväisenä taputellen. Tyttö tapansa mukaan närppi noita samoja ruokia, otti sitten vielä niitä riisimurojaan hillon kanssa ja söi lettujakin. Ei ainakaan valittanut. Minä maistelin vähän kaikkea, mutta keskityin aikuisten "perinteisiin" jouluruokiin. Mies söi omiaan, graavilohta ja vähän otti makkaraa ja lasagnea kanssa, sanoi että siksi että ateria tuntuisi yhteisemmältä. Myöhemmin sitten sanoi, ettei ollut oikein tyytyväinen kun oli niin outoja ruokia ja että kaipasi silliä ja mietti, olisiko pitänyt lanttulaatikon ja limpun sijaan tilata lasimestarin silliä ja perunoita, koska voihan kinkun perunoidenkin kanssa syödä. Niin joo syötiin me aikuiset lettu per nenä myös. Olin maustanut lisäkkeenä tarjottua omenasosetta inkiväärillä ja kanelilla, jotta tuntuisi jouluisemmalta.
Joulupäivä syötiin noita samoja, tapaninpäivän ateriaksi tein lapsille porkkanalaatikon riisipuuron jämiin ja sen kanssa makkarakastike lopusta makkarasta (sanoivat haluavansa kun kysyin), ja aikuisille lipeäkalaa, kun ollaan sen ystäviä. Kinkkua syötiin myös.
Itse jäin lähinnä kaipaamaan monipuolisempaa salaattivalikoimaa kuin se tomaatti, joka kyllä yllätyksekseni oli graavilohen ja sienisalaatin kanssa hyvää. Ehkä voisin ehdottaa, että ensi jouluksi olisi monipuolisempi vihannestarjotin, jossa on tomaattia mutta sen ohella muutakin. Kaikki sitä tomaattia kyllä nyt jonkin verran söivät, löysin ihan kelvollisia tavallisia tomaatteja jopa.
Hankalinta olivat letut. En ollut tullut ajatelleeksi, että pitää miettiä, paistanko ne etukäteen vai vasta juuri ennen syömistä. Parempiahan ne suoraan pannulta ovat. Päädyin jälkimmäiseen vaihtoehtoon, vaikka se siis tiesi kokkaamista kesken aterian. Lapset jaksoivat kiltisti odotella jälkkäriä pöydässä sen aikaa kun vanhemmat söivät ja sitten siirryin paistopuuhiin (meillä on kyllä ruokapöytä keittiössä, joten ei tarvinnut kauas mennä). Onneksi menekki ei ollut kovin suuri :). Taikinaa jäi, ja lapset kyllä tykkäsivät kun saivat lettuja seuraavana päivänä myös välipalaksi.
Uuni meinasi myös käydä liian pieneksi, kun sinne piti mahduttaa makkara, lasagne ja lanttulaatikko, mutta onnistui se sitten jotenkin. Pitäisi varmaan olla kiertoilmauuni.
Kaiken kaikkiaan kokeilu oli kyllä ihan mielenkiintoinen! Luulisin, että jatketaan tähän tapaan ensi vuonnakin, tosin ruokalajit voivat etenkin lapsilla vaihtua. Ja koetan puhua pöytään sen vihannestarjottimeni. Uudeksivuodeksi pistin miehen mieliksi tekeytymään lasimestarin silliä, joka nyt jäi puuttumaan.
Mä laittaisin esim. aattona nuo vanhempien toiveet. Joulupäivänä lounaaksi uunimakkara ja jälkkärinä letut, illalla tonnikalalasagne. Tyttö saisi joulun kunniaksi korvata jonkun aterian muotilla ja hillolla.