Mitä pitäisi tehdä, kun elämä tuntuu valuvan hukkaan nykyisen työn ja perhe-elämän puristuksessa?

Vierailija kirjoitti:

Odota nyt rauhassa että lapset kasvavat.. Sitten on sitä omaa aikaa.

ENTÄ jos kuolen sitä ennen, tai olen menettänyt kaikki entiset taitoni ja kykyni tehdä asioita? Joka tapauksessa tulen sitten olemaan vanha ämmä joka ei enää kiinnosta ketään. Ap

Mutta tosiaan mitä muuta oikeasti voin tehdä kuin alistua tähän, omien valintojeni seuraukseen, koska en voi väittää että kukaan olisi pakottanut. Ahdistaa vain koko ajan ihan hirveästi, potentiaalini menee täysin hukkaan. Ap

Voi kun pääsisin töihin ja saisin perheen....ihan yhden lapsen vaan.

Ap kiittämätön törppö. Itsekeskeisyys kuuluu selvänä.

No mikä se sun juttusi on, mitä niin kovasti haluaisit päästä tekemään? Keiden pitäisi olla kiinnostuneita sinusta? Miksi puhut itsestäsi halventavaan sävyyn tulevana "vanhana ämmänä"? Mikset ota vastaan täällä annettuja hyviä vinkkejä, miten sulla jäisi aikaa enemmän itsellesi? Miten teidän perheessä suunnitellaan ja aikataulutetaan arkea? Hyvin organisoidussa arjessa jää enemmän vapaa-aikaa kuin kaoottisessa. Se vaatii itsekuria sen suhteen tietenkin, että hommat hoidetaan silloin kuin on sovittu ja esim. vauva-palstalla ei roikuskella eikä muitakaan turhia aikasyöppöjä pidetä mukana arjessa viemässä aikaa tärkeämmiltä asioilta. 

Vierailija kirjoitti:

No mikä se sun juttusi on, mitä niin kovasti haluaisit päästä tekemään? Keiden pitäisi olla kiinnostuneita sinusta? Miksi puhut itsestäsi halventavaan sävyyn tulevana "vanhana ämmänä"? Mikset ota vastaan täällä annettuja hyviä vinkkejä, miten sulla jäisi aikaa enemmän itsellesi? Miten teidän perheessä suunnitellaan ja aikataulutetaan arkea? Hyvin organisoidussa arjessa jää enemmän vapaa-aikaa kuin kaoottisessa. Se vaatii itsekuria sen suhteen tietenkin, että hommat hoidetaan silloin kuin on sovittu ja esim. vauva-palstalla ei roikuskella eikä muitakaan turhia aikasyöppöjä pidetä mukana arjessa viemässä aikaa tärkeämmiltä asioilta. 

Tiettyjä luovia juttuja, joita tein ennen perhettä ja työtä. Ja itseni kehittämistä sekä ilmaisua. Emme jaksa tiukkoja aikatauluja nyt, olemme uupuneita tästä paskasta lapsiperhearjesta. Pitäisi vain saada lomaa ja vapaata kaikesta. Fakta on että 10 vuoden kuluttua olen vanha ämmä jonka naama roikkuu nykyistäkin enemmän. Ap

Elämä on valintoja, jos haluat vapautta menetät jotain muuta!

Suurimmalla osalla työssäkäyvistä perheenäideistä elämä on hyvin samanlaista harmaata arkea kuin sinulla. Kannattaa yrittää löytää arjesta ne pienet ilon hippuset ja olla kiitollinen siitä kaikesta mitä sinulla on nyt.

Aika kuluu äkkiä ja jonain päivänä kaipaat tätä nykyistä elämänvaihettasi.

Vierailija kirjoitti:

Elämä on valintoja, jos haluat vapautta menetät jotain muuta!

Suurimmalla osalla työssäkäyvistä perheenäideistä elämä on hyvin samanlaista harmaata arkea kuin sinulla. Kannattaa yrittää löytää arjesta ne pienet ilon hippuset ja olla kiitollinen siitä kaikesta mitä sinulla on nyt.

Aika kuluu äkkiä ja jonain päivänä kaipaat tätä nykyistä elämänvaihettasi.

Mutta ei kaikilla. Aika kuluu hitaasti enkä varmasti kaipaa vaihetta jolloin en voinut huolehtia kunnolla edes perustarpeistani. Ap

No sama se, paras vain hyväksyä elämäni olevan ohi, suoritetaan sitten vain velvollisuudet loppuun saakka. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No mikä se sun juttusi on, mitä niin kovasti haluaisit päästä tekemään? Keiden pitäisi olla kiinnostuneita sinusta? Miksi puhut itsestäsi halventavaan sävyyn tulevana "vanhana ämmänä"? Mikset ota vastaan täällä annettuja hyviä vinkkejä, miten sulla jäisi aikaa enemmän itsellesi? Miten teidän perheessä suunnitellaan ja aikataulutetaan arkea? Hyvin organisoidussa arjessa jää enemmän vapaa-aikaa kuin kaoottisessa. Se vaatii itsekuria sen suhteen tietenkin, että hommat hoidetaan silloin kuin on sovittu ja esim. vauva-palstalla ei roikuskella eikä muitakaan turhia aikasyöppöjä pidetä mukana arjessa viemässä aikaa tärkeämmiltä asioilta. 

Tiettyjä luovia juttuja, joita tein ennen perhettä ja työtä. Ja itseni kehittämistä sekä ilmaisua. Emme jaksa tiukkoja aikatauluja nyt, olemme uupuneita tästä paskasta lapsiperhearjesta. Pitäisi vain saada lomaa ja vapaata kaikesta. Fakta on että 10 vuoden kuluttua olen vanha ämmä jonka naama roikkuu nykyistäkin enemmän. Ap

No miten se vanhuus ja naaman roikkuminen estää sua tekemästä luovia juttuja? Kaikki me vanhetaan, eikä vanhuus tarkoita sitä että pitää jäädä vaan odottamaan kuolemaa. Saman lailla voi harrastaa ja tehdä ja mennä kuin nuorempanakin, jos ei sitten joku paha sairaus iske mutta se on eri tarina jo se. 

Mutta tiedätkö, ei sulla ole kuin 2 vaihtoehtoa: a(järjestellä elämääsi uudelleen, että sitä aikaa vapautuu luovuudelle tai b)sitten jatkat samaa rataa ja olet onneton ja valitat. Valinta on sinun. 

Olitko joku malli vai?

Ap on varsin ankea ihminen.

Sun tylsä ja paska arki on lastesi lapsuus. He eivät saa valita äitiään ikävä kyllä..

Emme voi auttaa sinua, jos tyrmäät kaikki neuvot. 

Vierailija kirjoitti:

Olitko joku malli vai?

En, mutta kyllä kaikessa esiintymisessä ulkonäkö merkitsee. Ap

No mitä sä ap odotat? Että joku taikasavua tulis ja loihtis kaiken kuntoon? Mikset ite halua tehdä yhtään mitään ongelmas eteen? Valitat vaan kun ei voi eikä jaksa ja yyh. Kaikkeen ei voi elämässä ite vaikuttaa mutta sulla on nyt sellanen tilanne johon kyllä löytyy ratkaisu kuhan vaan katot ympärilles. 

Mulla ei ole asuntolainaa, ei autolainoja, ei lapsia. Teen normaalia työviikkoa, harrastan kuvataidetta ja oopperassa käymistä. Miehen kanssa yhdessä jo 11 vuotta ja ollaan kuin vastarakastuneet, tehdään joka viikko jotain kivaa yhdessä, yleensä viikonloppuna. Arkenakin mukavia juttuja. Matkoilla käydään kahdesti vuodessa. Molemmilla aika pieni palkka, mutta osataan tehdä edullisesti ihania juttuja. En tahtoisi tähän lapsia tai lainoja. Eli ei pidä automaattisesti paikkaansa tuo "semmoista elämä on". Mun elämä ei ole oravanpyörää ja pakkopullaa, vaan ihanaa.

Mä karkaisin jos olisin ap.

Usko huviksesi, ap, ei ketään kiinnosta sun luovat jutut. Ihan turhaan kuvittelet saavasi sitä kautta itsellesi arvostusta ja kokemusta siitä, että olet saavuttanut jotain. Jos olisit hyvä niissä luovissa jutuissasi, tekisit niitä töiksesi. 

Mutta eihän sitä tiedä jos sinulla käy tuuri ja perheesi pyyhkiytyy pois tieltäsi jossain onnettomuudessa. Näitähän sattuu ihan päivittäin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ennen työtä ja perhettä elämä oli kyllä tosi mageeta. Tai siis olisi ollut, jos olisin osannut ja ymmärtänyt nauttia siitä. Nyt jos saisin saman vapauden ja mahdollisuudet, osaisin kyllä! Ap

No, niinhän sitä sanotaan että jos nyt menettäisit kaiken sen mitä sinulla on, antaisit mitä tahansa saadaksesi sen takaisin. Elämä on valintoja ja niiden valintojen kanssa elämistä. Jos menettäisit työsi ja perheesi nyt, olisit riekaleina. Työn suhteen voit vielä tehdä jotain muutoksia mutta lapset pysyvät - paitsi jos otat ja häivyt ja jätät lapset miehelle/ sosiaalihuollon vastuulle. Opettele kiitollisuutta. Mikään ei ole itsestäänselvää.

Paitsi että eihän ne lapsetkaan pysy lapsina monta vuotta. Sitä aikaa todennäköisesti kuitenkin kaipaa jälkeen päin. Kyse ei tosiaan ole siitä, mitä nyt on tai ei ole, vaan asenteesta. Ihminen on tyytyväinen tai tyytymätön.

Vierailija kirjoitti:

Usko huviksesi, ap, ei ketään kiinnosta sun luovat jutut. Ihan turhaan kuvittelet saavasi sitä kautta itsellesi arvostusta ja kokemusta siitä, että olet saavuttanut jotain. Jos olisit hyvä niissä luovissa jutuissasi, tekisit niitä töiksesi. 

Mutta eihän sitä tiedä jos sinulla käy tuuri ja perheesi pyyhkiytyy pois tieltäsi jossain onnettomuudessa. Näitähän sattuu ihan päivittäin.

Tässä on kyllä vinha perä... jos olisin ollut oikeasti tarpeeksi hyvä, en olisi joutunut tekemään kompromisseja sen eteen, miten rahani tienaan. Saati tekemään jotain ihan muuta kuin mitä halusin.

Mulla on vain nyt ikääntymisen myötä joku kriisi siitä, etten pysty hyväksymään tätä epäonnistumista ja kaikkien suunnitelmien (unelmien) kariutumista. Ap