Sinkku saa kutsun linnan juhliin, onko mahdollista ottaa oma aiti mukaan juhliin, ja miten mahd. Saattaja tai seuralainen huomioidaan kutsussa?

Avec on puoliso, mutta avustajaksi voi ottaa ystävän, sukulaisen tai palkatun avustajan, jos sellaiselle on tarvetta.

Avec on lähtökohtaisesti aina puoliso tai tähän verrattava. Poikkeuksena henkilökohtaiset avustajat tai avustajana toimiva lähiomainen. Terve sinkku menisi tuossa tilanteessa yksin, ei todellakaan äidin kanssa.

Linnan juhliin voi ottaa vakiintuneen puolison. Ei äitiä. Jos tarvitsee terveydellisistä syistä tmv. saattajan, niin se tietysti onnistuu.

Hyvä että tuli asiallisia vastauksia.

Onko kaikkien kutsu lähtökohtaisesti siis avec? Vai onko kutsu tarkkaan nimikoitu? Mietin itse miten nuo avustajat huomioidaan kutsussa, ihan vaan avecina menevät(kö)?

Samaa mietin kun aloituksen tein. Onko saattaja tai seuralainen pakko ottaa mukaan, tilanteessa missä kutsu tulee yhdelle henkilölle.

Jos kutsu tulee yhdelle henkilölle, se on vain hänelle. Avec-kutsussa on mainittu puoliso nimeltä. Jos puoliso ei pääse, häntä ei voi "korvata" vaikkapa ystävättärellä tai äidillä. Jos pääkutsun saaja ei pääse, ei aveckaan voi mennä yksin.

Ei. Kutsu on vaan yhdelle, jos ei tarvi avustajaq/saattajaa, muuten siinä olis avec.

Miksi oma tai toisen henkilön äiti pitää ottaa mukaan linnan juhliin? Onko sellainen mahdollista että äiti haluaa linnan juhlia enemmän kuin kutsun saanut henkilö?

Vierailija kirjoitti:

Onko kaikkien kutsu lähtökohtaisesti siis avec? Vai onko kutsu tarkkaan nimikoitu? Mietin itse miten nuo avustajat huomioidaan kutsussa, ihan vaan avecina menevät(kö)?

Avustaja on ihan vammaispalvelulain mukainen avustava henkilö, eikä häntä lasketa aveciksi. Periaatteessa vammainen, joka tarvitsee avustajaa suoriutuakseen asioistaan on oikeutettu ottamaan sellaisen minne tahansa jonne menee.

Juhlissa avustaja on töissä, joten esimerkiksi avustettavan ruokailu jota varten juhlissa varaudutaan vastauspyynnöillä ei periaatteessa kuulu hänelle, vaan hänen on maksettava tai järjestettävä ruokailu itse. Harvoin kukaan miettii asiaa siltä kannalta, mutta konkreettisesti se näkyy työpaikoilla, joissa kunta maksaa työlounaan: kunta ei kustanna avustajan lounasta vaikka kustantaisi avustajan palkan. Tilanne koetaan juhlissa eri tavalla tietenkin, jos avustaja ei ole palkattu avustaja, vaan lähiomainen tai puoliso. Silloin yleensä avustaja on samalla avec.

Kuvitellan tilanne: Kutsun saanut sinkku on henkisesti/fyysisesti/psyykkisesti hyvässä kunnossa, mutta mahd. Saattaja tai seuralainen on esim: Liikuntarajoitteinen, niin miten asiassa voidaan toimia.

Kutsut tulevat molempien nimellä, mikäli ovat avec. Kansliasta selvitetään tämä tilanne jo etukäteen.

Linnan kutsut eivät todellakaan tule avoimesti "kutsu on kahdelle" -tyyppisesti niin että voisi ottaa kenet tahansa naapurin Mairen mukaan.

Vierailija kirjoitti:

Avec on puoliso, mutta avustajaksi voi ottaa ystävän, sukulaisen tai palkatun avustajan, jos sellaiselle on tarvetta.

Onko missään etiketissä rajattu noin selvästi? Olen ollut ulkomailla isossa ensi-illassa lapsuudessa isäni avecina. Paikalla oli sikäläisiä merkkihenkilöitä jne. ja vanhempani toki varmistivat, että se onnistuu. Äiti jäi vahtimaan nuorempia sisaruksiani.

Robin olisi ottanut äitinsä mukaan, mutta kutsu oli vain yhdelle.

Sale nimeää avecin kutsussa. Eli jos äitisi nimeä ei kutsussa lue,  äiti ei mukaan lähde.

Kutsussa on avec nimellä ja vain nimetty avec voi olla mukana. Ja avustajan voi itse nimetä mutta pitää olla selkeä vamma tai ikä lähempänä sataa vuotta.

Ennen linnan kutsut olivat muotoa avec eli kutsuttu sai ottaa mukaansa kenet vaan halusi. Esim. Jari Sillanpää juhli yhtenä vuonna linnassa äitinsä seuralaisenaan ja samana vuonna jollain kansanedustajalla oli seuralaisenaan tytär (perusteluna oli, että vaimo ei halunnut lähteä).

Tämän jälkeen kutsukäytäntöä muutettiin niin, että kutsussa mainitaan aina kutsutun nimi ja seuralaisen nimi, silloin kun kutsu koskee häntäkin. Eli linnan kanslia tekee ns. myyräntyötä selvitellessään kuka on kenenkin avopuoliso/vakituinen seurustelukumppani ja kutsut kirjoitetaan sen mukaan.

Kutsu ei ole avec, molempien puolisoiden kutsu on omalla nimellä. Erikseen varmistetaan esim. avopuolison nimi, kuka tahansa satunnainen seuralainen ei lähde mukaan.

Nuo sotaveteraanit jne. linnan juhlissa on veteraanijärjestöjen ehdottamia vieraita ja sieltä laitetaan etukäteen tieto puolisosta sekä siitä, tarvitseeko avustajan (jos puolisoa ei ole tai tämä on jo heikossa kunnossa). Veteraanit saavat itse ilmoittaa, kuka on avustajana eli kenelle lähetetään oma kutsu. Yleensä se on lapsi tai lapsenlapsi. Tuolla linnassa ei todellakaan ole mitään vammaispalvelulain edellyttämiä avustajia muilla kuin ko. lain perusteella sellaisen saavilla.

Linnan juhliin itsenäisyyspäivänä kutsutaan vain nimellä.

Esim. ...Tasavallan Presidentti puolisoineen kutsuu Teidät kansanedustaja Jaana Pelkonen itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle..

= Kutsu koskee vain Jaanaa eikä voi ottaa mukaan ketään (paitsi avustajan mikäli terveydellisistä syistä tarvitsisi)

...Tasavallan Presidentti puolisoineen kutsuu Teidät kansanedustaja Jaana Pelkonen ja puoliso Niko Aho itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle..

= Kutsu koskee molempia, mutta Jaana voi mennä myös yksin, mutta Niko ei.

Mielestäni se katsotaan väestörekisteristeristä osoitetietojen/siviilisäädyn tms. mukaan. En tiedä miten Rasmuksen Lauri pääsi Siiri Nordinin kanssa kerran juhlimaan, lehdet kirjoittivat että se oli etikettivirhe kun avecin pitäisi olla avo- tai aviopuoliso.