Ällöttääkö muita varattujen salasuhteet?
Etenkin, jos ovat perheellisiä.
Mulla tulee sellainen kuvotus, kun vaikka luen tältä palstalta ihmisten juttuja niiden "rakkaustarinoista" liiton ja perheen ulkopuolella, salassa.
Tulee mielikuva tosi tuhnuista ja vähän ällöttävistä ihmisistä, vähän samankaltainen kuin joistain true rapanisteistä (en voisi koskea sellaseen ja niiden näkemisestäkin voi mennä ruokahalu).
Semmonen kuvotus ja vahva ällötys, että ei haluaisi olla sellaisten ihmisten kanssa missään tekemisissä, kun ovat niin "likaisia" tuhnuja.
Tuleeko muilla tällaisia fiiliksiä?
(Ja ei, en ole katkera jätetty mamma, vaan parikymppinen sinkkunainen)
Kommentit (46)
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vajaa kolmekymppinen mimmi ja ymmärrän salasuhteet täysin. Yksiavioisuus on ihan siistiltä kuulostava juttu teoriassa, mutta eri asia toimiiko se monellekaan käytännössä.
Ymmärrän myös miehiä, jotka kaipaavat muita naisia avioliitossa. Vaikka olen itsekin nainen, en ymmärrä miten joku mies jaksaa katsella samaa mammaa kymmeniä vuosia ilman muita ilotteluja. Olen realisti.
Yksiavioisuus ei ollut se pointti, vaan salasuhteet.
Jos henkilö ei kykene yksiavioiseen suhteeseen, ei hänen tule sellaiseen ryhtyä, vaan etsiä kumppani jolle muut (seksi)kumppanit ovat OK ja meininki on AVOINTA, rakkaudellista ja lojaalia.
Jos sellasta ei löydy, sitten täytyy olla sinkku.
Yksiavioisia ja yksiavioisessa suhteessa olevaa (tai niin luulevaa) ei saa niihin leikkeihin vetää mukaan vääryydellä ja viekkaudella.
Eli: kyse on SALAsuhteista, joissa siis petetään ja kustaan samalla oman perheen päälle, halveksitaan perhettä omilla teoilla.
AP
Joo oon myös ihmetellyt samaa, ne salasuhteessa elävät taitaa olla jotenki sairaita päästään koska ei kukaan puolisoaan rakastava täysjärkinen ihminen tee tollasta. On se niin vaikee erota siitä vanhasta puolisosta.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vajaa kolmekymppinen mimmi ja ymmärrän salasuhteet täysin. Yksiavioisuus on ihan siistiltä kuulostava juttu teoriassa, mutta eri asia toimiiko se monellekaan käytännössä.
Ymmärrän myös miehiä, jotka kaipaavat muita naisia avioliitossa. Vaikka olen itsekin nainen, en ymmärrä miten joku mies jaksaa katsella samaa mammaa kymmeniä vuosia ilman muita ilotteluja. Olen realisti.
Jos vaan kaipaat buustausta huonolle itsetunnollesi tai et osaa rakastaa. Siksi ymmärrät tälläiset
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vajaa kolmekymppinen mimmi ja ymmärrän salasuhteet täysin. Yksiavioisuus on ihan siistiltä kuulostava juttu teoriassa, mutta eri asia toimiiko se monellekaan käytännössä.
Ymmärrän myös miehiä, jotka kaipaavat muita naisia avioliitossa. Vaikka olen itsekin nainen, en ymmärrä miten joku mies jaksaa katsella samaa mammaa kymmeniä vuosia ilman muita ilotteluja. Olen realisti.
Yksiavioisuus ei ollut se pointti, vaan salasuhteet.
Jos henkilö ei kykene yksiavioiseen suhteeseen, ei hänen tule sellaiseen ryhtyä, vaan etsiä kumppani jolle muut (seksi)kumppanit ovat OK ja meininki on AVOINTA, rakkaudellista ja lojaalia.
Jos sellasta ei löydy, sitten täytyy olla sinkku.Yksiavioisia ja yksiavioisessa suhteessa olevaa (tai niin luulevaa) ei saa niihin leikkeihin vetää mukaan vääryydellä ja viekkaudella.
Eli: kyse on SALAsuhteista, joissa siis petetään ja kustaan samalla oman perheen päälle, halveksitaan perhettä omilla teoilla.
AP
Luulen, että siinä tapauksessa suurimman osan miehistä pitäisi vain elää yksin. Naiset ovat usein niin erilaisia kuin miehet esimerkiksi sitoutumisasioissa. Toki on pettäviä naisiakin. Mutta luulen, että avioliitto on hyvä kompromissi; halutaan turvallista arkea, mutta toisaalta myös tyydyttää niitä lihallisia himoja. Karua toki, mutta mun mielestä ihan täysin ymmärrettävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vajaa kolmekymppinen mimmi ja ymmärrän salasuhteet täysin. Yksiavioisuus on ihan siistiltä kuulostava juttu teoriassa, mutta eri asia toimiiko se monellekaan käytännössä.
Ymmärrän myös miehiä, jotka kaipaavat muita naisia avioliitossa. Vaikka olen itsekin nainen, en ymmärrä miten joku mies jaksaa katsella samaa mammaa kymmeniä vuosia ilman muita ilotteluja. Olen realisti.
Jos vaan kaipaat buustausta huonolle itsetunnollesi tai et osaa rakastaa. Siksi ymmärrät tälläiset
Mietis nyt vähän. Ei se vaan yksinkertaisesti mene välttämättä niin, että papin aamenen jälkeen se yksi sama ihminen on oikea. Asiat ei ole niin mustavalkoisia. Voi olla, että törmää myöhemmin ihmiseen, joka olisi miljoona kertaa omaa puolisoa parempi valinta. Ja vaikka menisi sen uudenkin kanssa naimisiin, niin voi olla, että törmäisi kymmenen vuoden päästä vielä upeampaan. Ihminen kasvaa elämänsä aikana ja voi olla kymmenen vuoden päästä kuin eri henkilö, intressit muuttuvat samalla jne. En näe sellaista ihmistä huonompana. Mielestäni tähän ei nyt liity millään tavalla huono itsetunto, en ymmärrä miksi täytyy aina vedota siihen. Eri asia jos täytyy pettää sen takia, että pitää jatkuvasti todistella itselleen, että kelpaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vajaa kolmekymppinen mimmi ja ymmärrän salasuhteet täysin. Yksiavioisuus on ihan siistiltä kuulostava juttu teoriassa, mutta eri asia toimiiko se monellekaan käytännössä.
Ymmärrän myös miehiä, jotka kaipaavat muita naisia avioliitossa. Vaikka olen itsekin nainen, en ymmärrä miten joku mies jaksaa katsella samaa mammaa kymmeniä vuosia ilman muita ilotteluja. Olen realisti.
Jos vaan kaipaat buustausta huonolle itsetunnollesi tai et osaa rakastaa. Siksi ymmärrät tälläiset
Mietis nyt vähän. Ei se vaan yksinkertaisesti mene välttämättä niin, että papin aamenen jälkeen se yksi sama ihminen on oikea. Asiat ei ole niin mustavalkoisia. Voi olla, että törmää myöhemmin ihmiseen, joka olisi miljoona kertaa omaa puolisoa parempi valinta. Ja vaikka menisi sen uudenkin kanssa naimisiin, niin voi olla, että törmäisi kymmenen vuoden päästä vielä upeampaan. Ihminen kasvaa elämänsä aikana ja voi olla kymmenen vuoden päästä kuin eri henkilö, intressit muuttuvat samalla jne. En näe sellaista ihmistä huonompana. Mielestäni tähän ei nyt liity millään tavalla huono itsetunto, en ymmärrä miksi täytyy aina vedota siihen. Eri asia jos täytyy pettää sen takia, että pitää jatkuvasti todistella itselleen, että kelpaa.
Siksi tällaisen ihmisen ei pidä alunperinkään ryhtyä parisuhteeseen ja perustaa perhettä vaan pysyä sinkkuna koko ikänsä. Jos kuitenkin on erehtynyt avioon, eroaa siinä vaiheessa kun kaipaa sitä kuuluisaa "vaihtelua". Mikään ei selitä pettämistä muuta kuin oma napa ja itsekeskeisyys.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vajaa kolmekymppinen mimmi ja ymmärrän salasuhteet täysin. Yksiavioisuus on ihan siistiltä kuulostava juttu teoriassa, mutta eri asia toimiiko se monellekaan käytännössä.
Ymmärrän myös miehiä, jotka kaipaavat muita naisia avioliitossa. Vaikka olen itsekin nainen, en ymmärrä miten joku mies jaksaa katsella samaa mammaa kymmeniä vuosia ilman muita ilotteluja. Olen realisti.
Jos vaan kaipaat buustausta huonolle itsetunnollesi tai et osaa rakastaa. Siksi ymmärrät tälläiset
Mietis nyt vähän. Ei se vaan yksinkertaisesti mene välttämättä niin, että papin aamenen jälkeen se yksi sama ihminen on oikea. Asiat ei ole niin mustavalkoisia. Voi olla, että törmää myöhemmin ihmiseen, joka olisi miljoona kertaa omaa puolisoa parempi valinta. Ja vaikka menisi sen uudenkin kanssa naimisiin, niin voi olla, että törmäisi kymmenen vuoden päästä vielä upeampaan. Ihminen kasvaa elämänsä aikana ja voi olla kymmenen vuoden päästä kuin eri henkilö, intressit muuttuvat samalla jne. En näe sellaista ihmistä huonompana. Mielestäni tähän ei nyt liity millään tavalla huono itsetunto, en ymmärrä miksi täytyy aina vedota siihen. Eri asia jos täytyy pettää sen takia, että pitää jatkuvasti todistella itselleen, että kelpaa.
Niin, sen uuden ja upean tyypin kanssa on siis mielestäsi suorastaan pakko alkaa _salasuhteeseen_ ja kusta kumppaniaan silmään?
Mitenkään suoraselkäisemmin ei asiaa voi hoitaa?
Tosin aika hataralla pohjalla on suhde ja sitoutuminen, jos aina uuden ja äkkiseltään "upeamman" ihmisen tavatessa täytyy päästä sen kanssa kontaktiin ja jopa (sala)suhteeseen.
Ehkä joillain sitten on sikana sielunkumppaneita joihin törmäilee usein, eikä sitoutuminenkaan niin nappaa?
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä sen tajuan, että salasuhteet on jossain määrin inhimillisiä, kuuluu joidenkin "ihmisluontoon" ja niitä vaan on, mutta ei se poista sitä ällötystä niitä kohtaan ja tee siitä touhusta sen kauniimpaa.
Likaista se on, likaista ja rumaa.
Lisäksi tietysti todella halveksivaa käytöstä puolisoa ja lapsia kohtaan.
Tavallaan siinä "kusee" oman perheen päälle.AP
Siinä kusee myös sen rakastajan/rakastajattaren päälle. Ei siinä olla reiluja kenellekään. Kerran erehdyin naimisissaolevan miehen matkaan. Toiste en sitä tee. Se toinen vain käyttää sua, ei se mikään suhde ole.
Ei. En rupea tuomitsemaan minulle vieraita ihmisiä, joiden tilanteita ja olosuhteita en tunne. Aloittajakin saattaa kasvaessaan huomata, että elämässä on paljon harmaan sävyjä, ei vain kauniita ja herkkiä tai kuvottavia asioita.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vajaa kolmekymppinen mimmi ja ymmärrän salasuhteet täysin. Yksiavioisuus on ihan siistiltä kuulostava juttu teoriassa, mutta eri asia toimiiko se monellekaan käytännössä.
Ymmärrän myös miehiä, jotka kaipaavat muita naisia avioliitossa. Vaikka olen itsekin nainen, en ymmärrä miten joku mies jaksaa katsella samaa mammaa kymmeniä vuosia ilman muita ilotteluja. Olen realisti.
Hyvä ihminen, Suomessa saa erota ja mennä uudestaan naimisiin ihan vapaasti, tai vaikka olla viriili ikisinkku. Yksiavioisuutta ei tarvitse teeskennellä.
Vierailija kirjoitti:
Etenkin, jos ovat perheellisiä.
Mulla tulee sellainen kuvotus, kun vaikka luen tältä palstalta ihmisten juttuja niiden "rakkaustarinoista" liiton ja perheen ulkopuolella, salassa.
Tulee mielikuva tosi tuhnuista ja vähän ällöttävistä ihmisistä, vähän samankaltainen kuin joistain true rapanisteistä (en voisi koskea sellaseen ja niiden näkemisestäkin voi mennä ruokahalu).
Semmonen kuvotus ja vahva ällötys, että ei haluaisi olla sellaisten ihmisten kanssa missään tekemisissä, kun ovat niin "likaisia" tuhnuja.Tuleeko muilla tällaisia fiiliksiä?
(Ja ei, en ole katkera jätetty mamma, vaan parikymppinen sinkkunainen)
Ei ällötä. Ihminen on luonnostaan seksuaalinen ei-monogaaminen eläin. Mielestäni on positiivista että ihmiset toteuttavat seksuaalisia halujaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vajaa kolmekymppinen mimmi ja ymmärrän salasuhteet täysin. Yksiavioisuus on ihan siistiltä kuulostava juttu teoriassa, mutta eri asia toimiiko se monellekaan käytännössä.
Ymmärrän myös miehiä, jotka kaipaavat muita naisia avioliitossa. Vaikka olen itsekin nainen, en ymmärrä miten joku mies jaksaa katsella samaa mammaa kymmeniä vuosia ilman muita ilotteluja. Olen realisti.
Hyvä ihminen, Suomessa saa erota ja mennä uudestaan naimisiin ihan vapaasti, tai vaikka olla viriili ikisinkku. Yksiavioisuutta ei tarvitse teeskennellä.
Suomessa saa myös vapaasti pitää useita pitkäaikaisia rinnakkaissuhteita. Kaikki eivät tykkää siitä niin-kovin-muodikkaasta sarjamonogamiasta missä kumppania vaihdetaan kuin sukkaa heti kun vanha alkaa kyllästyttämään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etenkin, jos ovat perheellisiä.
Mulla tulee sellainen kuvotus, kun vaikka luen tältä palstalta ihmisten juttuja niiden "rakkaustarinoista" liiton ja perheen ulkopuolella, salassa.
Tulee mielikuva tosi tuhnuista ja vähän ällöttävistä ihmisistä, vähän samankaltainen kuin joistain true rapanisteistä (en voisi koskea sellaseen ja niiden näkemisestäkin voi mennä ruokahalu).
Semmonen kuvotus ja vahva ällötys, että ei haluaisi olla sellaisten ihmisten kanssa missään tekemisissä, kun ovat niin "likaisia" tuhnuja.Tuleeko muilla tällaisia fiiliksiä?
(Ja ei, en ole katkera jätetty mamma, vaan parikymppinen sinkkunainen)
Ei ällötä. Ihminen on luonnostaan seksuaalinen ei-monogaaminen eläin. Mielestäni on positiivista että ihmiset toteuttavat seksuaalisia halujaan.
Seksuaalisia haluja voi toteuttaa muutenkin kuin kusettamalla, ainakin jos omaa edes jonkinlaisen empatiakyvyn.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vajaa kolmekymppinen mimmi ja ymmärrän salasuhteet täysin. Yksiavioisuus on ihan siistiltä kuulostava juttu teoriassa, mutta eri asia toimiiko se monellekaan käytännössä.
Ymmärrän myös miehiä, jotka kaipaavat muita naisia avioliitossa. Vaikka olen itsekin nainen, en ymmärrä miten joku mies jaksaa katsella samaa mammaa kymmeniä vuosia ilman muita ilotteluja. Olen realisti.
Hyvä ihminen, Suomessa saa erota ja mennä uudestaan naimisiin ihan vapaasti, tai vaikka olla viriili ikisinkku. Yksiavioisuutta ei tarvitse teeskennellä.
Suomessa saa myös vapaasti pitää useita pitkäaikaisia rinnakkaissuhteita. Kaikki eivät tykkää siitä niin-kovin-muodikkaasta sarjamonogamiasta missä kumppania vaihdetaan kuin sukkaa heti kun vanha alkaa kyllästyttämään.
Niin saa, siksi salasuhteet ovatkin oikein erityisen halveksuttavia.
Sellaisilla ihmisillä ei taida empatiakykyä olla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Etenkin, jos ovat perheellisiä.
Mulla tulee sellainen kuvotus, kun vaikka luen tältä palstalta ihmisten juttuja niiden "rakkaustarinoista" liiton ja perheen ulkopuolella, salassa.
Tulee mielikuva tosi tuhnuista ja vähän ällöttävistä ihmisistä, vähän samankaltainen kuin joistain true rapanisteistä (en voisi koskea sellaseen ja niiden näkemisestäkin voi mennä ruokahalu).
Semmonen kuvotus ja vahva ällötys, että ei haluaisi olla sellaisten ihmisten kanssa missään tekemisissä, kun ovat niin "likaisia" tuhnuja.Tuleeko muilla tällaisia fiiliksiä?
(Ja ei, en ole katkera jätetty mamma, vaan parikymppinen sinkkunainen)
Ei ällötä. Ihminen on luonnostaan seksuaalinen ei-monogaaminen eläin. Mielestäni on positiivista että ihmiset toteuttavat seksuaalisia halujaan.
Seksuaalisia haluja voi toteuttaa muutenkin kuin kusettamalla, ainakin jos omaa edes jonkinlaisen empatiakyvyn.
AMEN. Tässähän tää ketju on tiivistetty yhdeksi virkkeeksi.
Mutta miksi mennä naimisiin, jos haluaa edelleen elää kuin vapaat sinkut?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä sen tajuan, että salasuhteet on jossain määrin inhimillisiä, kuuluu joidenkin "ihmisluontoon" ja niitä vaan on, mutta ei se poista sitä ällötystä niitä kohtaan ja tee siitä touhusta sen kauniimpaa.
Likaista se on, likaista ja rumaa.
Lisäksi tietysti todella halveksivaa käytöstä puolisoa ja lapsia kohtaan.
Tavallaan siinä "kusee" oman perheen päälle.AP
Siinä kusee myös sen rakastajan/rakastajattaren päälle. Ei siinä olla reiluja kenellekään. Kerran erehdyin naimisissaolevan miehen matkaan. Toiste en sitä tee. Se toinen vain käyttää sua, ei se mikään suhde ole.
Niinpä niin taas. Juuri tätä tarkoitan; naiset tuntuvat olettavan, että mies ei huomaa muita naisia avioliiton aikana. Ottakaa nyt ne vaaleanpunaiset lasit pois ja avatkaa silmänne. Se avioliitossa elelevä voi IHAN OIKEASTI ihastua tai jopa rakastua johonkin toiseen naiseen avioliiton aikana. Kuinka yksinkertainen voi ihminen olla jos ajattelee, että avioliiton ulkopuolisessa suhteessa on aina kyse vain toisen hyväksikäyttämisestä. Ikään kuin te olisitte jotain miehenne maailmannapoja, joita ei yksikään toinen nainen syrjäytä. Aika ylimielistä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mä sen tajuan, että salasuhteet on jossain määrin inhimillisiä, kuuluu joidenkin "ihmisluontoon" ja niitä vaan on, mutta ei se poista sitä ällötystä niitä kohtaan ja tee siitä touhusta sen kauniimpaa.
Likaista se on, likaista ja rumaa.
Lisäksi tietysti todella halveksivaa käytöstä puolisoa ja lapsia kohtaan.
Tavallaan siinä "kusee" oman perheen päälle.AP
Siinä kusee myös sen rakastajan/rakastajattaren päälle. Ei siinä olla reiluja kenellekään. Kerran erehdyin naimisissaolevan miehen matkaan. Toiste en sitä tee. Se toinen vain käyttää sua, ei se mikään suhde ole.
Niinpä niin taas. Juuri tätä tarkoitan; naiset tuntuvat olettavan, että mies ei huomaa muita naisia avioliiton aikana. Ottakaa nyt ne vaaleanpunaiset lasit pois ja avatkaa silmänne. Se avioliitossa elelevä voi IHAN OIKEASTI ihastua tai jopa rakastua johonkin toiseen naiseen avioliiton aikana. Kuinka yksinkertainen voi ihminen olla jos ajattelee, että avioliiton ulkopuolisessa suhteessa on aina kyse vain toisen hyväksikäyttämisestä. Ikään kuin te olisitte jotain miehenne maailmannapoja, joita ei yksikään toinen nainen syrjäytä. Aika ylimielistä.
Niin? Mies rakastuu toiseen, mies eroaa entisestä, ei petä. Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Itse olen vajaa kolmekymppinen mimmi ja ymmärrän salasuhteet täysin. Yksiavioisuus on ihan siistiltä kuulostava juttu teoriassa, mutta eri asia toimiiko se monellekaan käytännössä.
Ymmärrän myös miehiä, jotka kaipaavat muita naisia avioliitossa. Vaikka olen itsekin nainen, en ymmärrä miten joku mies jaksaa katsella samaa mammaa kymmeniä vuosia ilman muita ilotteluja. Olen realisti.
Hyvä ihminen, Suomessa saa erota ja mennä uudestaan naimisiin ihan vapaasti, tai vaikka olla viriili ikisinkku. Yksiavioisuutta ei tarvitse teeskennellä.
Saapa hyvinkin, mutta eriasia, että kestääkö sitä arvostelua ja "petturi"- kemmentteja jos menee useammin avioon.
Se on oma valinta, antaako pikkusormensa sille jollekin, jossa on "sitä jotain".
Ei niin käy ihan tuosta noin vaan hups, siihen tarvitaan tietoisia liikkeitä.