Missäpäin Suomea tarjoillaan täytekakkua jouluna?

Etelä-Pohjanmaalta Savoon eläkepäiville muuttanut isotätini tarjosi aina täytekakkua kahvin kanssa, kun lapsena 1970-luvulla kävin vanhempieni kanssa hänen luonaan joulukahvilla ja viemässä joulukukan, joko jouluaattona tai joulupäivänä. Tarjolla oli myös itse leivottuja korvapuusteja ja piparkakkuja, jostain syystö muistan tämän hyvin elävästi, sekä lopuksi Wienernougat-suklaakonvehteja ja vihreitä marmorikuulia. Jostain syystä ei kuitenkaan koskaan tarjottu joulutorttuja (joista en kyllä lapsena pitänytkään), ehkä eivät olleet kuuluneet hänen nuoruutensa jouluherkkuvalikoimaan.

Lisäyksenä vielä edelliseen kommenttiini, että isotätini oli ollut ammatiltaan kansakulun opettaja ja lähtöisin ihan tavallisesta työläsiperheestä Jyväskylän lähistötä. Jotenkaan en usko, että tämä täytekakkutapa olisi ollut peräisin jo hänen lapsuudenkodistaan, vaan olisi ehkä omaksuttu myöhemmin elämän varrella.

Oikeastaan voisi itsekin täytekakun tänä vuonna tehdä, vaikka tapaninpäivälle.

Kiitoksia kiinnostavista kommenteista! Nähtävästi täytekakkua syödään ympäri maata joulusin. Itse olen aina mieltänyt sen jotenkin syntymäpäivien ja kesäjuhlien ruokana, ja jouluinen täytekakku tuntuu hassulta. "Raskaammat" kakut, vaikkapa sacherkakku ja käpykakku ja erilaiset kuivakakut ovat meillä kuuluneet jouluun.

Joku tuossa mainitsi luumutäytekakun, ja sehän kuulostaa jännältä. Löytyisikö hyvää reseptiä? Olen tainnut kerran elämässäni leipoa täytekakkua... niitä juustokakkuja sitten useampia ;) Vaikka en enää nuorisoon kuulukaan.

- ap

Lapsuudenkodissani meillä oli nk. kaupunkitalo, jossa oli viisi huoneistoa, joista neljä vuokralla. Tapaninpäivänä vuokralaiset tulivat tapanikahville ja silloin oli tarjolla täytekakkua.

Jotenkin tämä perinne jäi mukavana mieleen. Niinpä me olemme kutsuneet meidän rapun naapurit tapanikakkukahville jo vuosikymmeniä.

Anoppi kotoisin pohjanmaalta. Siellä on aina ollut täytekakku jouluna perinteisten piparien, nisu-ykkojen ja torttujen lisäkai

Yks mummu tekee. On Heinävedeltä kotoisin.

Vierailija kirjoitti:

Ahdistavaa että joillain on niin kaavamaista, tiettynä päivänä vuodesta pitää syödä tiettyjä ruokia ja koristella joulukoristeita. Eikö kukaan muu ahdistu joulun kaavamaisuudesta?

Minä en kyllä millään viitsi ahdistua siitä, mitä muut pitävät tapanaan jouluna syödä.  Perinteiset jouluruoat ovat minusta suurin piirtein ihan hyviä ja sopivat vuodenaikaan oikein hyvin. Muut saa syödä vaikka kesäkeittoa, jos huvittaa.

Pk seudulla. Nykyään moussekakku, ollut jo vuosia. Jälkiruuan lisäksi

Vierailija kirjoitti:

Ahdistavaa että joillain on niin kaavamaista, tiettynä päivänä vuodesta pitää syödä tiettyjä ruokia ja koristella joulukoristeita. Eikö kukaan muu ahdistu joulun kaavamaisuudesta?

Kaavamaisuuksia kutsutaan perinteiksi. En ahdistu perinteistä, minusta on mukavaa että sellaisia on olemassa.

Karjalassa aina täytekakku. Sanotaan, että miksi syödä kuivaa kakkua jouluna, kun kosteaakin saa. Hyi kuivakakut! Nykyään teen todella suklaisen, maukkaan täytekakun.

Meillä tarjottiin niin kauan, kun Pappa eli (syntyi 1912) asui Jkl mlk koko ikänsä.

Lapissa ainakin meillä on ollut täytekakku ja tortut, kun muista herkuista kukaan ei välitä.

Vierailija kirjoitti:

Karjalassa aina täytekakku. Sanotaan, että miksi syödä kuivaa kakkua jouluna, kun kosteaakin saa. Hyi kuivakakut! Nykyään teen todella suklaisen, maukkaan täytekakun.

Karjalainen äitini teki aina täytekakun joulupäiväksi 60-80-luvulla. Mieleen on jäänyt lapsuusmuistona, että joulupäivänä olin aamupäivällä ulkona leikkimässä tai kokeilemassa uusia suksia/potkukelkkaa, ja äiti huuteli sisälle. Siellä oli aamupäiväkahvit ja ihanaa, kosteaa täytekakkua. Olen joskus itsekin tehnyt esim. Sacherkakun joulupäiväksi. Sen nauttimista täytyy ehdottomasti edeltää ulkoilu.

En ole kuullutkaan, että jossain syötäisikään täytekakkua jouluna. Mutta mikäs siinä! Meillä on jälkkäriksi yleensä joku kevyehkö juttu esim puolukkajäädyke. Kakku vaikuttaa aika tuhdilla jälkiruoalta.

T. Keski-suomalainen

Jälkiruokana meillä oli 60-luvun alussa sekahedelmäkiisseliä ja 60 luvun lopusta 90-luvulle luumu-, karpalo- tai piparirahkaa (teen sitä joskus vieläkin, on hyvää). Kahvin kanssa oli se täytekakku (sellainen itse tehty, marjoja ja hedelmiä, kermavaahtoa vähän, ei mitään voikreemiä eli ei kovin makea eikä raskas) 60-luvulta lähtien. Torttuja tehtiin vain vähän, sen verran, että riitti jouluaatoksi. PIpareita ja erilaisia pikkuleipiä leivottiin hyvissä ajoin ennen joulua montaa eri laatua (puolikuut, kääntöneliöt, Anitan pikkuleivät, lusikkaleivät). Kuivakakkuja tehtiin myös: taatelikakku, hedelmäkakku, Katrin kakku (suklaata ja pähkinää). Asuimme Turussa, vanhemmat Turusta ja Keski-Pohjanmaalta.

Seura-lehdessä oli joskus 1970-luvun lopulla tai 1980-luvun alussa joulukakun (siis täytekakun) ohje. Ruokatoimittajana oli silloin Teija Sopanen ja muistaakseni ohje oli peräisin hänen tyttäreltään. Teimme kakkua kokeeksi sinä jouluna ja se oli mielettömän hyvää. Siinä oli jonkinlainen valuva kinuskin tapainen kuorrutus. Voisin tehdä toistekin, jos ohje vielä löytyisi jostain. Muuten meillä oli jouluna aina englantilaista hedelmäkakkua ja taatelikakkua, ei täytekakkua. Etelä-Savosta olen kotoisin.

Pk seudulla. Ensin on jälkkäri ja myöhemmin illalla joku kakku kahvin kanssa. 

Tietysti syödään kakkua,Joulu on juhla,meillä juhlissa ei syödä pipareita eikä torttuja.

Meidän mummolassa Pohjois-Pohjanmaalla oli aina kahvipöydässä täytekakku. Tapa on jäänyt siitä. Muuten voitais luopua tavasta, mutta kehitysvammaiselle veljelleni kakku on tärkeä, joten se tehdään.