Hirveimmät / omalaatuisimmat naapurinne?
Kiinnostaisi kuulla tarinoita hirveimmistä tai omalaatuisimmista naapureistamme. Voin itse aloittaa.
Vuosia sitten asuessani kerrostalossa naapurin mummo valitti aivan kaikesta elämästäni. En edes metelöinyt tarpeettomia. Ihmeellisin valitus oli kuitenkin ruoan hajusta, joka jostain kautta hänen asuntoonsa kuulema tuli. Saneli minulle kellon aikojakin, milloin saan ja en saa laittaa ruokaa. Ilmoitin asiasta isännöitsijälle, mutta ei asiaa sen kummemmin selvitetty. En lopettanut ruoanlaittoa, mutta ei mummo enää samasta asiasta onneksi valittanutkaan.
Kommentit (29)
Naapurin naimisissa oleva ukko 75v ahdistellut seksuaalisesti useamman kerran. Hallitus ja isännöitsijä vain huvittuneina nauroivat. Ahdistelu loppui kun löin nyrkillä.
Asuin neljä vuotta kerrostaloasunnossa jossa yläpuolellani asui keski-ikäinen ruma ällötys, joka tirkisteli postiluukustani sisään, jäi oveni taakse kyttäilemään ja hieromaan ovea, meni samaan aikaan suihkuun omassa asunnossaan, kun kuuli minun menevän ja koputteli lattiaansa erilaisia rytmejä. Äijä vietti päivät kotosalla, eli jotain vikaa siinä oli, kun ei työssä käynyt.
Lopulta sain tarpeekseni ja muutin pois.
Nyt asun ihanassa kerrostalossa. <3
Alakerran naapuri on näitä kuuluisi kerrostalokyyliä.
Heippa lappu tai ovella raivoaminen on tullut mm. siitä että suihkuni keski 2 minuuttia yli 10, siitä että huudatan stereoita (en omista stereoita), siitä että kun teen ruokaa haju tulee hänen asuntoonsa, siitä kun kerran minulta tippui lasi kädestä illalla ja kuulemma "raivospäiten paiskoin tavaroita", siitä että minun kirjeeni oli laitettu hänen postilaatikkoonsa (kuulemma tälläinen vahinko epäilyttää) jne.
Ehkä pahin oli kuitenkin kun tulin kotiin illalla noin 12 aikaan ystävien kanssa illanvieton jälkeen, ja rouva tuli heti ovella vastaan ja ilmoitti että häntä pelottaa asua minunlaisteni juoppojen seurassa. Olin 100% selvin päin sillä olin autolla liikenteessä, ja koitin asiaa selittää, ja hän päässään sitten väänsi asian niin, että olin humalassa ajellut. Puhui taloyhtiön kokouksessa kuinka minunlaiseni ihmisen olisi muutettava. Onneksi kaikki tietävät rouvan metkut eikä häneen uskottu.
Näitä on lukemattomiin. Onneksi isännöitsiä on asiassa minun puolellani, rouva on harrastanut tätä heti taloon muutettuaan. En ole myöskään ainoa joka lappusia saa.
Pahinta on että en edes usko että rouva on mielenterveysongelmainen tai mitään, työssäkäyvä ihminen jonka elämässä vaan ei tunnu olevan muuta sisältöä kuin naapureiden kiusaaminen.
Olen asunut vain taloyhtiöissä, joissa on iso osa omistusasuntoja ja asukkaina ns. normaaleja kunnon ihmisiä, eli kaupungin vuokrakämppämeininkiä huumehörhöineen en ole päässyt kokemaan. Silti näitä tapauksia on. Ikävin tässä.
Eka yksiöni oli kivassa 60-lukulaisessa taloyhtiössä Koillis-Helsingissä. Muutin asumaan kämppään, jossa oli asunut joku mies jolla elämä oli heittänyt jossain vaiheessa kuperkeikkaa ja alko oli alkanut maistumaan. Kämppä oli hänen jäljiltään sittemmin remontoitu. Oli okein siistiä ja hiljainen rappu. Kunnes. Alakerrassa asui yksinäinen täti, jonka mielenterveyttä aloin epäilemään jo alkuaikoina. Tämä kyttäsi minua ja kaikkia luonani kyläileviä oven raosta. Avasi oven rappuun raolleen ja tuijotti. Joskus jopa alasti. Mm. vanhempieni kyläillessä tämä alastonkyttäys tapahtui. Mitäs teet. Sitten täti alkoi puhutella minua aina näkiessään. Valitti kummista äänistä, bileistä (olin oikein hiljainen asukas, ei kotibileitä) kun hän tekee vuorotyötä eikä saa nukuttua vuokseni. Pahoittelin varmuudeksi. Tuskin hän töissä kävi, kun näytti olevan AINA kotonaan. Lopuksi hän sekosi. Keskellä yötä heräsin siihen, että hän hakkasi patteria, laski vettä täysillä suihkussa ja huusi jotakin sen suuntaista kuten "hu#ran per#e, portto, s##tana korjaa" yms. Oletin, että oli minulle osoitettu tuo viestinsä.
Sitten samaan taloon seinänaapurikseni muutti virolaisia asfalttimiehiä, joilla oli tapana ryypätä vähän koko ajan ja tapella, hajottaa kämppä ja ihan vain mölytä. Tämän jälkeen aloin etsimään uutta asuntoa. Sääli, sillä oli kiva asunto ja ympäristö.
Seuraavassa asunnossani riesoina olivat naapurin nuoren miehen räksyttävä pikkuterrieri ja yläkerran espanjalaisen (?) miehen iltaiset kitarasessiot. Soitto alkoi siinä 23 maissa. Joskus lauloi falsetillaan, aika pieleen. Biisi taisi olla jotain tosi kulunutta kasarikamaa.
Virolaiset raksamiehet yläkerrassa. Aivan tolkutonta kännäämistä, tavaroiden myyntiä läpi yön ja trance-musan soittoa nupit kaakossa koko viikonlopun läpi.
Pakko oli muuttaa.
Bonus: opin vironkielinen ilmaisun sanalle kotirauha ( tuli viroksi heitä heippalaputeltua, mutta ei mitään apua siitä ollut).
Yläkerrassa asui hetken pariskunta ja jonka joka viikonloppuinen baarista tulo aikaan alkava riitely ja sitä seurannut huutonainti alkoi melko nopeasti ärsyttämään. Onneksi muuttivat pian muualle, niin mielenterveys säilyi.
Rivitalomme seinänaaupurilla Matilla on tapana seurata lähes kaikkea, mitä mitä teemme. Jos jokin jää epäselväksi, niin ei ujostele ottaa siitä selvää. Jos minulta ei saa suoraa vastausta, niin hakee tiedon aivan varmasti muualta.
Hänen vaimonsa Maija onkin sitten juorukellojen äiti pahimmasta päätä. Rivitalo on pellon reunalla ja talvisin hiljaisena aikana peltoa pitkin kantautuu ihmisten puheäänet melko hyvin ja monesti kuunnellut koiranulkoiluttajien puheluita huvittuneena. Kerran sille Maijalle naureskelin tapausta takapihallani, kun lähinaapuruston mies jutteli koiralenkillään puhelimeensa kaikkea hempeää ja sovittiin treffiä ym. Lopussa sitten sanoi "Nyt pitää mennä, kun mun vaimo oottaa kotona". Noh tämä Maija siihen heti tikkana "Ai jaa minkälainen koira, näitkö minkä värinen, tunnistitko sen miehen" etc. No en tuntenut ja koirakin käveli lumivallin takana, etten nähnyt. Eikä kiinnostanut kenenkään kilsan päässä asuvan miehen pettämiset. Ei tässä vielä kaikki. Tämä jäi vaivaamaan Maijaa. Oli ottanut omalla koiralenkillään salaa kuvia muista miespuolisista taluttajista ja kyseli oliko se tämä (näyttää kännykkäkuvia)? näyttääkö tutulle, voisko olla se? *reps*
Seinänaapurit tykkää myös käydä paikallisessa, jossa minä olen koko 20v. täällä asumiseni aikana käynyt tasan 2x. Kun menin ekan kerran sisään, niin siellä yksi (kanta-)asiakkaan näköinen nainen tuli tervehtimään ja sanoi "Ai sinäkö oot se Matin ja Maijan naapuri Raili?". Öö tunnetaanko me jostain, kysyin. Matti ja Maija onkin kertoneet sinusta paljon juttuja, sanoi tämä nainen ja jatkoi matkaansa. No näinhän sen piti mennäkin.
Vierailija kirjoitti:
Joskus ysärillä asuin vähän aikaa kerrostalossa jossa yläpuolella asui jostain lähi-idästä tulleita. Ehkä opiskelijoita kun nuoria miehiä. Kuitenkin se outo juttu. Toisinaan sieltä kuului jyrisevä ääni jota seurasi kolina ja hitonmoinen innostunut pulina. Mietin että keilaako ne siellä? En parempaakaan teoriaa keksinyt niistä äänistä. Sitä jyrinä, kolina ja pulinaa toistui aina useita kertoja peräkkäin niinä iltoina kun sitä kuului.
Keilaa :D
Nykyinen alakerran naapuri. Ramppaa terassillaan tupakalla n. 2 krt/h, eli tuulettaminen siltä puolelta tai parvekkeella oleilu on miltei mahdotonta. Hankki pikkukoiran, joka räyskyttää jokaiselle äänelle rappukäytävässä. Nykyisin tiedän postin tulevan siitä, kun räyskytys alkaa. Kesällä säilytti täysiä koirankakkapusseja terassillaan. Jos kuuntelee musiikkia, kuuntelee niin lujaa, että sanat kuuluvat selkeästi meille. Ja kun hän tuulettaa asuntoaan, sieltä leijailee sellainen kirppishaju. Tiedätte varmaan vähän ummehtuneen hajuiset kirpparivaatteet. Sellainen haju.