En ole eläessäni ollut näin vihainen! Mies sammunut, koiranpentu kuristumispisteessä pöydänjalkaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ei herää? Ulkovaatteet päällä? Tyhjiä pulloja ei näy? Oletko varma että ukkosi ei ole saanut jotakin sairaskohtausta?

Eiköhän sen hajusta erota.

  Se on ollut baarissa ja yrittänyt ehtiä käyttämään koiran ennenkuin tulet töistä, kun sinua pelkää kuitenkin, vaan kävipä ohrasesti eli kun oikaisi sohvalle, niin siinä on. -  Mutta oikeasti, koska on vasta seurustelusuhde, ota ero, ellei tämä ole aivan jokin poikkeustilanne.  Jos hän harrastaa juomista muutoinkin ja usein niin ota ero.  Kaikille voi käydä joskus huonosti jos ei ole ollut tapana.  Tuo, että koiranpentu on ollut yksin ja käyttämättä ulkona, niinse on todella huono juttu.. Juoksutatko itse yöllä pentua kerrostalostalosta useinkin yöllä ulos?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka hankkii koiranpennun ja pakottaa miehensä pitämään siitä huolta, kun itse ei oikein huvita?

Sossupummille varmasti outo ajatus, mutta useimmat käyvät töissä jotta olisi varaa siihen koiraan. Silloin ei vain voi koko ajan röhnätä kotona koiran kanssa vaikka kuinka haluaisi. :)

Tästä syystä koira hankitaan vasta silloin kun hoitajia on useampia tai on mahdollisuus käyttää sitä ulkona myös kesken työpäivän. Turha syyttää miestäsi siitä, että et itse osaa hoitaa asioitasi kunniallisesti. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä siis tosiaan odotit että alkoholisti pitäisi huolen koiranpennusta la-su yönä? 

Tätä minäkin ihmettelin,riittääkö että sellainen SANOO hoitavansa asian?

Täällä yksi sellainen, jo toisessa sukupolvessa, ja voin kertoa, että työelämässä sä luultavasti kohtaa aina välillä tällaisia-sellaisia ja tietämättäsi hyväksyt, kun tällainen-sellainen lupaa hoitaa homman ja hoitaakin sen homma.

Nimimerkillä "huomenna taas töihin"

Ne joilla on tapana ryypätä kaikki vapaapäivät liukuvat helposti ryyppäämään työpäivinäkin.

Kuka puhui mistään vapaapäivinä juomisesta. Kyllä työpäivänäkin pystyy ottamaan, esimerkiksi illalla ja aamulla taas töihin. Kyse oli siitä, että holistikin voi hoitaa tehtävänsä suurimmaksi osakseen moitteettomasti, aikataulussa pysyen ja tuloksellisesti. Työelämässä toimii todella paljon kaltaisiani alkoholisteja, jotka yleensä saavat hommansa tehtyä ja välttämättä työkavereilla, saatikka millään yhteistyökumppaneilla, ei ole mitään hajua tilanteesta. Yli 20-vuotisen työurani aikana on ollut kaksi tilannetta, jolloin minun ei olisi pitänyt mennä töihin, koska en ollut työkunnossa ja kaksi kertaa olen saikuttanut, koska en ole selvinnyt töihin. Ikinä en ole saanut varoitusta tai potkuja. Itse asiassa olen palannut pyydettynä takaisin sellaiseen työpaikkaan, jossa olin töissä sen yhden kerran noista kerroista, jolloin minun ei todellakaan olisi pitänyt mennä töihin huonon hapen takia. Työtodistukseni ovat hyvät ja työhistoriani on lähes katkematon, lukuunottamatta sitä aikaa kun luin yliopiston pääsykokeisiin.

No sulle tulee rasvamaksa, maksakirroosi ja varmaan saar jonkun viinakrampin jonain päivänä töissä. Näen näitä potilaita töissä yhtenään. Tissuttelevat päivittäin, luulevat olevansa ok, kunnes se totuus valkenee.

Kai jätit jo sen sian ?

Onko ukolla kaikki hyvin. Tiedä vaikka olisi ollut alkoholi myrkytys. Tarkkaile ja vie tarvittaessa lääkäriin. On se niin kauheeta.

Käsittääkseni alkoholismi on tunne-elämän "riippuvuussairaus" kuin esim, kaikki syömishäiriöt, peliriippuvuus ja lukuisat muut tunne-elämän sairaudet. Kun tuomitsee jonkin noista, ei sokea huomaa, että itsellä on myös jokin riippuvuus. Vaikka netissä roikkuminen , mikä vaan riistäytyä... Antti Heikkilä kirjoitti aikoinaan kirjan; Riippuvuus - valheiden verkko. Muistan siitä jotain ja pitäisi lukea uudelleen. Jokainen olemme "riippuvaisia" jostakin ja yleensä niin, ettemme tunnista riippuvuutta. Yritämme olla toista parempia, mutta varmasti jokaisella on jokin riippuvuus. Realismia kehiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka hankkii koiranpennun ja pakottaa miehensä pitämään siitä huolta, kun itse ei oikein huvita?

Sossupummille varmasti outo ajatus, mutta useimmat käyvät töissä jotta olisi varaa siihen koiraan. Silloin ei vain voi koko ajan röhnätä kotona koiran kanssa vaikka kuinka haluaisi. :)

Tästä syystä koira hankitaan vasta silloin kun hoitajia on useampia tai on mahdollisuus käyttää sitä ulkona myös kesken työpäivän. Turha syyttää miestäsi siitä, että et itse osaa hoitaa asioitasi kunniallisesti. 

Kuten ap mainitsi, koira oli hankittu yhteisymmärryksessä miehen kanssa, jolloin mieskin on ollut vastuussa koirasta ihan omasta tahdostaan. Ap meni töihin ja olivat sopineet että mies käyttää koiran. Käsittääkseni tämä oli ok miehelle. Ja mies oli sanonut että on kotona eikä aikonut juoda. Millä tavalla tämä nyt on siis ap:n vika? Varsinkin kun tällaista ei ole ennen tapahtunut, joten tilannetta ei voitu ennakoidakaan. Ap mainitsi myös että alkoholismi on ollut sellaista että ei pysty lopettamaan ajoissa, minkä sanoisin olevan suht "normaalia" ei-alkoholisteillekin. Näköjään alkoholismi onkin pahempaa laatua, hyvä että tuli nyt selville.

Alkoholiin tulee fyysinen riippuvuus. Tarpeeksi kun vetelee niin sen verran paha, että ne vieroitusoireet voivat viedä hautaan, jos yrittää lopettaa. Ja tuurijuoppo ei varmasti hoida asioitaan sitten kun lähtee putki päälle. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä siis tosiaan odotit että alkoholisti pitäisi huolen koiranpennusta la-su yönä? 

Alkoholismista huolimatta on yleensä hoitanut kuitenkin etukäteen sovitut velvoitteensa. Eli tämä on ensimmäinen kerta näin . Ja siis viimeinen minun kanssani. 

Alkoholismi on enemmän näyttänytyt siten, että viihteellä ei osaa koskaan lopettaa ajoissa. Eli aina saa jännittää, miten yhteiset juhlat sujuvat tai missä kunnossa tulee kotiin jostain---- jos tulee.  Nyt hänen piti olla kotona, tyhjiä pulloja ei näy eli ei pidä paikkaansa. 

Tulet huomaamaan, että elämänlaatusi kohoaa kertaheitolla kun pääset tuollaisesta tyypistä eroon. On tosi mukavaa, kun juhlat ovat ihan vaan iloisia, juhlia ilman tuota jännitystä, että minkähän katastrofin ukko seuraavaksi järjästää. Ole tyytyväinen ettei teillä ole lapsia ja nauti elämästäsi ilman alkoholistia.

Vierailija kirjoitti:

Käsittääkseni alkoholismi on tunne-elämän "riippuvuussairaus" kuin esim, kaikki syömishäiriöt, peliriippuvuus ja lukuisat muut tunne-elämän sairaudet. Kun tuomitsee jonkin noista, ei sokea huomaa, että itsellä on myös jokin riippuvuus. Vaikka netissä roikkuminen , mikä vaan riistäytyä... Antti Heikkilä kirjoitti aikoinaan kirjan; Riippuvuus - valheiden verkko. Muistan siitä jotain ja pitäisi lukea uudelleen. Jokainen olemme "riippuvaisia" jostakin ja yleensä niin, ettemme tunnista riippuvuutta. Yritämme olla toista parempia, mutta varmasti jokaisella on jokin riippuvuus. Realismia kehiin.

Realismi näissä riippuvuusasioissa tarkoittaa sitä, että pelastaa edes oman nahkansa. Riippuvuussairasta ei voi pelastaa, jos hän ei itse sitä halua.

Useimmat eivät halua, vaan mieluummin luopuvat rakkaista ihmisistä, työstä, ja viimein koko elämästä jos eivät voi juoda. Tämä on realismia raaimmillaan, mutta niin se vaan on, että moni meistä ei tunne ensimmäistäkään vapaaehtoisesti juomisen lopettanutta. Minä tunnen peräti kaksi, ja kummallakin sattui jotain ikävää, joka sai lopettamaan.

Vierailija kirjoitti:

-"No, miksi sä jätit sen?"

-"Se unohti kerran viedä mun koiran ulos"

Kuulostaapa idioottimaiselta, eikö?

Olisit lukenut edes aloituksen, idiootti!

Mies oli humalassa, sammunut ja koiranpentu kietonut itsensä pöydänjalkaan.

Ulosvienti ei todellakaan ollut vain unohtunut, vaan tässä tapauksessa oli useampikin muuttuva tekijä.

Vierailija kirjoitti:

Olin yövuorossa ja miehen piti hoitaa pentua viemällä yöllä ja aamuvarhaisella ulos. Ilmeisesti yöllä on vienyt, koska koira oli remmissä tullessani. Hihna oli kiertynyt pöydänjalan ympärille ja mies röhnötti ulkovaatteissa sammuneena sohvalla.

Vei pennun tietysti heti ulos ja raasu pissasi ison lammikon rappuun, oli siis pidätellyt ties kuinka kauan. Matkalaukku on pakattu, että tuosta kun tokenee, niin se on lähtö ja takaisin ei tulemista. Koira ja asunto ovat minun.

Nyt kuorsaa tuossa ja keittiöveitset houkuttavat. Tekee mieli tappaa, ihan oikeasti. Mutta älkää huolestuko. En tee sitä itseni takia.

No jos olet kirppukasan hankkinut, niin miksi et sitten myös itse hoida ja juoksuta sitä? Vittuako jätät sen miehesi (nyt siis ilmeisesti entisen) vaivoiksi?

Sovitteko edes canis lupus rabies spitaliksen hankinnasta kun aloitte seurustella? Vai oliko elukan hankinta Sinun yksipuolinen päätöksesi?

Kyllä Sinulla tuolla asenteella miehet vaihtuvat jatkossakin usein; mutta et ehkä kaipaakaan oikeaa suhdetta kenenkään kanssa?

Joo, miehesi (Niin, olitteko siis avioliitossa, kun kirjoitat "miehestäsi"?) varmaan saa ensialkuun shokin ja ottaa siipeensä tässä tapahtumaketjussa, mutta kyllä se pidemmän päälle kuitenkin koituu hänelle valtavaksi siunaukseksi, että suhteenne päättyy. Toivottavasti hän pian löytää täysijärkisen naisen.

Ap, ei kaltaisesi naisen kannata elää miehen kanssa. Tunne siis jatkossa vastuusi äläkä enää "ala oleen" kenenkään kanssa. Ei kukaan mies ansaitse noin tyhmää ja älytöntä naista.

Onhan Sinulla nyt se haiseva elukka. Elä sen kanssa.

Nro 132 täsmentää:

Palsta katkaisi nimimerkkini. Se olisi ollut kokonaisuudessaan Naisia, mutta ei koiria rakastava heppu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä siis tosiaan odotit että alkoholisti pitäisi huolen koiranpennusta la-su yönä? 

Tätä minäkin ihmettelin,riittääkö että sellainen SANOO hoitavansa asian?

Täällä yksi sellainen, jo toisessa sukupolvessa, ja voin kertoa, että työelämässä sä luultavasti kohtaa aina välillä tällaisia-sellaisia ja tietämättäsi hyväksyt, kun tällainen-sellainen lupaa hoitaa homman ja hoitaakin sen homma.

Nimimerkillä "huomenna taas töihin"

Ne joilla on tapana ryypätä kaikki vapaapäivät liukuvat helposti ryyppäämään työpäivinäkin.

Kuka puhui mistään vapaapäivinä juomisesta. Kyllä työpäivänäkin pystyy ottamaan, esimerkiksi illalla ja aamulla taas töihin. Kyse oli siitä, että holistikin voi hoitaa tehtävänsä suurimmaksi osakseen moitteettomasti, aikataulussa pysyen ja tuloksellisesti. Työelämässä toimii todella paljon kaltaisiani alkoholisteja, jotka yleensä saavat hommansa tehtyä ja välttämättä työkavereilla, saatikka millään yhteistyökumppaneilla, ei ole mitään hajua tilanteesta. Yli 20-vuotisen työurani aikana on ollut kaksi tilannetta, jolloin minun ei olisi pitänyt mennä töihin, koska en ollut työkunnossa ja kaksi kertaa olen saikuttanut, koska en ole selvinnyt töihin. Ikinä en ole saanut varoitusta tai potkuja. Itse asiassa olen palannut pyydettynä takaisin sellaiseen työpaikkaan, jossa olin töissä sen yhden kerran noista kerroista, jolloin minun ei todellakaan olisi pitänyt mennä töihin huonon hapen takia. Työtodistukseni ovat hyvät ja työhistoriani on lähes katkematon, lukuunottamatta sitä aikaa kun luin yliopiston pääsykokeisiin.

Kuinkahan pitkään luulet pysyväsi työpaikassa tuolla menolla,alkoholiin kehittyy toleranssi ja kasvatat annoksia?

Sitä paitsi, kun tulee ikää lisää, elimistösi ei kestä enää tuollaista vauhtia, vaan alkaa rappeutumaan nopeaa tahtia. Esim. maksan kyky suodattaa päivittäistä alkoholia huononee ja alkoholin sisältämät myrkyt kertyvät muualle elimistöön aiheuttaen jopa aivojen rappeutumista (pöhöttymistä). Voit kuvitella siis, mitä se aiheuttaa ajatusmaailmaasi ja siten myös työkykyysi, jota nyt mainostat. Maksasi vaurioitumisen lisäksi nämä ovat niitä asioita, joita vähemmin puhutaan. Kun siihen lisätään hermostolliset vaikutuksen, vapinat, pakkoliikkeet yms., joita pakostakin aiheutuu pitkäaikaisille käyttäjille, en sinuna puolustelisi vielä tässä vaiheessa jatkuvaa alkoholinsietämiskykyäsi.

Vierailija kirjoitti:

Nro 132 täsmentää:

Palsta katkaisi nimimerkkini. Se olisi ollut kokonaisuudessaan Naisia, mutta ei koiria rakastava heppu.

Olisipa poistanut noin tyhmän mielipiteen kokonaan katkaisemisen sijasta (132)!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kuka hankkii koiranpennun ja pakottaa miehensä pitämään siitä huolta, kun itse ei oikein huvita?

Sossupummille varmasti outo ajatus, mutta useimmat käyvät töissä jotta olisi varaa siihen koiraan. Silloin ei vain voi koko ajan röhnätä kotona koiran kanssa vaikka kuinka haluaisi. :)

Tästä syystä koira hankitaan vasta silloin kun hoitajia on useampia tai on mahdollisuus käyttää sitä ulkona myös kesken työpäivän. Turha syyttää miestäsi siitä, että et itse osaa hoitaa asioitasi kunniallisesti. 

Tuollaisilla kriteereillä ei kellään olisi kohta koiria kotieläimenä. Vielä on työssäkäyviä ihmisiäkin Suomessa.

Tuo tappouhkaus näin julkisella palstalla ei muuten ole maailman paras idea.

Alkoholisteille kun aina välillä käy näin: porukka ryyppää jossain asunnossa muutaman päivän. Putken päätteeksi yksi seurueesta löytyy sohvalta hengettömänä ja parisataa veitseniskua kehossaan. Kukaan ei muista mitään.

Toivottavasti AP:llä on sitten hyvä alibi tuollaisen tilanteen varalle, kun on kerran tappouhkauksia todistetusti hänelle aiemmin ladellut.

Ois vieny rakin kartanolle ja sitonu johonki tolppaan kiinni. Kuka tuollasta pissakonetta ees pitää sisällä? Ihme muija jos palaa käämit pikku sammumisesta. Kai sitä välillä voi vähä ottaa kuppia! Viikonloppu kuitenki..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sä siis tosiaan odotit että alkoholisti pitäisi huolen koiranpennusta la-su yönä? 

Tätä minäkin ihmettelin,riittääkö että sellainen SANOO hoitavansa asian?

Täällä yksi sellainen, jo toisessa sukupolvessa, ja voin kertoa, että työelämässä sä luultavasti kohtaa aina välillä tällaisia-sellaisia ja tietämättäsi hyväksyt, kun tällainen-sellainen lupaa hoitaa homman ja hoitaakin sen homma.

Nimimerkillä "huomenna taas töihin"

Ne joilla on tapana ryypätä kaikki vapaapäivät liukuvat helposti ryyppäämään työpäivinäkin.

Kuka puhui mistään vapaapäivinä juomisesta. Kyllä työpäivänäkin pystyy ottamaan, esimerkiksi illalla ja aamulla taas töihin. Kyse oli siitä, että holistikin voi hoitaa tehtävänsä suurimmaksi osakseen moitteettomasti, aikataulussa pysyen ja tuloksellisesti. Työelämässä toimii todella paljon kaltaisiani

alkoholisteja, jotka yleensä saavat hommansa tehtyä ja välttämättä työkavereilla, saatikka millään

yhteistyökumppaneilla, ei ole mitään hajua tilanteesta. Yli 20-vuotisen työurani aikana on ollut kaksi tilannetta, jolloin minun ei olisi pitänyt mennä töihin, koska en ollut työkunnossa ja kaksi kertaa olen saikuttanut, koska en ole selvinnyt töihin. Ikinä en ole saanut varoitusta tai potkuja. Itse asiassa olen palannut pyydettynä takaisin sellaiseen työpaikkaan, jossa olin töissä sen yhden kerran noista kerroista, jolloin minun ei todellakaan olisi pitänyt mennä töihin huonon hapen takia. Työtodistukseni ovat hyvät ja työhistoriani on lähes katkematon, lukuunottamatta sitä aikaa kun luin yliopiston pääsykokeisiin.

Kuinkas perhe-/sosiaaliset suhteet, jos juot noi paljon? Millainen on elämä, jonka täyttävät työ ja alkoholi? Onnellisuus?

Enhän minä kehunut kuinka ihanaa on olla alkoholisti tai elämäni olisi hyvää. Totesin vain, että monet meistä kaltaisistani ovat hyvinkin kykeneviä hoitamaan suurimman osan lupaamistaan asioista. En ole onnellinen, enkä ole ollut sitä ikinä. Alkoholilla läträämisen aloitin jo nuorena ja olen ollut holisti koko aikuiselämäni ajan. Nuorempana sosiaaliset suhteet ja tilanteet liittyivät alkoholiin, nykyään yritän sopeutua normaali-ihmisten sosiaalisiin vaatimuksiin, mutta jätän tietoisesti useimmiten nämä tilanteet väliin. Minulla on puoliso, joka ei ole alkoholisti. Hän on jaksanut katsoa minua vuosikausia ja nähnyt osan elämäni häpeällisimmistä tilanteista. Hän tiesi alusta lähtien, että olen riippuvainen. Hän ei ole ikinä esittänyt minulle mitään vaatimuksia mitä tulee juomiseen.

Voi puoliso parka! Hän (puoliso) on siis kadottanut oman elämänsä ja elää sinun ehdoillasi. Minäkin kestin aikani kunnes sairastuin ja silloin vasta älysin lähteä. Kadun ainoastaan sitä, etten lähtenyt aikaisemmin. Toivottavasti teillä ei ole lapsia, heihin juomisesi jättää kauaskantoisimmat jäljet. Terveisin nimim. Koettu on

Vierailija kirjoitti:

Tuo tappouhkaus näin julkisella palstalla ei muuten ole maailman paras idea.

Alkoholisteille kun aina välillä käy näin: porukka ryyppää jossain asunnossa muutaman päivän. Putken päätteeksi yksi seurueesta löytyy sohvalta hengettömänä ja parisataa veitseniskua kehossaan. Kukaan ei muista mitään.

Toivottavasti AP:llä on sitten hyvä alibi tuollaisen tilanteen varalle, kun on kerran tappouhkauksia todistetusti hänelle aiemmin ladellut.

Miksi tälle alapeukkuja? Olisiko teistä kivaa, jos olisitte uhanneet puukottaa jonkun hengiltä ja sitten se puukotettaisiin hengiltä? Minusta ei.